Treenattavat asiat ei lopu koskaan

Edellisen postauksen jälkeen viikko vedettiin lepiä, lenkkeiltiin ja löhöiltiin vaan. Teki kutvanaa.

Toissa sunnuntaina oltiin hallilla vähän höntsäilemässä. Hallissa hulinaa, kun neljä nopsaa koiraa touhus yhtä aikaa. Oikean puolen perusasento tuntui oikein hyvältä ja Taavi on hahmottanut takapään käytön myös oikealla työskennellessä. Pikku hiljaa hiotaan tätä varmemmaksi. 

Tehtiin myös liikkeestä jääviä merkin kierron kautta ja istuminen ja seisominen on hukkunut jonnekin. No eipä olla tehty pitkään aikaan... luoksetuloa ja seuruuta henkilöryhmässä. Tykkäsin Taavin tekemisestä, vaikka sitä ääntä oli taas välillä liikaa.

Maanantaina tein aamulla jäljennostotreenin hiekkakentällä. Neljä lyhyttä jälkeä tuoreena. Taavi nosti kolme niistä oikeaan suuntaan ja jäljesti lyhyet matkat kolikoille tosi vahvasti. Täytyy vielä itse vähän pohtia lisää näiden treenien käytännön toteutusta ja tehdä näitä nyt paljon lisää.

Käytiin myös Fionan kanssa kaupunkilenkillä juhlistamassa Fionan valmistumista eläinavusteisen valmennuksen eläintyöpariksi, onnea!

Keskiviikkona ennen tokotreenejä neljä jäljen nostoa hiekalla. Taavi on nyt hokannut, että palkka tulee kolikosta tms. pienistä esineistä ja bongaili vaan kaikkea pientä maata erottuvaa. Saattoi nostaa jäljen hyvin ja järjestää pienen matkaa ja singota siitä sitten jonkun purkan luo. Ärsyttävä vaihe, mutta menee varmasti pian ohi.

Tokotreeneissä aiheena kaukot ja pyrrinperkule oli niin täys virtaa, ettei niistä oikein tullut mitään. Kaikki jalat ehti liikkua moneen kertaan moneen suuntaan ennen kuin ehdin edes reagoida. Kokeiltiin keppiä takatassujen edessä ja laatikon päällä tekemistä ja yritin pitää takatassusta kiinni. Mut ei vaan keskittyminen tällä kertaa riittänyt muuhun kuin namin hamuamiseen. Ehkä näitä vähän muistutellaan kotona rauhassa lisää...

Lopuksi oltiin kolme koiraa kerralla hallissa ja Taavin kaks inhokkia oli meidän kanssa, porouros ja bc uros ja voi miten mahtava treeni meillä oli!! Näistä uroksista varmaan kukaan ei tykkää toisistaan ja silti niin hienosti tekivät kaikki omia juttujaan. Me tehtiin seuruuta, rauhallista perusasento ja jättäviä. 

Torstaina pieni hakuilu ja taas oli vauhtia enemmän kuin tarpeeksi. Hyvin löytyi kolme maalia tuulettomassa pimeässä illassa, ilmaisut ihan mahtavia! 

 

Perjantai ja lauantai kului taajamaetsintäkoulutuksessa, perjantaina teoriaa ja lauantaina käytännön harjoituksia. Ollaan tehty vähän taajamaharkkaa, mutta tosi vähän. Taajamassa etsiminen on koiralle paljon metsää rankempaa. Hajuja ja muita häiriöitä on paljon. Rakennukset, tiiviit pensaikot, aidat ja muut taajaman erikoisuudet vaikuttavat hajujen kulkeutumiseen ja tuulta ei taajamassa voi juurikaan käyttää hyväksi. Koira työskentelee aina liinassa ja koira reagoi yleensä vasta hyvin lähellä maalia. Liikkuvat maalimiehet on taajamassa koiralle mahdottomia ja se opetetaankin etsimään vain paikallaan olevia kohteita. 

Treenattiin koulun pihapiirissä kolmella maalimiehellä per koirakko. Taavi osaa käydä hyvin tarkastamassa erilaisia kohteita, kuten syvennyksiä, hiekoitushiekkalaatikoita ja rappusia. Se on myös kohtuullisen hyvin ohjattavissa. Taajaman hajumaailma vie kyllä Taavia ja jalka nousee usein, mutta se ei onneksi haittaa työskentelyä. Mulle itselleni taajama on haastava suunnitelman teon kannalta. Täytyy vaan treenata enemmän.

Kuvat Ronja Hyvärinen:

Maanantaina pimeällä hakutreenit, joissa alueena noin neljä hehtaaria ja ajatuksena oli, että eka maalimies on ihan heti alussa, jotta näen onko nenä auki alusta asti. No nenähän oli auki jo alueelle mennessä, mutta hallinta sen verran vahva, ettei Taavi halustaan huolimatta lähtenyt maalimiehelle, vaan pysyi käskyttämällä vierellä. Sen verran tulkittiin tuulen kulkeutuminen väärin treeniä suunnitellessa, että etsimiseen käskyn saatuaan tämä ukko ei noussut, vaan jäi lopulta viimeiseksi, mutta treenin tarkoitus tuli kuitenkin täytettyä ja todettua, että nenä toimii alusta asti. Pari muuta maalia löytyi myös hyvin. Seisovaa maalimiestä vasten Taavi oli ensin noussut seisomaan. Täytyy tätä tutkia seuraavissa treeneissä.

Tiistaina päivällä ajeltiin 23 tuntia vanha reilu kilsan jälki. Ei ollu helppo, mutta selvittiin. Neljästä kepistä jäi eka ja kolmas. Ajoittain ihan hirvittävän hyvää jäljestystä ilman pienintäkään epävarmuutta ja pari kertaa ihan totaalinen tippuminen jäljeltä. Keli oli koko tallomisen ja ajamisen välisen ajan lähellä nollaa, yöllä vähän pakkasella ja päivällä pari astetta plussalla. Ihan inan satoi lunta jossain välissä, mutta se ei jäänyt märkään maahan edes hetkeksi. Tuulta oli alle viisi metriä. Rutiinia vaan lisää, niin eiköhän se siitä parane.

Sinisellä tallottu jälki, vihreällä ajettu

Illalla vielä hakua käytöstä poistetun vanhainkodin pihapiirissä. Täällä aina Taavilla vauhtia enemmän kuin laki sallii ja hallinta on vähän niin ja näin. Mut tää paikka onkin vähän kuin koirien puuhamaa tai leikkikenttä ja täällä ne oppii aika äkkiä ne mahdolliset piilojen paikat. Joten yleensä annan Taavin rallattaa aika vapaasti, koska kivaahan tän pitää olla!

Keskiviikkona aamulla fyssari ja jumia oli vasemmalla puolella ristiluun kupeessa ja oikealla puolella lavassa. Kaikki saatiin auki ja Taavi oli kyllä taas ihana hoidettava, nukahti melkein välillä ja Suvin naama piti nuolla muutamaan kertaan.

Taavin mummo täytti  viime viikon tiistaina 14 vuotta! Onnea Elsa <3

Kuva pöllitty Heidi Utriaiselta =)

Pelastuskoiraleiri Loimaalla

Edellisen sunnuntaina pimeä kimppalenkki Runtun ja Neiti-K:n kanssa. 

Tiistaina hakuiltiin vanhan vanhainkodin pihapiirissä. Taas saatiin ihan kivasti haastetta aikaiseksi. Ukot olivat pihan laidalla ison kuusen alla, hiekka-lootassa (video) ja katolla. Tää katolla ollut maali oli huikea, kun eihän koiralla ole mitään mahdollisuutta päästä maalin luokse. Taavi teki sisäpihalla kovasti töitä ja kävi välillä rakennuksen toisellakin puolen. Lopulta ite tajusin, että maalin on pakko olla katolla. Taavi ilmaisi ukon lähimmästä kohdasta, johon pääsi. 

Keskiviikkona tokotreeneissä kokeenomainen treeni eli palkatta ja liikkuroituna mentiin. Paikkis meni meiltä vähän rapsutteluksi, kun Taavi oli ihan täys takiaisia treenejä edeltäneen lenkin jäljiltä, enkä saanut niitä pois ilman apuvälineitä. Muuten hyvä paikkis, hiljainen ja rauhallinen koira vieraista vieruskavereista huolimatta.

Liikkeinä meillä oli kierto, hyppy, nouto, liikkeestä istuminen ja kaukot. Nouto ja kierto aiheuttivat menosuunnassa pari haukkua molemmat ja kaukoissa ilmeisesti korkea viretila sai Taavi hieman pomppaamaan eteenpäin istumaannousuissa. Muuten liikkeet puhtaasti suoritettuja.  

Perjantaina ajeltiin Loimaalle Pohjan tilalle Keski-Uudenmaan Hälytyskoirien järjestämälle pelastuskoiraleirille. Tän leirin piti olla jo huhtikuussa, mutta korona esti silloin leirin järjestämisen ja leiri siirrettiin syksylle. Kuin ihmeen kaupalla mulla sattui olemaan vapaa viikonloppu myös leirin uutena ajankohtana! Osallistujamäärä oli pieni, vain kymmenen leiriläistä, koska koronan vuoksi kaikki ilmoittautuneet eivät kuitenkaan halunneet osallistua. Joka tapauksessa oli mukava ja toimiva porukka. Leiriläisiä oli useammasta seurasta eri puolilta Suomea, suurin osa tietenkin pääkaupunkiseudun eri yhdistyksistä.

Perjantaina ei vielä ollut mitään treenejä, kun kaikki saapuivat paikalle kuitenkin aika myöhään. Ilta keskusteltiin koiraharrastuksesta ja hieman tutustuttiin toisiimme. Lauantaina sitten aamupäivä vietettiin taajamaetsinnän merkeissä. Meillä ei juurikaan ole kokemusta taajamaetsinnästä ja olikin kiva päästä sitä kokeilemaan. Harjoituspaikkana toimi koulukeskuksen pihapiiri, jossa tietysti oli myös muita kuin meitä harjoitukseen osallistuvia henkilöitä. 

Taaville oli kolme maalimiestä piilossa ja täytyy todeta, että taajamahaku on huomattaavasti haastavampaa kuin maastoetsintä. Koira väsyy paljon nopeammin ja hajuja on niin paljon, että löydöt tulevat huomattavasti lähempää kuin maastossa. Tietysti myös työskentely liinassa vaikuttaa asiaan.

Kuvat Krista Heinilä:

Tarvitsisin paljon harjoitusta oman toiminnan suunnitteluun taajamaympäristössä. Siellä etsittävät alueet ovat huomattavasti pienempiä kuin maastossa ja silti ne vievät paljon aikaa. Myös hajut käyttäytyvät eri tavalla kuin maastossa ja hajujen paljous hidastaa koiran toimintaa. Ihan tosi mielenkiintoista ja opettavaista! Taavi löysi maalit hyvin ja alueella liikkuneet ulkopuoliset ihmiset ei sitä häirinneet, mutta keskusteltiin kyllä siitä, kuinka paljon koiran toimintaan pitkällä ajalla vaikuttaa se, että sitä ei voi päästää kaikkien ihmisten luo. Erityisen tyytyväinen olin Taavin esineilmaisuun sen tuodessa mulle pihalta löytyneen hatun, vaikkei se varsinaisesti harjoitukseen kuulunutkaan.

Iltapäivällä ensin kartturoin yhden koirakon pitkän etsintätreenin ja sitten oli meidän pitkä maastoetsintä noin 24 hehtaarin alueella. Suunnitelma oli, että ensimmäinen löytö olisi noin tunnin etsinnän jälkeen, mutta pienen kartturointiepäselvyyden vuoksi Taavi löysikin maalin jo noin kahdenkymmenen minuutin jälkeen. Laitettiin alueelle vielä toinen maalimies ja se olikin oikein oivallinen ja sopivan haastava Taaville. Reilu tunti etsinnän aloitukseksesta sai Taavi hajun ojitetun kosteikkoalueen reunalla. Teki ihan hurjasti töitä, mutta hajun lähteen tarkentaminen oli vaikeaa. Tehtiin sitten pieni lenkki ja palattiin uudelleen alueelle, jossa Taavi oli reagoinut. Taas voimakkaat reaktiot ja kovasti teki Tapsu töitä ja lopulta sai kunnolla kiinni hajusta ja maali löytyi. Kokonaisuudessaan aikaa meni vähän vajaa puolitoista tuntia. Olin tosi tyytyväinen Taavin suoritukseen syyskuun kuumassa kelissä (+21 C). 

Kuvat Silja Töyrälä:

Lopuksi vielä olin maalissa parille koirakolle. Illalla vielä vähän tottista kentällä ja olipa kiva saada vieraita koiria häiriöksi ja todeta taas, että Taavi ei enää juurikaan välitä muista. Kyllä se on koko ajan tietoinen missä muut liikkuvat, mutta se ei häiritse sen omaa tekemistä. Rankka, mutta tosi kiva päivä. 

Sunnuntaina oli mahdollisuus tehdä joko jälkeä tai hakua ja me valittiin Taavin kanssa haku, koska mulla on oma suunnitelma jäljen suhteen takajälkihaasteen purkamiseksi ja sen toteuttaminen ei tuolla ollut nyt mahdollista. 

Tehtiin kokeenomainen treeni sillä erotuksella että maalimiehet palkkasivat Taavin noin 15 haukun jälkeen. Alue siis kolme hehtaaria ja kolme maalimiestä. Taavi löysi ensimmäisen maalimiehen aika nopeasti ja toinen löytyi siten, että ei Taavin sitä olisi edes pitänyt löytää. Oltiin ihan aluksi kävelty kohtuullisen läheltä tätä maalia, mutta Taavi ei sitä silloin nostanut. Nyt oltiin pienen rinteen laella maalimieheen nähden tuulen väärällä puolen eli Taavilla ei olisi pitänyt olla mitään mahdollisuuksia saada hajua. Mutta niin vain se jostain syystä löysi tämänkin. Olisikohan sillä kuitenkin joku ajatus jäänyt kytemään siitä ensimmäisestä ohituksesta? Ei voi tietää, mutta hyvä ettei maali jäänyt löytymättä. Kolmas mm löytyi ojasta alueen toiselta laidalta.