Hakuiltu on ja erkkarissa käyty

Torstaina oltiin hakuilemassa, Kosti teki kolme haamua ja oli hirveen reipas ja ahne ja innokas. Taaville umppari etukulmassa, joka meni hyvin. Sen jälkeen kaksi tyhjää, jotka myös olivat ihan kohtalaisen hyviä. Seuraavaksi oli ukko, joka tuotti hieman vaikeuksia; ukon luo olisi pitänyt mennä tiheän pikkukuusikon läpi ja tämä tuotti selkeästi vaikeuksia. Tuommoisissa pikkukuusikoissahan Tapsalla on ukkoja ollut ja ne on löytyneet hyvin, mutta nyt olisi pitänyt mennä kuusikosta läpi ja jatkaa matkaa vielä vajaa parikymmentä metriä. Muutama uusintalähetys ja lopulta löytyi ukkelikin. Ukkelilta keskilinjalle palatessa sattui jotain, Taavi kiljaisi ja piti toista silmäänsä kiinni... Hetki siinä tutkittiin silmää ja keskilinjalla treenikamu syötteli Taaville namia yms. Tämä saikin sitten treenivireen laskemaan sen verran, että kun silmästä ei mitään löytynyt ja tein uuden lähetyksen, olisi Tapsa halunnut mennä vain tän namutädin luo jatkamaan herkuttelua. Tehtiin sitten kaksi muistikuvaa ja treeni oli siinä. (silmä käyty näyttämässä ellillä, eikä sieltä löytynyt mitään.)




Perjantaina ajeltiin koko konkkaronkka Forssan Tammelaan lauantaista Suomen Pyreneläisten erikoisnäyttelyä varten. Illalla Kosti pääsi leikkimään Cina-siskon kanssa. Penikoilla oli kovin kivaa!

Lauantaina oli sitten erkkarin vuoro. Sää suosi ja saimme viettää pitkän päivän auringon helliessä meitä. Paimenilla tuomarilla ranskalainen kasvattajatuomari Norbert Gainche. Tykkäsin tuomarista, sen lisäksi että hän oli varsin komea, osasi hän tietysti käsitellä pyrrejä erittäin hyvin. Takahampaatkin tutki lähes koiran huomaamatta. Taavin tuloksena ROP ja BIS3!

Suomennos jotakuinkin näin:

Erinomainen pää, korvien asento/kiinnitys, pigmentti. Täydellinen hampaisto. Erinomainen rintakehän laajuus. Erinomainen luusto. Kompakti koira. Jalat vähän harittaa. Erinomainen ylälinja. Erinomaiset liikkeet.

On se vaan aikamoinen <3 Ja voi miten kivaa oli nähdä muita!! Kostikin pääsi leikkimään siskonsa ja veljensä kanssa ja nähtiin Taavin Hilla -tytärkin.


Kuvat Pieta Luukkonen:

Muutama Murun ottama kuva:

Hampaiden tsekkaus

Erkkarin tuomarit Norbert Gainche ja Elina Haapaniemi

Erkkarireissu oli Kostille sen verran rankka, että Nunnu-Lambi piti ottaa lenkillekin mukaan.

Sunnuntaina olin jälkikokeessa hommissa ja siinä sivussa Kosti pääsi vähän humputtelemaan tottiskentälle ja leikkimään Redi-aussin kanssan. Iltapäivällä Kostilla oli hakutreenit, joissa tehtiin kaksi kierrosta. Ekan kierroksen eka ukko oli peräänajo, kaikki muut haamuja, jotka painuivat piiloon Kostin ollessa matkalla. Kosti löysi kaikki kuusi ukkoa hirmu hienosti! Illalla käytiin uimassa, mutta Kosti ei uskaltautunut vielä irrottamaan tassujaan pohjasta, ehkä sitten ensi kerralla.





Maanantainan Kosti kävi hajuvedellä tehostetulla asfalttijäljellä. Jäljet vanheni vain viitisen minuuttia, kun satoi melko rankasti ja pelkäsin sateen huuhtelevan jäljet mennessään. Tein taas kolme jälkeä kolmella rikalla, kaikilla pituutta kolmisenkymmentä metriä. Eka jälki ja toinenkin puoliksi olivat ihan hukassa oloa, mutta kun Kosti taas hokas jutun, niin tokan jäljen loppu ja kolmas jälki kokonaan oli ihan huippuhienoja!


Taavi illalla hakutreeneissä, sadekeli jatkui ja haukkuja oli välillä vaikea kuulla, kun satoi niin kovin. Taavin ratasuunnitelma: kolme tyhjää, valmis, kolme tyhjää, valmis, tyhjä, valmis. Ensimmäiset kolme tyhjää ja löytö olivat kaikkinensa hyviä. Seuraaville kolmelle tyhjälle jouduin lähettämään Taavia muutaman kerran uudestaan sen kääntyessä liian aikaisin radan suuntaisesti. Kyllä sillä kuitenkin joku haju siitä on mitä siltä haen, kun mun lähtiessä kävelemään syvemmälle rataa ja kutsuessa sitä takaisin, kattoo se mua tyyliin "joojoo, jos on ihan pakko..." ja vaihtaa suunnan taas oikeaksi ja painuu yleensä tarpeeksi syvälle. Mut selkeesti useampi tyhjä perätysten vähän syö sen motivaatiota... loppu rata meni kuitenkin melko hyvin ja löydöt oli taas hienoja. Välillä tuntuu, että se tietää onko lähetyskohdassa maalimies vai ei...




Tiistaina Kosti kävi aamusta taas asfalttijäljellä ja tällä kertaa jäljet vanheni vajaan puoli tuntia, muuten olivat samanlaisia kuin edellisenä päivänä. Eka ja kolmas jälki olivat tällä kertaa parhaat, toisella paljon haparointia, mutta myös eniten maassa olevia häiritseviä roskia yms. Mut jotenkin jäi fiilis, että edellispäivän vika jälki oli kuitenkin parempi kuin yksikään näistä. Pienen pientä aavistusta rikkojen ilmaisusta havaittavissa, Kosti siis reagoi niihin!

Taavin luonnetesti

Taavi kävi Lahden seudun mäyräkoirakerhon järjestämässä luonnetestissä Hollolassa, tuomareina Mia Möller ja Lea Yli-Suvanto. Suuri kiitos Anulle mukaan tulosta ja testin videoinnista!!

Kennelliiton sivuilla luonnetestistä:

Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilanteessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle.
Mitä on luonnetesti?
Luonnetesti on koiran luonteen virallinen testaus ja siten se on ainutkertainen ja vain tietyin edellytyksin uusittavissa.Se ei ole koe eikä kilpailu. Vaikka lopputulos on pisteytetty, on tärkeämpää katsoa lomakkeesta se, mitä koirasta kerrotaan. Testin loppupistemäärä on merkitsevä vain, jos testi on rodulle valionarvon edellytys tai jos se on vähemmän kuin +75 pistettä, jolloin testin saa uusia.
Testi mittaa toimintakykyä uhan alla (kelkka, puolustushyökkäys ja terävyys) ja hämärässä huoneessa ilman uhkaa. Sillä saadaan myös arvokasta tietoa temperamentista ja keskittymiskyvystä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja kovuudesta/pehmeydestä sekä laukauksien sietämisestä. Myös koiran taipumuksesta reagoida asioihin aggressiolla saadaan informaatiota. Luonnetta voidaan ajatella joukkona erilaisia ominaisuuksia ja pistelaskusysteemissä on ajateltu, että jos koiralla jollain osa-alueella on puutteita (esim. pehmeys), sitä voi kompensoida jollain toisella puolella (esim. hyvällä taistelutahdolla), mikä auttaa koiraa eteenpäin hankaluuksista huolimatta.
Liiallinen temperamentti tekee koirasta säheltäjän, joka kuormittaa hermostoa ja hidastaa oppimista, ideaali käyttökoira on vilkas eli havainnoi asioita nopeasti, keskittyy oleelliseen ja sopeutuu tilanteisiin helposti. Seurakoiralle on tärkeää, että koira on tasapainoinen ominaisuuksiltaan. Tasapainoinen, pienellä määrällä kaikkia ominaisuuksia varustettu seurakoira on iloinen ystävä, joka turvaa mielellään laumaansa ja viihtyy sen parissa. Harrastuskoiralta voidaan kuitenkin odottaa enemmän luonteen vahvuutta ja silloin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvät hermot, toimintakyky ja tasapainossa oleva vilkkausaste eli temperamentti.
Luonnetestin taustaa
Luonnetesti on aikanaan Suomessa kehitetty Ruotsin armeijan sotakoiratestistä palveluskoirien käyttöominaisuuksien arviointimenetelmäksi. Se on käyttökelpoinen luonteen arviointiin muillakin roduilla, etenkin kun halutaan tietoa koiran reaktioista tilanteessa, jossa sen hermostoa kuormitetaan. Testin arviointiasteikko on rakennettu hyvää suojeluun soveltuvaa koiraa ajatellen ja siksi arvosanoja ja pisteitä muihin käyttötarkoituksiin kehitetyille roduille tulee soveltaa niiden käyttötarkoitusta vastaavaksi.
Millä roduilla on osallistumisoikeus?
Osallistumisoikeus on Kennelliiton tai sen hyväksymään koirarekisteriin merkityillä puhdasrotuisilla koirilla, jotka ovat vähintään kahden ja alle seitsemän vuoden ikäisiä sekä Kennelliiton määräysten mukaisesti rokotettuja ja tunnistusmerkittyjä. Kivesvikainen uros saa osallistua testiin.
Mikä on testin tarkoitus?
Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilantessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle.
Luonne on koiran keskeisin ominaisuus. Hyväluonteinen, kaikin tavoin rodunomainen koira on jokaisen kasvattajan tavoite – tai ainakin pitäisi olla. Hyväluonteisen koiran kanssa voi harrastaa, tehdä töitä tai muuten vaan elellä ja elämä on mallillaan. Jos koiran luonne kuitenkin sisältää epämiellyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi liikaa aggressiivista reagointia ympäristöön päin, ei elämä sellaisen koiran kanssa ole hauskaa eikä tyydyttävää.
Luonnetestissä saadaan tietoa koirayksilön käyttäytymisestä sille suoritettujen erikoiskokeiden kautta. Saatua tietoa voi hyödyntää koiran koulutukseen, tietoa voi verrata rodun omaan luonneprofiiliin ja tietoa voi käyttää jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa. Rotuyhdistyksillä on paljon tehtävää luonnetestitulosten arvioinnissa ja luonneprofiilien laatimisessa, mutta työ kannattaa, jos halutaan saada tietoa suomalaisen koirapopulaation luonnekuvasta ja sen mahdollisista muutoksista.
Testitulosten tulkinta luonnetestisääntöjen mukaan
Toimintakyky: Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin. Toimintakyky ei ole mikään muuttumaton ominaisuus, joka pysyisi samana kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, että laukaisijoina toimivat ärsykkeet olisivat samat. Kiihkeys vaihtelee eri yksilöiden välillä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Kaikilla reviirikäyttäytymisen omaavilla eläimillä oman alueen ja ennen kaikkea sen keskuksen läheisyys vaikuttaa käytökseen. Huolimatta yksilön normaalista toimintakyvystä koirat ovat toimintakykyisempiä lähellä kotiaan. Myös perheenjäsentensä seurassa koira on vähemmän peloissaan, tai on ainakin halukkaampi voittamaan pelkonsa, mikä perustuu koirien laumaviettiin.
Terävyys: Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.
Puolustushalu: Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.
Taisteluhalu: Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima.
Hermorakenne: Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita koiralla ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.
Temperamentti: Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen. Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.
Kovuus: Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.
Luoksepäästävyys: Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Hyväntahtoisuus riippuu paljon koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se tekee virhearvioinnin helpommin kuin vähemmän terävät koirat. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyden arviointiin ei tarvita mitään erikoiskoetta, vaan arviointi perustuu täysin testituomareiden havaintoihin koiran käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.
Laukauspelottomuus: Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut. Koirat, jotka ensimmäisen laukauksen jälkeen käyttäytyvät rauhattomasti, mutta jotka selviävät nopeasti levottomuudestaan ja joille toistetut laukaukset saavat aikaan yhä pienemmän reaktion, luokitellaan laukauskokemattomiksi, ei laukausaroiksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi. Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi. Laukausaraksi nimitetään koiraa, joka laukauksen jälkeen reagoi selvän hermostuneesti ja jolla on vaikeuksia mielentasapainonsa palauttamisessa ja joka ammunnan toistuessa osoittaa yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta.
+++ Laukausvarma: Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.
++   Laukauskokematon: Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee.
+     Paukkuärtyisä: Koira, jolle ampuminen aiheuttaa selviä aggressiivisia reaktioita äänen suuntaan.
–     Laukausaltis: Koira, joka osoittaa melko selvästi epänormaalia, mutta ei hermostunutta käyttäytymistä. Reagoi suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen.
– –  Laukausarka: Koira, joka jokaisen laukauksen jälkeen reagoi hermostuneesti osoittaen yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta. Koiralla on vaikeuksia mielen tasapainonsa palauttamisessa.

********************************************************************************************************************************

Yritin vähän kaivella testattujen koirien määrää ja löysin koiranetistä 2013 vuoden jälkeen neljä ennen Taavia testattua lyhytkarvapyrriä, vuosina 1997-2011 lyhytkarvoja on ilmeisesti testattu 10 kappaletta. Eli ihan hirveitä määriä ei tätäkään testiä ole tälle rodulle tehty. Pyreneittenpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelman mukaan seuraavat tulokset ovat rodunomaisia:

• Toimintakyky (kerroin 15):  +1 on varsin rodunomainen tulos. Paimenkoiralla kuuluisi olla tietty määrä rohkeutta ratkaista tilanteita.

• Terävyys (kerroin 1):  +1 ja +3 ovat rodunomaisia tuloksia. Paimenella ei kuuluisi olla tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti uhattuna, myös nopea palautuminen on suotavaa. 

• Puolustushalu (kerroin 1): +1 on varsin rodunomainen tulos. 

• Taisteluhalu (kerroin 10): (Taisteluhalu, tai paremminkin sen puute kerää rodulla eniten miinustuloksia luonnetestissä. Tulokseen voi vaikuttaa jossain määrin rodun varautuneisuus vieraisiin ihmisiin, mikä ilmenee vieraan kanssa leikkimisessä. Toisaalta vaikka pyreneittenpaimenkoira on leikkisä koira, ei esineestä taistelu itsessään välttämättä ole se koiran suosikki leikki.) Toivottava tulos olisi +2 kohtuullinen. 

• Hermorakenne (kerroin 30):  +1 on rodunomainen tulos. Paimenen on kyettävä hallitsemaan itsensä myös paineen alla. 

• Temperamentti (kerroin 15): +1 ja +3 ovat erittäin rodunomaiset tulokset. 

• Kovuus (kerroin 8):  +1 ja +3 ovat toivotuimmat tulokset. Liika pehmeys näkyy pelokkuutena, joka ei ole suotavaa paimenelle. 

• Luoksepäästävyys:  +3 ja +2 ovat erittäin rodunomaiset tulokset. 

• Laukauspelottomuus: Paimenen toivotaan säilyttävän toimintakykynsä äkillisistä, kovista äänistä huolimatta. +++ laukausvarma ja ++ laukauskokematon toivottavimmat tulokset.

Taavin luonnetesti, kuvaajana toimi Anu Nevanoja:

Aavistuksen ehkä Tapsassa näkyi Kostin tulon aiheuttama väsymys, mutta ei nyt mitään isoja yllätyksiä ollut kuitenkaan. Ehkä suurin yllätys mulle oli, että kelkkaan kesti aika kauan tottua ja pimeässä huoneessa Tapsu ei käyttänyt nenää kunnolla. Videolla näkyy myös kuinka surkea olen leikkimään =). Seinään teljettynä Taavi näyttää ihan siltä, kuin joku öttiäinen kiusais sitä...

Taavin aika lailla rodunomaiset tulokset:

Toimintakyky: -1 pieni
Terävyys: +1a pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1 pieni
Taisteluhalu: +2b kohtuullisen pieni
Hermorakenne: +1b hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti: +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus: +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen

Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

Loppupisteet 110

Jälkimöllittelyä ja Tottakai-viikonloppu

Keskiviikkona käytiin aamupäivällä treenaamassa eteenmenoa. Purkille menee kuin ohjus ja menee myös kuin ohjus, jos lähetän uudestaan sinne missä purkki on ollut. Mutta lähetys sellaiseen suunraan, jossa ei purkkia ole ollut, onkin sitten ihan vaiheessa vielä.... Illalla janaharjoittelua kuuden janan verran, melkoista hapuilua. Noissa janaharjoituksissa mun pitäis muistaa, että etäisyyttä kahden harjoitteen välillä on tarpeeksi, tulee tehtyä aina liian pientä ja tiivistä.

Lähetyslinja, jota olin kulkenut ees taas jälkiä tehdessäni, haisi selvästi Taavin nenään voimakkaasti ja houkuttelevasti. Myös esineet tuli liian äkkiä ja lähetyspaikkojen välillä olisi pitänyt olla selkeesti enemmän matkaa. Ens kerralla sit paremmin.


Torstaina jälkiryhmän treenit ja voi mitkä treenit olikin! Jälkien vanhetessa möllityyppinen tottis. Taavi protestoi taas kovin äänekkäästi kun otin sen autosta, enkä millään meinannut saada sitä työmoodiin, komensi vaan mua niin pirusti. Sitten kun perusasento löytyi, niin olin ihan kohtuu tyytväinen meidän tekemiseen, vaikka parannettavaakin olisi tietysti reilusti.

Jättävissä tuli kaikissa oikeat liikkeet ja luoksetulotkin niistä oli hyvät. Seuruussa Taavi vähän äänteli ja laukausten kohdalla toki vähän säpsähti, mutta homma jatkui hyvin. Henkilöryhmän häiriökoirastakin selvittiin. Noutoesineenä mulla on nyt ollut muovinen silmälasikotelo, mutta tällä kertaa se osoittautui selkeesti liian liukkaaksi pysyäkseen Taavin suussa. Ei auta kuin lähteä metsästämään uutta esinettä. Noin niin kuin muuten nouto oli oikein vauhdikas. Eteenmeno tehtiin purkille. Paikkamakuu oli taas kovin pitkä ja laukaukset saivat Taavin selkeesti terästäytymään. Paikkiksessa pientä vinkumista lopussa, mutta oikein mallikas suoritus! Kiitos tästä ihan huipusta treenistä, näitä tulee tehtyä ihan liian vähän.


Jälkiosuuskin meni melko hyvin. Jäljen pituutta en nyt osaa tarkasti arvioida, ehkä reilu puoli kilsaa. Jälki vanheni 1,5 h ja harhat 0,5 h. Jana oli tänään lähes täydellinen, vauhdikas eteneminen ja heti oikeaan suuntaan. Taavi jäljesti tosi varmasti, kulmissa pieniä tarkistuksia. Eka harha ei aiheuttanut mitään muutosta Tapsan menoon, mutta toinen meinas viedä mennessään... Esineistä löysimme kaikki ja maalimieskin löytyi iloisesti, ei ilmaisua.


Perjantaina ajeltiin Lintukotoon Tottakai-päiville. Miten voikaan olla niin (nyt tulee ällö muotisana) voimaannuttavaa nähdä muita pyrrejä ja pyrri-ihmisiä! Kiitos Seija, että järjestät näitä mahtavia tapaamisia!

Perjantaina lähinnä majoituttiin ja lenkkeiltiin, saunottiin ja grillailtiin. Tapsan kanssa kävin tekemässä pari eteenmenotreeniä purkille.

Pieta Luukkonen:

Taavi, Femme ja Foca

Kattokaa kun ne on söpöjä <3

Lauantaina aloitettiin hakutreeneillä, Tapsa oli tosi pätevä! Kuuden ukon ja kahden tyhjän reilu 200 m pitkä rata meni hienosti. Taavi on tasaisen varma ja hyvin motivoitunut hakukoira, Ari koitti kannustaa meitä kokeisiin...

Kyllä lähtee, kuva P. Luukkonen

Siellä se ilmaisee kallion kolossa olevaa maalimiestä 

Iltapäivällä päästiin tutustumaan rally-tokoon, lajiin josta en ole tajunnut aikaisemmin mitään. Se on näyttänyt vain epämääräiseltä hääräämiseltä. Nyt pääsin vähän sisään lajin koukeroihin ja tuo häärääminen sai jonkun tolkun. Taisin jopa vähän innostua. Meidän jännitysprobleemaan vois auttaa päästä tekemään koesuoritusta niin, että saan puhua ja kannustaa koiraa. Eikä tuo alo-luokka ainakaan näin äkkiseltään vaikuttanut ihan mahdottomalta, kunhan sais itse opeteltua kyltit.

Kuvat Anne Saari

Kyllä oltiin hyviä!!

Loppupäivästä osallistuttiin vielä mölli-bh -harjoitukseen. Mun ei pitäny mennä siihen ollenkaan, mut sit jotenkin jouduttiin esimerkkikoirakoksi. Siihen nähden, että Tapsa joutu hommiin suoraan paksista ilman mitään valmisteluja, tehtiin hyvä suoritus.


Sunnuntaina käytiin vielä treenimässä esineruutua. Taavi haki mulle innokkaasti ekalla lähetyksellä vieraan esineen 50 metristä. Ei tehty enempää, kun se oli niin super. Lopuks vielä pari eteenmenoa kentällä.


Hirmuisen iso kiitos Seijalle viikonlopusta, Tuijalle ruokahuollosta, Arille, Tuulalle ja Sarille aktiviteettien vedosta sekä Annelle ja Arille pyrriterapiasta ja kaikille osallistujille aivan mahtavasta viikonlopusta!!

Kuva Anne Saari

MH-luonnekuvaus

Totesin viime vuonna, että näihin kuvauksiin on vaikea tai lähes mahdoton päästä mukaan. Viime vuonna ilmoittauduin lähes kaikkiin noin 300 km säteellä oleviin kuvauksiin, mutta lähimpänä mukaan pääsyä taisi olla 9. varasija... Olin selkeästi auttamattoman myöhässä ilmoittautumisteni kanssa.

Tänä vuonna olin liikkeellä jo heti tammikuussa ja selasin kuvauskalenteria ahkerasti, silti kaikki kevään kuvaukset täyttyivät eikä paikkaa meille irronnut. Olikohan huhtikuuta, kun sain viimeisen vapaan paikan elokuun lopulla Kuopion palvelus- ja seurakoiraharrastajien järjestämääm kuvaukseen Maaningalle viimeisenä kesälomapäivänäni.

Kesän mittaan lomasuunnitelmat tarkentuivat ja kuvausajankohta rupesi hirvittämään entistä enemmän. Aikataulut olivat tällä kertaa sellaiset, että Taavin kuvaus osuin 1,5 viikon Norjan reissun kotiinpaluumatkalle. Ei siis todellakaan mikään normitilanne. Koira on matkannut tuhansia kilometrejä autossa, kirmannut vapaana autioilla tuntureilla reilun viikon näkemättä juuri muita ihmisiä tai eläimiä muutamaa lammasta ja paria Nutun kanssa vietettyä iltaa lukuun ottamatta. Selkeästi reissuväsymyksen ja erakoitumisen vaivaama otus oli siis kuvattavana.

Kuvauspäivää edeltäneen yön vietimme leirintäalueella reilun sadan kilometrin päässä kuvauspaikasta. Yö ei mennyt ihan nappiin, alkuyön satoi rankasti ja ukkosti, sitten paikalle kurvasi rallikansaa viiden linja-autollisen verran ja heidän leiriytyminen ei ollut ihan nopea ja hiljainen. Kun tästä oli selvitty, soi Murun kello kolmen maissa, pitihän sitä kuulemma Rion olympialaisten keihäsfinaali nähdä... Ei ole siis ihmisosapuoli saati sitten koira kovin pirteitä...

Ajattelin kuitenkin osallistua, saisinhan kuvan siitä, miten Taavi käyttäytyy eräänlaisissa ääriolosuhteissa ja ainahan tuon kuvauksen voisi keskeyttää, jos tilanne siltä tuntuu. Luonnetestiin mentäessä pidetään sitten huoli, että elo ennen sitä on täysin normaalia. Ja onhan nämä kuvaukset muutenkin vähän vain suuntaa antavia, jokin numero lapussa ei kuitenkaan kerro kovin paljoa. Mutta kivahan kaikenmoisissa testeissä on käydä, oppii ainakin itse koirastaan ehkä jotain uutta tai saa varmistusta omille tulkinnoilleen. Lyhytkarvapyrrejä ei ole kovinkaan paljoa testattu, joten mitään vertailukelpoisia tuloksia tuskin on saatavissa. Koiranetistä löysin ennen Taavia kahdeksan testikertaa...


Kuvauskeli oli lähes helteinen ja paikkana Maaningalla sijaitseva Haukkumaja. Kuvaajina toimivat Jorma Kerkkä ja Marina Bast. Videokuvaajana toimi Muru.

Kuvaus eteni reippaasti ja Taavi käyttäytyi lähes kaikissa osioissa kuten olin sen kuvitellutkin käyttäytyvän, maa haisi taas kerran hirmu hyvälle ja mä olin hihnan kanssa ihan tarpeeks solmussa. Oletuksistani poiketen Taavi ryhtyi toisella yrittämällä leikkimään vieraan ihmise n kanssa ihan kaameella lelulla. Etäleikissä olisin olettanut Taavin menevän kasomaan tyyppiä ja hamuissa jäi vähän hakku päälle. Haalarilla joku örkki pyöri Tapsan pään ympärillä ja sen jälkeen lopputestin ajan se vähän oireili toista korvaa... oisko joku pistänyt sitä?


Luonnekuvauksen arvostelu:

1a kontakti, tervehtiminen: 4 ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b kontakti, yhteystyö: 4 lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu to:sta
1c kontakti, käsittely: 3 hyväksyy käsittelyn

2a leikki 1, leikkihalu: 3 leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee
2b leikki 1, tarttumunen: 2 ei tartu, nuuskii esinettä
2c leikki, puruote ja taisteluhalu: 3 tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/korjailee otettaan

3a takaa-ajo 1. kerta: 3 aloittaa etenemisen hitaasti (täsdä astun Taavin varpaille :( ) voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b tarttuminen 1. kerta: 2 ei tartu, nuuskii saalista

3a takaa-ajo 2. kerta: 1 ei aloita
3b tarttuminen 2. kerta: 1 ei kiinnostu saaliista

4 aktiviteettitaso: 4 tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen

5a etäleikki, kiinnostus: 3 kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b etäleikki, uhka/agressio: 1 ei osoita uhkauselkeitä
5c etäleikki, uteliaisuus: 1 ei saavu avustajan luo
5d etäleikki, leikkihali: 1 ei osoita kiinnostusta
5e etäleikki, yhteistyö: 1 ei osoita kiinnostusta

6a yllätys, pelko: 3 väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista
6b yllätys, puolustushaku/agressio: 1 ei osoita uhkauselkeita
6c yllätys, uteliaisuus: 2 menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
6d yllätys, jäljellejäävä pelko: 1 ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e yllätys, jäljellejäävä kiinnostus: 2 pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla

7a ääniherkkyys, pelko: 3 väistää kääntämättä pois katsettaan
7b ääniherkkyys, uteliaisuus: 2 menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
7c ääniherkkyys, jäljelle jäävä pelko: 1 ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
7d ääniherkkyys, jäljelle jäävä kiinnostus: 1 ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a aaveet, puolustus/aggressio: 2 osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
8b aaveet, tarkkaavaisuus: 3 tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista
8c aaveet, pelko: 2 on enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkanottoa
8d aaveet, uteliaisuus: 3 menee katsomaan kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä
8e aaveet, kontaktinotto aaveeseen: 4 ottaa itse kontaktia avustajaan

9a leikki 2, leikkihali: 1 ei leiki - ei osoita kiinnostusta
9b leikki 2, tarttuminen: 1 ei tartu esineeseen

10 ampuminen: 2 häiritsevyys lisäntyy leikin/passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön

Olen kyllä taas kerran niin tyytyväinen tuohon rakkaaseen karvakorvaan. Jäljelle jääviä pelkoja ei ollut ja muutenkin oli melko turhia hötkyilemätön, kerran nähdyt jutut eivät juuri jaksaneet kiinnostaa. Pääkuvaaja kysyi, onko Taavi paimentanut, se oli kuulemma nähtävissä. Taavi sai lisäksi toimihenkilöiltä tänään täydet söpöyspisteet.


Edit: Raija Johanssonin keräämä aineisto pyrrien MH-kuvauksista ja Taavin tulosten vertailu niihin:

Kuvatulvaa Norjan reissulta

Matkalla pohjoiseen käytiin treffaamassa Pihkaa (Salokannel Chaos). On se hassua, miten tutulta joku ihminen voi tuntua, vaikka hänet on tavannut vain kerran pari vuotta sitten. Facebook ja blogit sen varmaan tekevät. Joka tapauksessa oli ihan huippuhauskaa käydä yhdessä metsälenkillä ja turista koirajuttuja karvakavereiden kirmaillessa. On nuo elukat vaan niin kovin samanmoisia vaikka kuitenkin ovat aivan erilaisia. Kiitos ihan huipusta lenkistä!

Teimme puolentoista viikon kesälomareissun Norjaan, kävimme Pykeijassa, Vardøssa, Nordfjordissa, Båtsfjordissa, Berlevågissa ja Tenolla kalassa. Maisemat tuolla maailmankolkalla ovat jotain aivan käsittämättömän hienoa, eivätkä valokuvat anna oikeutta niille.

Reissukaverina Taavi oli taas kerran mitä parhain. Se matkustaa autossa pitkiäkin pätkiä hiljaa ja rauhallisesti, pysyy hienosti leiripaikoilla vapaanakin ja ruoka maittoi koko reissun. Koirasta kyllä huomasi, että reilu viikko lähes autioissa olosuhteissa sai sen ihmisten ilmoille palattuamme reagoimaan asioihin aavistuksen herkemmin. Tämä kuitenkin tasaantui yhdellä pienellä lenkillä perjantairuuhkaisessa Ivalon keskustassa. Nuo norjalaiset kylät kun ovat sellaisia, ettei niissä välttämättä ole edes kauppaa, saati että pääsisi kävelyttämään koiraa muualla kun lähes autiolla tiellä. Yöpaikatkin meillä oli koko reissun ajan ns. puskamajoituksia.

Parilla yöpaikalla yövyimme samaan aikaan Nutun karavaanin kanssa ja mikäs oli sen hauskempaa kuin päästä kimpassa lenkille ja leikkimään. Muutenkin tuli lähes päivittäin patikoitua pitkin tuntureita vai voisiko noita sanoa jo pieniksi vuoriksi ja ihailtua toinen toistaan hienompia ja karumpia maisemia. Tuo koira on niin luotu vaikeisiin vuoristomaastoihin! Itellä otti välillä mahan pohjasta sen menoa katsellessa, mutta niin vain ketterästi (ja vauhdikkaasti) se viipotti menemään. Kyllä sielu lepäsi ja kaikki arkiset murheet unohtuivat!

Neidenissä

Pykeijassa

  

Ritiläsillan alla kuohuu koski

Norjassa suhtaudutaan koiriin järkevästi, toisin kuin ainakin kovin koiravasraisessa Kaakkois-Suomessa, jossa koirat kielletäännjoka paikasta.

Nää lambit olivat kovin kiinnostuneita Tapsa

Aamulenkillä Nessebyssä

Nutun kanssa valloitettiin vuori Nordfjordissa, kuvat huonoja kännykuvia...

Reissu pisti väsyttämään Nuttua

Uni maistui Taavillekin

Tenovuonon pohjukassa

Yöpaikka lähellä Sandfjordia

Riippusoltailua Kongsfjordin tuntumassa

Matkalla Båtsfjordiin

Saamen silta

Tykkään susta <3

Etsi kuvasta koira!