Pikkutyypit on kuvissa päivää vajaan neljäviikkoisia. Kauhean vaikea kuvata sisällä tummia pentuja...
tiistai 7. maaliskuuta 2017
Kävin vähän nunnuttamassa pentusia
Eilisen illan vietin nunnuttamalla näitä ihanuuksia. Pennut on vielä niin samannäköisiä, että mulla ainakin ne meni useamman kerran sekaisin. Mustat tytöt ovat ihan supersöpöjä, niistä tulee todellisia kaunottaria. Brindleistä ainakin kaksi on ihan ilmettyjä pikkutaaveja. Kaikki olivat hirveän reippaita aina kun olivat hereillä.
sunnuntai 5. maaliskuuta 2017
Hyvän fiiliksen treenejä
Jälkiporukan tottistreeneissä viime viikon sunnuntaina Tapsa aloitti merkin kierron harjoittelun alusta. Tehtiin siis ihan läheltä. Eiköhän tuohon saa matkaa lisää kohtuullisen nopeasti, kun liike on jo tuttu. Edellyttäen tietty, että treenattais sitä nyt tiuhempaan...
Ruutu oli vallan mahtava. Kävin ekalla kerralla näyttämässä ruudun ja se oli hyvä. Toinen ruutu tehtiin myöhemmin ilman apuja ja sinne se oikeaan paikkaan pinkoi innoissaan. Seis -käskyllä se jotenkin niin kovin tomerasti kiepsauttaa ittensä mua päin ja jää siihen, ihana.
Seuruuta tehtiin häiriössä. Treenikamut kuljeksivat, hyppivät, konttailivat, pälpättivät yms. ja me seurattiin. Isoimpiin häiriöihin Taavi käänsi pääntä, mutta palautti kontaktin pian. Ihan perinteistä henkilöryhmää tehtiin myös onnistuneesti. Kovin pätevä pyrriäinen oli näissä.
Lopuksi liikkeestä jäävät ja maasta ja seisomisesta luoksetulot. Huomas, ettei olla sitten syksyisen kokeen näitä juuri tehty. Seisomaan jäämistä on treenitty ja se onnistui kyllä, mutta mun kävellessä kauemmas, lähti Tapsa perään. Palautuksen jälkeen palkkasin kerran paikallaan pysymisestä ja sitten onnistui mun kauas meneminenkin. Liikkeestä istumista täytyis kanssa taas vähän treeniä enempi, menee niin helposti maahan.
Maanantaina EK-porukan kenttätreeneissä Taavi teki mökkikylää. Kentällä oli neljä umpipiiloa ja kerrallaan yhdessä oli ukko. Vallan mielenkiintoista seurata koiran nenätyöskentelyä lumipenkkojen reunustamalla avoimella alueella. Tällä treenillä saa myös hyvin varmistettua sen, että koira ilmaisee ihmistä eikä piiloa.
Taavi oli jokaisella lähetyksellä todella skarppina ja hienosti kävi varmistamassa piilot ja ukon löytyessä ilmaisi hienosti (yhdessä ilmaisussa herpaantui hetkeksi jonkun maassa olevan hajun takia...). Tällä kertaa otin sen jokaisella kerralla hallintaan. Ekalla ei malttanut pysyä istumassa maalimiehen kömpiessä piilosta ulos, mutta ei myöskään ennakoinut yhdelläkään kertaa sivulle tuloa.
Torstaina käytiin tekemässä yks rallyrata, ihan ei mahtunut koko rata kameran näyttöön:
Ei se videolta näyttänyt niin huonolta kuin miltä tehdessä tuntui, vaikka toi mun kävely on kauheeta töpötystä. Tää oli kokeen jälkeen eka ratatreeni ja melkeestään ainut rallytreeni kuukauteen... yhellä uusinnalla mentiin.
Sunnuntain jälkiryhmän tottiksessa Taavi teki kivalla vireellä. Treenin aiheena meillä oli jääminen. Erottelu vaatii edelleen töitä, enpä sen eteen kyllä ole juuri mitään pitkään aikaan tehnytkään, mutta ongelma on tiedostettu. Jätin Tapsan siis liikkeestä seisomaan ja palasin aina palkkaamaan eri etäisyyksiltä. Välillä meni istumaan ja tais pari kertaa painua maahankin. Se treeni päätarkoitus eli paikallaan pysymynen mun jatkaessani matkaa, oli hanskassa.
Käyttöesineen noutuo treenittiin myös ja siinäkin heiton aikaista paikallaan oloa. Tuo koira on jostain kehittänyt itselleen hirveän halun noutaa. Jotain olen siis tehnyt oikein, mut yhtään en tiiä mitä. Ja se siis pysyy myös heiton aikana paikallaan ja noutaa silti hirmu innolla.
Seuruuta tehtiin piiitkä pätkä palkatta ja voi kun olin tyytyväinen. Taavi seuras lähes täydellisesti. Sen into ja keskittyminen oli aivan mahtavaa! Muutama vasen käännös meinas Taavin osalta mennä täyskäännökseksi, mutta muuten niin huippua.
Loppuun vielä merkin kiertoa ja sehän meni huisin paljon hienommin kuin aikaisemmin. Ekaks useampi toisto ihan läheltä ja sitten kauempaa ja viimeinen jo kunnon matkan päästä. Ja kaikille meno laukalla, jee!
Pentukuvia Tanja Salomiehen kamerasta:
Ruutu oli vallan mahtava. Kävin ekalla kerralla näyttämässä ruudun ja se oli hyvä. Toinen ruutu tehtiin myöhemmin ilman apuja ja sinne se oikeaan paikkaan pinkoi innoissaan. Seis -käskyllä se jotenkin niin kovin tomerasti kiepsauttaa ittensä mua päin ja jää siihen, ihana.
Seuruuta tehtiin häiriössä. Treenikamut kuljeksivat, hyppivät, konttailivat, pälpättivät yms. ja me seurattiin. Isoimpiin häiriöihin Taavi käänsi pääntä, mutta palautti kontaktin pian. Ihan perinteistä henkilöryhmää tehtiin myös onnistuneesti. Kovin pätevä pyrriäinen oli näissä.
Lopuksi liikkeestä jäävät ja maasta ja seisomisesta luoksetulot. Huomas, ettei olla sitten syksyisen kokeen näitä juuri tehty. Seisomaan jäämistä on treenitty ja se onnistui kyllä, mutta mun kävellessä kauemmas, lähti Tapsa perään. Palautuksen jälkeen palkkasin kerran paikallaan pysymisestä ja sitten onnistui mun kauas meneminenkin. Liikkeestä istumista täytyis kanssa taas vähän treeniä enempi, menee niin helposti maahan.
Maanantaina EK-porukan kenttätreeneissä Taavi teki mökkikylää. Kentällä oli neljä umpipiiloa ja kerrallaan yhdessä oli ukko. Vallan mielenkiintoista seurata koiran nenätyöskentelyä lumipenkkojen reunustamalla avoimella alueella. Tällä treenillä saa myös hyvin varmistettua sen, että koira ilmaisee ihmistä eikä piiloa.
Taavi oli jokaisella lähetyksellä todella skarppina ja hienosti kävi varmistamassa piilot ja ukon löytyessä ilmaisi hienosti (yhdessä ilmaisussa herpaantui hetkeksi jonkun maassa olevan hajun takia...). Tällä kertaa otin sen jokaisella kerralla hallintaan. Ekalla ei malttanut pysyä istumassa maalimiehen kömpiessä piilosta ulos, mutta ei myöskään ennakoinut yhdelläkään kertaa sivulle tuloa.
Torstaina käytiin tekemässä yks rallyrata, ihan ei mahtunut koko rata kameran näyttöön:
Ei se videolta näyttänyt niin huonolta kuin miltä tehdessä tuntui, vaikka toi mun kävely on kauheeta töpötystä. Tää oli kokeen jälkeen eka ratatreeni ja melkeestään ainut rallytreeni kuukauteen... yhellä uusinnalla mentiin.
Sunnuntain jälkiryhmän tottiksessa Taavi teki kivalla vireellä. Treenin aiheena meillä oli jääminen. Erottelu vaatii edelleen töitä, enpä sen eteen kyllä ole juuri mitään pitkään aikaan tehnytkään, mutta ongelma on tiedostettu. Jätin Tapsan siis liikkeestä seisomaan ja palasin aina palkkaamaan eri etäisyyksiltä. Välillä meni istumaan ja tais pari kertaa painua maahankin. Se treeni päätarkoitus eli paikallaan pysymynen mun jatkaessani matkaa, oli hanskassa.
Käyttöesineen noutuo treenittiin myös ja siinäkin heiton aikaista paikallaan oloa. Tuo koira on jostain kehittänyt itselleen hirveän halun noutaa. Jotain olen siis tehnyt oikein, mut yhtään en tiiä mitä. Ja se siis pysyy myös heiton aikana paikallaan ja noutaa silti hirmu innolla.
Seuruuta tehtiin piiitkä pätkä palkatta ja voi kun olin tyytyväinen. Taavi seuras lähes täydellisesti. Sen into ja keskittyminen oli aivan mahtavaa! Muutama vasen käännös meinas Taavin osalta mennä täyskäännökseksi, mutta muuten niin huippua.
Loppuun vielä merkin kiertoa ja sehän meni huisin paljon hienommin kuin aikaisemmin. Ekaks useampi toisto ihan läheltä ja sitten kauempaa ja viimeinen jo kunnon matkan päästä. Ja kaikille meno laukalla, jee!
Pentukuvia Tanja Salomiehen kamerasta:
Ylävitonen! |
Tunnisteet:
EK,
Pk-haku,
rally-toko,
Taavin pennut,
toko,
tottis
torstai 2. maaliskuuta 2017
Kattokaa kun me ollaan söpöjä!!
tiistai 28. helmikuuta 2017
Tommy Wiren: Rankaisu eläinten koulutuksessa, 26.2. Porvoo
Kävin Porvoossa kuuntelemassa Tommy Wirenin luennon rankaisun käytöstä eläinten koulutuksessa. Luento oli hyvä. Taas tuli monta muistutusta siitä, kuinka vajavaisia ja epäreiluja me ihmiset olemme. Toivottavasti osaan jatkossa olla reilumpi Tapsua kohtaan! Se vain on tosiasia, että oman käytöksen muuttaminen on hyvin vaikeaa. Koiran kouluttaminen ja varsinkin rankaisun käyttö eivät ole yksinkertaisia asioita. Tämäkin luento herätti paljon ajatuksia ja moneen asiaan on palattava vielä varmasti useamman kerran ja mietittävä oikeasti moneen kertaan mitä milläkin tarkoitetaan.
Tässä päivän antia sekavana kokonaisuutena:
Kanakoulutus on hyvä tapa todeta toimiiko jokin koulutustapa vai ei. Kanat eivät halua miellyttää ihmistä ja muutenkin ovat koulutettavina suoraviivaisia. Koirat sietävät ihmiseltä liikaa ja tämän takia monenlaiset koulutustavat tuottavat tuloksia, toiset paremmin, toiset huonommin. Tällä hetkellä vallalla koirien kouluksessa on vain palkkion käyttäminen ja rankaisu on vaiettu asia. Pelkkä palkkion käyttäminen on myös tuonut negatiivisia lieveilmiöitä, jotka on nähtävissä koirien eitoivottuna käytöksenä ja käsittelyongelmina.
Vaikka rankaisu on vaiettu asia, niin kaikki kuitenkin käyttävät jonkinlaisia rankaisuja. Kaikki eivät vain välttämättä miellä toimintaansa rankaisemiseksi. Rankaisua ei pidä missään nimessä sekoittaa väkivaltaan! Koulutuksessa rankaisu on toiminnan vähentämisen keino.
Koiran käytöstä ei pidä ottaa henkilökohtiasesti. Ihmisen tulisi ymmärtää, ettei koira tiedä mitä säännöt ovat ja miten käyttäydytään "ihmisiksi". Suomalainen kieltoyhteiskunta on hankala koiralle, sillä koira ei saisi reagoida mihinkään mitenkään vaikka ne ovat vuosituhansien saatossa kehittyneet reagoimaan kaikkeen. Tästä seuraa estoja, hihna, kiellot...
Älä tee olettamuksia koiran käytöksen syistä, kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia. Kysymys on siitä mitä koira tekee, ei siitä mitä ajattelet sen tekevän (jos koira pissaa kiellettyyn paikkaan, ei ole väliä mistä syystä se pissaa). Johtajuus tai sen puute ei vaikuta koulutukseen (täysin vieras ihminen pystyy opettamaan koiralle temppuja). Tehokas koulutus edellyttää ihmisen oman käytöksen muuttamista. Tämä on välttämätöntä oman kehityksen kannalta ja oma käytös on ainoa asia, jota voit muuttaa.
Aikoinaan koiria koulutettiin vain pakolla, nykyisin vain palkalla. Parasta olisi näiden kahden hyvä yhdistelmä. Jos koira ei opi, on vika ohjaajassa. Tämä vaatii ihmisen muuttumista ja mukautumista koiran mukaan, ihmisen täytyy kehittyä.
Operantti ehdollistaminen perustuu tieteellisiin periaatteisiin, jotka tulee ymmärtää ja joita täytyy harjoitella. Uusien tapojen oppiminen on ihmiselle vaikeaa. Operantin ehdollistamisen periaatteet ovat ärsyke (koirat reagoivat ärsykkeisiin), vahviste (käytöksen määrä kasvaa, toiminnan moottorin määrittelee koira ja se voi olla mitä tahansa mitä koira tavoittelee), sammuttaminen (käytöksen määrä vähenee), rankaisu (käytöksen määrä vähenee) ja yleistäminen (ärsykkeen sekä reaktion).
Koulutuksessa pitää miettiä mikä toimii vihjeenä. Samalle käytökselle voi olla useampia vihjeitä. Vihjeet voivat olla opittuja tai perittyjä (merkin kierrossa tötsä/käskysana ja kissan jahtauksessa pakeneva kissa). Ärsykekontrolli tarkoittaa koiran opettamista tekemään jokin toiminto vain käskystä (vihjeestä) riippumatta siitä onko toimito sisäsyntyistä vai opittua. Ominaiskäytös on vaikeaa (mahdotonta) sammuttaa, mutta sen vähentäminen on mahdollista ärsykekontrollilla. Koiranohjaajan tulisi tunnistaa vihjeet ja välttää ristiriitaisia vihjeitä.
Vahvisteen osa-alueet ovat ajoitus, vahvistetiheys (motivaatio) ja kriteeri. Jos jokin näistä heittää, heittää kaikki. 85 % koulutusongelmista johtuu näihin liittyvistä virheistä.
Pelkoehdollistumat eivät lähde syöttämällä, pitää muuttaa koko toiminto/mielentila. Toiminta voi itsessään toimia vahvisteena. Vahvistaminen on prosessi.
TIEDÄ MITÄ HALUAT JA MITÄ ET HALUA!
Positiivinen ei tarkoita sallivaa. Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta. Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten jos rajoitetaan voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärretään niiden vaikutukset koiran käyttäytymiseen.
Sammuttaminen toimii parhaiten kun käytös on tuore ja sillä ei ole pitkää vahvistehistoriaa. Näin ollen sitä on vahvistettu vähemmän kuin korvaavaa käytöstä. On normaalia, että käytös vahvistuu ennen sammumista, se voi myös spontaanisti palautua. Sammuttaminen ei sisällä mitään epämiellyttävää, mutta se ei vain tuota mitään, se on turvallisin tapa mokailla treenatessa. Sammuttamisessa jätetään vain tietty käytös täysin huomiotta. Synnynnäiset ominaiskäytökset eivät sammu (ajokoira ei lopeta jäniksen ajamista, vaikka kuinka jätät sen huomiotta ja odotat).
Rankaisuksi nimitetään epämiellyttävää tai vahvisteen estävää asiaa silloin kuin ihminen tai toinen eläin soveltaa sitä. Koira määrittelee minkä kokee rankaisuna. Rankaisu vähentää toimintaa, mutta se ei opeta oikeaa tapaa toimia. Ajoitus ja voimakkuus ovat kriittisiä asioita rankaisussa. Se voi olla myös sekundääristä. Rankaisulla ei saada aikaan mitään toimintaa, sen tarkoitus on aikaansaada välttämistä, sietämistä.
Positiivisella rankaisulla tarkoitetaan jonkin sellaisen asian lisäämistä, joka vähentää käytöstä. Ei saa aiheuttaa kipua tai pelkoa. Esimerkiksi sylissä rinpuilevasta pennusta tiukennetaan otetta ja pennun rauhoittuessa otetta hellitetään.
Rankaisu on nopea ja hetkellinen ja siihen on liitettävä jokin vihje, esim. 'EI!'. Pitää muistaa, että säikähdys ja pelko ovat kaksi eri asiaa. Pelko yleistyy helposti ja pelkäävä koira voi muuttua helposti agressiiviseksi.
Koiran kouluttamisessa kannattaa kääntää asiat nurin. Mieti ensin miten kouluttaisit koiralle ongelmakäytöksen ja vältä niitä keinoja. Näin saadaan ohjeet siihen, mitä koulutuksessa tulisi välttää.
Kun ohjaaja osaa palkita, liikkua, "naksauttaa" ja saada halutun toiminnon aikaan vahvistamalla, vasta sitten tulee opetella rankaisun käyttö. Rankaisu ei ole noviisien kouluttajien juttu!
Rankaisua käytettäessä on oltava koulutusohjelma ja ennen sen käyttämistä on kaikki muu täytynyt tehdä oikein, on täytynyt opettaa koiralle haluttu toiminto. On oltava kerättyjä todisteita, että sen käyttö on välttämätöntä. Rankaisu ei ole jatkuvaan käyttöön, sitä voi käyttää vain 1 - 3 kertaa tiettyyn toimintoon. Käytetään vain jos käytös on vaarallista jollekin osapuolelle. Rankaisulla katkaistaan osaavan koiran ylireagointi tms. eitoivottu toiminta. Hyvä hallinta on kaiken perusta ja rankaisun käyttö on aina harkittava tarkkaan. Ajatuksena hyvä juttu on 1 € talletus ja rangaistus on 100 € nosto, montako nostoa tili kestää?
Pelkoa ei saa säikäyttämällä pois! Siedätys toimii usein eikä sitä voi käyttää rangaistuksena.
Ennen rangaistuksen käyttöä on suhde koiraan ja hallinta oltava kunnossa. Koiran näkökulmasta ihmisen on oltava rento, rauhallinen ja itsevarma. Pitää olla valmistautunut siihen, mitä tekee jos jotain tapahtuu. Jos ohjaaja itse pelkää tilannetta, ei siitä hyvä heilu.
Jos koira ei tee mitä haluat, se ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet tai ympärissä on jokin häiriötekijä, jonka aikana et ole harjoitellut. Koirat tekevät myös virheitä, niitä vaan sattuu. Jos koira ei tee mitä haluat, on käytöksen koulutus vielä kesken.
Onnistuakseen koulutuksessa koiran kouluttajan tulisi pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa, harjoitella omia mekaanisia taitojaan ja palkkion antamisen ajoitusta sekä harjoitella tarvittavien välineiden käyttöä. Hänen tulisi tietää tarkalleen mitä haluaa ja oppia näkemään eri käytöksiä. Ohjaajan tulisi opetella ennakoimaan ja vahvistamaan täsmällisesti haluamaansa reaktiota. Tärkeää on myös harjoitella tekemään onnistuneita harjoituksia.
Kouluttamisen tärkeysjärjestys:
Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä miten kouluttaa, mitä menetelmiä käyttää, miten muuttaa omaa käyttäytymistään ja miten muuttaa harjoitusta tarvittaessa. Ensin tulee tarkastella omaa toimintaa ja sitten sitä, vahvistuiko käytös.
Tässä päivän antia sekavana kokonaisuutena:
Kanakoulutus on hyvä tapa todeta toimiiko jokin koulutustapa vai ei. Kanat eivät halua miellyttää ihmistä ja muutenkin ovat koulutettavina suoraviivaisia. Koirat sietävät ihmiseltä liikaa ja tämän takia monenlaiset koulutustavat tuottavat tuloksia, toiset paremmin, toiset huonommin. Tällä hetkellä vallalla koirien kouluksessa on vain palkkion käyttäminen ja rankaisu on vaiettu asia. Pelkkä palkkion käyttäminen on myös tuonut negatiivisia lieveilmiöitä, jotka on nähtävissä koirien eitoivottuna käytöksenä ja käsittelyongelmina.
Vaikka rankaisu on vaiettu asia, niin kaikki kuitenkin käyttävät jonkinlaisia rankaisuja. Kaikki eivät vain välttämättä miellä toimintaansa rankaisemiseksi. Rankaisua ei pidä missään nimessä sekoittaa väkivaltaan! Koulutuksessa rankaisu on toiminnan vähentämisen keino.
Koiran käytöstä ei pidä ottaa henkilökohtiasesti. Ihmisen tulisi ymmärtää, ettei koira tiedä mitä säännöt ovat ja miten käyttäydytään "ihmisiksi". Suomalainen kieltoyhteiskunta on hankala koiralle, sillä koira ei saisi reagoida mihinkään mitenkään vaikka ne ovat vuosituhansien saatossa kehittyneet reagoimaan kaikkeen. Tästä seuraa estoja, hihna, kiellot...
Älä tee olettamuksia koiran käytöksen syistä, kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia. Kysymys on siitä mitä koira tekee, ei siitä mitä ajattelet sen tekevän (jos koira pissaa kiellettyyn paikkaan, ei ole väliä mistä syystä se pissaa). Johtajuus tai sen puute ei vaikuta koulutukseen (täysin vieras ihminen pystyy opettamaan koiralle temppuja). Tehokas koulutus edellyttää ihmisen oman käytöksen muuttamista. Tämä on välttämätöntä oman kehityksen kannalta ja oma käytös on ainoa asia, jota voit muuttaa.
Aikoinaan koiria koulutettiin vain pakolla, nykyisin vain palkalla. Parasta olisi näiden kahden hyvä yhdistelmä. Jos koira ei opi, on vika ohjaajassa. Tämä vaatii ihmisen muuttumista ja mukautumista koiran mukaan, ihmisen täytyy kehittyä.
Operantti ehdollistaminen perustuu tieteellisiin periaatteisiin, jotka tulee ymmärtää ja joita täytyy harjoitella. Uusien tapojen oppiminen on ihmiselle vaikeaa. Operantin ehdollistamisen periaatteet ovat ärsyke (koirat reagoivat ärsykkeisiin), vahviste (käytöksen määrä kasvaa, toiminnan moottorin määrittelee koira ja se voi olla mitä tahansa mitä koira tavoittelee), sammuttaminen (käytöksen määrä vähenee), rankaisu (käytöksen määrä vähenee) ja yleistäminen (ärsykkeen sekä reaktion).
Koulutuksessa pitää miettiä mikä toimii vihjeenä. Samalle käytökselle voi olla useampia vihjeitä. Vihjeet voivat olla opittuja tai perittyjä (merkin kierrossa tötsä/käskysana ja kissan jahtauksessa pakeneva kissa). Ärsykekontrolli tarkoittaa koiran opettamista tekemään jokin toiminto vain käskystä (vihjeestä) riippumatta siitä onko toimito sisäsyntyistä vai opittua. Ominaiskäytös on vaikeaa (mahdotonta) sammuttaa, mutta sen vähentäminen on mahdollista ärsykekontrollilla. Koiranohjaajan tulisi tunnistaa vihjeet ja välttää ristiriitaisia vihjeitä.
Vahvisteen osa-alueet ovat ajoitus, vahvistetiheys (motivaatio) ja kriteeri. Jos jokin näistä heittää, heittää kaikki. 85 % koulutusongelmista johtuu näihin liittyvistä virheistä.
- Ajoitus
- vahviste tulisi antaa juuri täsmälleen halutun toiminnan/käytöksen aikana
- aina saat mitä vahvistat
- kouluttajan tärkein taito
- vaatii jatkuvaa harjoittelua
- yleisin koulutusvirhe
- vahvistetiheys
- vahvista usein
- palkkaus 12 kertaa minuuttissa
- korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagointia
- vahvistetiheys ei ole syöttämistä, kriteerin tulee pysyä. Tarpeeksi helpot tehtävät.
- kriteeri
- vahvista vain kriteerit täyttävää toimintaa
- vahvista vain yhtä kriteeriä kerrallaan
- vahvista vain halutuista toiminnoista
- Teitkö maalin? Kyllä tai ei
- muuta kriteeriä kun kaksi perättäistä harjoitusta on onnustunut 80 %.ssa harjoitteita.
Pelkoehdollistumat eivät lähde syöttämällä, pitää muuttaa koko toiminto/mielentila. Toiminta voi itsessään toimia vahvisteena. Vahvistaminen on prosessi.
TIEDÄ MITÄ HALUAT JA MITÄ ET HALUA!
Positiivinen ei tarkoita sallivaa. Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta. Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten jos rajoitetaan voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärretään niiden vaikutukset koiran käyttäytymiseen.
Sammuttaminen toimii parhaiten kun käytös on tuore ja sillä ei ole pitkää vahvistehistoriaa. Näin ollen sitä on vahvistettu vähemmän kuin korvaavaa käytöstä. On normaalia, että käytös vahvistuu ennen sammumista, se voi myös spontaanisti palautua. Sammuttaminen ei sisällä mitään epämiellyttävää, mutta se ei vain tuota mitään, se on turvallisin tapa mokailla treenatessa. Sammuttamisessa jätetään vain tietty käytös täysin huomiotta. Synnynnäiset ominaiskäytökset eivät sammu (ajokoira ei lopeta jäniksen ajamista, vaikka kuinka jätät sen huomiotta ja odotat).
Rankaisuksi nimitetään epämiellyttävää tai vahvisteen estävää asiaa silloin kuin ihminen tai toinen eläin soveltaa sitä. Koira määrittelee minkä kokee rankaisuna. Rankaisu vähentää toimintaa, mutta se ei opeta oikeaa tapaa toimia. Ajoitus ja voimakkuus ovat kriittisiä asioita rankaisussa. Se voi olla myös sekundääristä. Rankaisulla ei saada aikaan mitään toimintaa, sen tarkoitus on aikaansaada välttämistä, sietämistä.
Positiivisella rankaisulla tarkoitetaan jonkin sellaisen asian lisäämistä, joka vähentää käytöstä. Ei saa aiheuttaa kipua tai pelkoa. Esimerkiksi sylissä rinpuilevasta pennusta tiukennetaan otetta ja pennun rauhoittuessa otetta hellitetään.
Rankaisu on nopea ja hetkellinen ja siihen on liitettävä jokin vihje, esim. 'EI!'. Pitää muistaa, että säikähdys ja pelko ovat kaksi eri asiaa. Pelko yleistyy helposti ja pelkäävä koira voi muuttua helposti agressiiviseksi.
Koiran kouluttamisessa kannattaa kääntää asiat nurin. Mieti ensin miten kouluttaisit koiralle ongelmakäytöksen ja vältä niitä keinoja. Näin saadaan ohjeet siihen, mitä koulutuksessa tulisi välttää.
Kun ohjaaja osaa palkita, liikkua, "naksauttaa" ja saada halutun toiminnon aikaan vahvistamalla, vasta sitten tulee opetella rankaisun käyttö. Rankaisu ei ole noviisien kouluttajien juttu!
Rankaisua käytettäessä on oltava koulutusohjelma ja ennen sen käyttämistä on kaikki muu täytynyt tehdä oikein, on täytynyt opettaa koiralle haluttu toiminto. On oltava kerättyjä todisteita, että sen käyttö on välttämätöntä. Rankaisu ei ole jatkuvaan käyttöön, sitä voi käyttää vain 1 - 3 kertaa tiettyyn toimintoon. Käytetään vain jos käytös on vaarallista jollekin osapuolelle. Rankaisulla katkaistaan osaavan koiran ylireagointi tms. eitoivottu toiminta. Hyvä hallinta on kaiken perusta ja rankaisun käyttö on aina harkittava tarkkaan. Ajatuksena hyvä juttu on 1 € talletus ja rangaistus on 100 € nosto, montako nostoa tili kestää?
Pelkoa ei saa säikäyttämällä pois! Siedätys toimii usein eikä sitä voi käyttää rangaistuksena.
Ennen rangaistuksen käyttöä on suhde koiraan ja hallinta oltava kunnossa. Koiran näkökulmasta ihmisen on oltava rento, rauhallinen ja itsevarma. Pitää olla valmistautunut siihen, mitä tekee jos jotain tapahtuu. Jos ohjaaja itse pelkää tilannetta, ei siitä hyvä heilu.
Jos koira ei tee mitä haluat, se ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet tai ympärissä on jokin häiriötekijä, jonka aikana et ole harjoitellut. Koirat tekevät myös virheitä, niitä vaan sattuu. Jos koira ei tee mitä haluat, on käytöksen koulutus vielä kesken.
Onnistuakseen koulutuksessa koiran kouluttajan tulisi pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa, harjoitella omia mekaanisia taitojaan ja palkkion antamisen ajoitusta sekä harjoitella tarvittavien välineiden käyttöä. Hänen tulisi tietää tarkalleen mitä haluaa ja oppia näkemään eri käytöksiä. Ohjaajan tulisi opetella ennakoimaan ja vahvistamaan täsmällisesti haluamaansa reaktiota. Tärkeää on myös harjoitella tekemään onnistuneita harjoituksia.
Kouluttamisen tärkeysjärjestys:
- Kouluttajan oma toiminta
- miten suhtaudut tilanteisiin?
- miten ennakoit tilanteita?
- miten toimit koiran näkökulmasta?
- Tarkka palkitseminen
- mikä toimii palkkana?
- mistä asioista palkataan (reaktio/käytös)?
- mihin palkataan? palkan suunta
- kuinka monta kertaa? (onko käytös vahva)
- toteutuuko vahvistetiheys?
- Apuvälineiden käyttäminen
- mitä välineitä käytetään apuna (talutin, liina, pilli, naksutin yms.)
- miten kyseistä välinettä tulisi käyttää? (onko ehdollistettu/yleistetty jokin väline voimivaksi?)
- mikä tarkalleen on reaktio, mihin apuvälinettä käytetään?
- kuinka suurta tarkkuutta toiminnan vahvistaminen vaatii?
Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä miten kouluttaa, mitä menetelmiä käyttää, miten muuttaa omaa käyttäytymistään ja miten muuttaa harjoitusta tarvittaessa. Ensin tulee tarkastella omaa toimintaa ja sitten sitä, vahvistuiko käytös.
Epämääräinen rankaisu tai epämääräinen palkkaus - kumpikaan ei tuota tulosta!
KOULUTTAMISEN TULEE OLLA KANNATTAVAA KAIKILLE OSAPUOLILLE!
lauantai 25. helmikuuta 2017
Talvista puuhastelua
Viikko sitten tiistaina hallilla omineen tokojuttuja. Alkuun oikein mallikas ruutu, jonka olin käynyt näyttämässä Taaville. Tällä kertaa maltoin jättää yhteen hienosti onnistuneeseen toistoon. Tehtiin paljon seuruuta ja siinä paljon käännöksiä, olin kovin tyytyväinen. Noutojuttujakin tehtiin, sekä alon hyppyä, luoksetuloa, kaukoja ja liikkeestä maahan. Kaikki onnistui tänään tosi hyvin, vain kaukojen eka istumaannousu takeltelee edelleen. Osa liikkeistä tehtiin liikkeenomaisesti, osa enemmän tai vähemmän höntsäillen. Koko ajan mun kanssa treenasi tosi hienosti keskittyvä ja hiljainen pyrriäinen, mä niin rakastan tuota otusta!
Iltalenkillä käytiin ihanan pyreneittenkoira Fionan kanssa. Taavi on niin Fionan pauloissa, ettei ole tosikaan!
Iltalenkillä käytiin ihanan pyreneittenkoira Fionan kanssa. Taavi on niin Fionan pauloissa, ettei ole tosikaan!
Lauantaina oltiin EK-porukalla hakuilemassa kaatiskukkulalla. Taaville valmis-tyhjä-valmis-tyhjä-peräänajo.
Hienosti upposi ekalle, mutta ilmaisussa oli pientä epävarmuutta. Ensin pari haukkua ja sitten vähän maan haistelua, kunnes alkoi kunnon haukku. Tyhjä oli tosi hieno! Toinen valmis oli hyvä myös ilmaisultaan. Toinen tyhjä oli tarpeeksi syvä, mutta Taavi palasi liikaa samoja jälkiä takaisin. Kunnon laatikon tekeminen olisi vaatintut pienen tönnään kiertämisen ja se ei nyt onnistunut. Peräänajosta ei sitten vauhtia tietenkään puuttunut ja ilmasukin oli ihan hyvä.
Tällä viikolla maanataina tein lenkin yhteydessä esineruudun. Ei onnistuttu... selkeesti ahnehdin tekemällä valmiin ruudun. Positiivista oli, että Taavi toi mulle kolme esinettä, mutta kyllä oli taas niin hidasta toimintaa... Jatkossa siis vain apparin kanssa muistikuvina tai omineen näyttämällä.
Tiistain tokotreenit oli superit. Tuo halli on ollut meille viime aikoina kirosana. Taavi on vinkunut ja haukkunut ja nuuhkinut ja ollut kykenemätön tekemään helppojakaan juttuja kunnolla. Mulla on ollut pinna kireellä, kun ihan helpotkin jutut on olleet karmeen vaikeita. Syytä tuon paikan kamaluuteen en tiedä. Tällä kertaa keskityin omaan mielentilaani ja Taaviin 110 % ja kuinkas kävikään! Paikkamakuussa ja muutenkin alussa Taavi vähän vinkui, mutta oli kuitenkin hyvin keskittynyt muhun. Vein paikkiksen jälkeen Tapsan vähäksi aikaa autoon ja toka setti oli vallan mahtava.
Tehtiin aluksi pari ruutua lätkälle, hyppynoutoa, merkin kiertoa ja liikkuroitua seuruuta. Ruutu oli hyvä, hyppynoudossa Taavi poimi kapulan suuhun tuolta ällöttävältä hiekalta, jolta kapulan noukkiminen on aina ollut kovin hankalaa. Muutenkin liike meni hienosti. Merkin kierrossa päätettiin palata ihan alkutekijöihin menosuunnan hitauden takia. Seuruu oli superhieno. Ja koko tämän toisen setin ajan Taavi oli täysin keskittynyt minuun ja tekemiseen ja oli hiljaa!! Oli kyllä todella hyvä mieli ajella näistä treeneistä kotiin 😊😊.
Torstai ja perjantai vietettiin Helsingissä pienellä road tripillä. Taavi hoiti kotiauton vahtimisen hienosti ja oli muutenkin jälleen kiva reissukaveri.
Perjantain tokotreenit oli vähän erilaiset, tehtiin koirajumppaa. Tokokoiralle jumppa onkin tärkeä juttu, kun treenit on niin toispuoleisia. Tapsan kanssa ollaankin jumppailtu tasapainotyynyillä ja erilaisilla venytyksillä. Uutena juttuna meille tuli liike, jossa koira hyppää ohjaajaa vasten ja kurottautuu pitkäksi. Tässä kurotellessa otetaan samalla muutamia askelia eteen ja taakse.
Jumpan lisäksi harjoiteltiin luopumista ja rivissä seuruuta. Ihan loppuun paikkamakuu. Taavi keskittyi koko tunnin superhienosti! Erilaiset ja kivat treenit oli!
Treenien jälkeen käytiin Fionan kanssa pitkällä lenkillä.
Lauantain hakutreeneissä Taaville kolmen löydön ja yhden tyhjän rata. Meni ihan kivasti, vaikka lunta oli kyllä vähän liikaa mun makuun.
Taavin pennut kasvavat kovaa vauhtia ja ovat kovin söpöjä pötkelöitä.
Kuvat Tanja Salomies
Tunnisteet:
EK,
esineruutu,
koirakaveri(t),
kuvia,
Pelastushaku,
Pk-haku,
Taavin pennut,
toko
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)