Ollaan oltu aika laiskoja

Pari viikkoa sitten Taavi oli äijäreissussa saaressa Murun kanssa, oli pojat nauttineet. Me aloitettiin sillä aikaa Kostin kanssa hihnakäytöstreeni ilman suurempia tuloksia. Jatketaan taas kun on aikaa keskittyä yhteen koiraan kerrallaan...

Lauantaina haeskeltiin ihmisiä. Taaville pientä motivaation testeusta useammalla tyhjällä ennen löytöä. Tyhjiä taisi olla neljä tai viisi ja sitte löytö. Ihan yhtä reippaasti se lähti jokaiselle pistolle eli ei suurempia ongelmia motivaatiossa.

Kostille kolme ukkoa, joista eka pienenä haamuna ja kaksi muuta valmiina. Suorapalkat. Kaikki ukot löytyi, mikään raketti se ei ole, mutta ihan innoissaan lähtee kuitenkin etsimään ukkoja ja tekee töitä ne löytääkseen.


Sunnuntaina aamusta Kostille esineruututreeniä ek-porukan kanssa. Kun kerroin viime aikojen haasteista vieraiden ihmisten ja esineiden osalta, päätettiin tehdä treeni niin, että laitettiin kaksi vierasta esinettä ruutuun valmiiksi, ei kovin kaus. Sitten toin Kostin ja laitoin sen puuhun kiinni ja kävin huijaamassa sitä, että vien esineen, jonka jälkeen lähetys. Hyvin lähti, mutta molemmilla lähetyksillä ampaisi lähemmäs ruudun takalaitaa, kun on kotona treenattu pidemmällä matkalla. Hirveesti etti esineitä, mutta liian kaukaa. Molemmille esineille uusi näyttö ja lähetys ja toinen kerta toden sanoin kummallakin kerralla. Vierasta esinettä piti vähän ensin tutkailla ennen kuin ne arvasi ottaa suuhun. Hienosti tuli mulle asti ja sitten leikittiin esineillä kovasti.

Esineruututreenin ajan muhi Taaville jälki, joka ehti lopulta vanheta kolmisen tuntia. Jäljen nosto tehtiin tien vartta pitkin niin, että ensin tuli vastaan jäljen loppupää ja seuraavaksi sitten jäljen alku. Taavipa saikin ylhäältä kallioilta hajun sinne jättämästäni kepistä ja kävi sen sieltä hakemassa. En olisi kyllä uskonut mitenkään, että aamulla maasta poimimani keppi, joka oli taskussa puolisen tuntia, haisee niin voimakkaasti, että Taavi pongaa sen n. 50 metrin päästä ylhäältä kalliolta. Mutta niin vain kävi. No pyysin sitä sitten etsimään jäljen ja Taavi nosti jäljen ja ajoi lyhyen matkan tielle.

Palkkasin sen tiellä ja sitten otettiin uusi jäljen nosto kohti jäljen alkua. Jälki taisi kuitenkin mennä liian lähellä, kun Taavi oli koko ajan menossa ylös rinteeseen. Päästiin kuitenkin jatkamaan matkaa ja päädyttiin jäljen alun luokse. Se olikin sitten vaikea. Tuolla liikkuu ilmeisesti paljon jotain eläimiä tai jotain, kun maasto on täynnä tallautuneita polunpätkiä. Lopulta Taavi kuitenkin sai oikeasta jäljestä kiinni ja löysi lopulta oikean suunnankin, joka tällä kertaa oli jostain syystä tosi vaikeaa. Oikean suunnan löydyttyä meno olikin sitten taas varmaa ja vauhdikastakin. Maasto oli paikoitellen hankala ja jouduin päästämään muutamaan kertaan irti liinasta. Harjoiteltiin myös sitä, että pysäytin Taavin kesken jäljen ja irrotin sen liinasta tai otin takaisin liinaan. Kerran vedin myös kunnon lipat kallionreunalta, mutta ei haitanneet nämä keskeytykset jäljestystä.

Kaksijakoiset mietteet jäi tästä treenistä; loistavaa jäljestystä, kun jälki löytyi, mutta alku oli vähän haparointia. Ei myöskään ollut ihan parhaalla mahdollisella tavalla ehkä toteutettu tämä treeni, mut aina välillä täytyy kokeilla vähän erilaisiakin juttuja.


Tiistaina Taavin tokossa tehtiin ruutua ja meni ihan kivasti. Vahvistettiin kuitenkin paikkaa myös taputtamalla. Merkin kiertokin onnistui ja seuruu oli hyvää. Noutoa tehtiin sekä hypäten että ilman ja Taavi oli oikein innokas. Lopuksi vielä Taavin yksilöpaikkaistuminen toisen koiran tehdessä häiriötä.


Sunnuntaina Kosti kävi näyttelytreeneissä ja tottelemistreeneissä. Näyttelytreenit meni muuten hyvin, mutta Kosti olis vaan halunnu rakastaa treenien vetäjää. Vinkui vaan hänen ja hallissa olevien koirien perään, eikä pystynyt yhtään pönötysseisomaan. Juostessa todettiin, että joudun juoksemaan aika kovaa ja pitkällä askeleella. Harvassa on ne kehät, joissa mahdutaan tarpeeksi kovaa menemään...

Tottelemishommassa aloitettiin vieraiden esineiden noudolla ja Kosti haki ne ihan reippaasti. Helisevää nallea piti tutkia vähän kauemmin, mutta ihan kuin olisi edistystä huomattavissa. Muuten tehtiin merkin kiertoa. Kosti on hokannut liikkeen hyvin, mutta vauhtia tarvisi kovasti lisää. Seuruuta tehtiin häiriöllä ja osa häiriöistä oli vähän liikaa Kostin sietokyvylle, mutta useamman toiston jälkeen se kykeni suoriutumaan niistäkin. Lopuksi paikkamakuu ja Kosti oli oikein rauhallinen.

Dogs4all Oslo

Maanantaina ajeltiin hyvissä ajoin illaksi Turkuun synkän sateisessa säässä. Pitkä iltalenkki kaatosateessa ja unta palloon. Aamulla sitten ajoissa satamaan ja laivalla Tukholmaan.

Pojat matkustivat taas hienosti, mutta vähän lisäjännitystä toi henkilökunnan pelastautumisharjoitus, jossa soitetut hälytysäänet sattuivat silmin nähden koirien korviin (ja vähän omiinkin) ja ikkunan eteen pudotettu pelastusvene sai myös osakseen hieman äänekästä huomiota. Muuten tuosta harjoituksesta ei ollut haittaa ja hyvä, että harjoittelevat.

Illalla ajettiin lähelle Västeråsia yöksi ja keskiviikkoaamuna matka jatkui kohti Osloa, jossa leiriydyimme Bogstadin leirialueelle Holmenkollenin kupeeseen. Holmenkollen tarjosi upeat ja haastavat lenkkeilymaastot, ei ollut tasaisen tylsää.

reissupojat

Torstaina tutustuttiin Oslon nähtävyyksiin, kuten kuninkaanlinnan puistoon ja Vidgelandin patsaspuistoon ja ehdittiin käydä Brammenin spiraalitunnelissakin.

Perjantaina ennen kukonlaulua ylös ja matkaan kohti Lillestrømia ja dogs4all tapahtumaa. Tänään oli vuorossa Pohjoismaiden Voittaja 2018 -näyttely ja kehä alkoi jo kahdeksalta aamulla. Molemmat koirat kehässä, tuomarina ruotsalainen Benny Blidh Von Schedvin. Kosti oli nuorten luokassa ja esiintyi hienosti. Taavi valioluokassa ja muuten ihan ok esiintyminen, mutta juostessa on vaan ihan pakko haukkua, ärsyttävää. Arvostelut alla, Kosti oli lopulta ROP, serti ja nord-serti, Taavi paras uros kolmonen ja vara-serti.

Kosti:

velf mask huved. bra øron. bra hals r linj. djup kropp. bra f bryst. bra benst. typ vinkl. elegant rør. bra pels. 

Hyvänmallinen, maskuliininen pää. Hyvät korvat. Hyvä kaula ja selkälinja. Syvä runko. Hyvä eturinta. Hyvä luusto. Tyypillisesti kulmautunut. Tyylikkäät liikkeet. Hyvä karva.

Taavi:

aning lågst. gir et litt tungt helh uttr. bra huved o øron, hals. kort kropp. bra br. djup. litt kraftig benst. velv bak, bra steg. litt trang bak. bra pels. 

Aavistuksen matalaraajainen. Antaa hiukan raskaan vaikutelman. Hyvä pää ja korvat, kaula. Lyhyt runko. Hyvä rintakehän syvyys. Hieman raskas luusto. Hyvin kulmautunut takaa, liikkuu hyvin, hieman ahtaasti takaa. Hyvä karva.

Ryhmäkehää saikin sitten odotella iltaviiteen ja kuulutuksissa kerrottiin esiarvostelun olevan milloin hallissa A ja milloin hallissa B.... Lopulta esiarvostelu alkoi ja oltiin oikeassa paikassa. Esiarvostelun jälkeen meitä seisotettiin jonossa finaalikehän takana tunti ja vartti! Ihan järjettömän pitkä aika ja koirat sekä ihmiset rupes olemaan jo kovin väsyneitä. Lopulta puoli seiskan maissa päästiin juoksemaan finaalikehään ja Kosti juoksi hienosti.

aika sillit suolassa oltiin.

Kotimatkalla poikettiin vielä Holmenkollenin hyppyrimäkeä ihailemaan.

Lauantaina oli vuorossa Norjan Voittaja 2018 näyttely, tuomarina aivan ihana hollantilainen Rob Douma, jonka arvostelut olivat kyllä hieman kyseenalaisia, vaikkakin omani saivat arvoisensa arviot. Kosti esiintyi taas edukseen ja sai kehän laidalla aikaan jopa pienimuotoista positiivista kuhinaa 💚... Se on kyllä upea hyväryhtinen nuorukainen. Taavi taas haukkui, muuten ok. Kosti paras uros kakkonen, serti ja vara-cacib, Taaville sileä ERI. Arvostelut alla.

Kosti:

21mnd, male of correct size, square bulidt, correct masculine head. well prop. well placed ears, sizzor bite, correct expr, good neck and shoulder placement. level top line correct croop and tail set. angl in balance. correct bone and feet. nice coat, moves easily and sound. very well presented.

21 kk oikean kokoinen uros, neliö, oikeanlainen maskuliininen pää. hyvät mittasuhteet, oikein kiinnittyneet korvat, leikkaava purenta, oikea ilmaisu, hyvä niska ja olkapäät, oikea ylälinja ja hännän kiinnitys. tasapainoiset kulmaukset, oikean luusto ja jalat, hyvä turkki, liikkuu helposti ja vakaasti. Erittäin hyvin esitetty.

Taavi:

medium size, square buildt male. wish slighter more length of leg. lovely head, dark eye. correct ear and bite. good neck, level top line, correct tailset, and angl behind. correct vbone, wish a bit stronger feet. good coat. on the move bit narrow behind and needs more stability in front action. well presented.

keskikokoinen, neliön mallinen uros, jalat saisivat olla hieman pidemmät, ihana pää, tummat silmät, oikeanlaiset korvat ja purenta, hyvä niska ja ylälinja, oikea hännän kiinnitys ja takakulmaukset. oikea luusto, jalat saisivat olla hieman vahvemmat. hyvä turkki, liikkuu hieman ahtaasti takaa ja tarvitsee lisää vakautta etuliikkeisiin. hyvin esitetty.

Iltapäivällä ajeltiin Ruotsiin ja yövyttiin Slottbronissa kauniilla rantapaikalla, jossa oli myös ihan mahtavat lenkkimaastot. Illalla pitkä lenkki ja väsyneet pojat veteli sikeitä pitkälle aamuun asti. Aamulla vielä hyvä lenkki ja karavaani kohti Tukholmaa, jossa oltiin hyvissä ajoin ja ehdittiin lenkkeillä isossa sataman lähellä olevassa puistossa. Ihanaa, kun koirat saivat olla vapaana. Kostia en kyllä arvannut laskea irti, kun puistossa oli aika paljon ratsukoitakin, mutta Taavi sai hömpötellä irti. Pieni Lilly-koira tuli meitä moikkaamaan, mutta muuten muut koirat eivät tulleet korrektia etäisyyttä lähemmäksi. Voi miksi Suomessa ei voi olla näin?!

Mettähommia

Torstaina tehtiin Taavin kanssa pidempi etsintäharjoitus. Kyllä ei ole helppoa tehdä etsintäsuunnitelmaa, saati sitten pysyä siinä! Ja vaikka saisi tehtyä ihan hyvän suunnitelman, niin koiran saadessa hajun jostain, ei enää voikaan noudattaa suunnitelmaansa, vaan se muuttuu väkisin. Lisäksi pimeässä melko vieraassa metsässä, saati sitten ihan vieraassa paikassa, on lähes mahdotonta pysyä kartalla, kun et nää eteesi kuin kapean ja lyhyen otsalampun valokeilan verran ja hetken pyörittyäsi ei ole enää mitään hajua mihin suuntaan tulisi jatkaa, kun koirankin tekemisiä pitäisi seurata.

Suunnitelman suhteen on käsittääkseni kaksi eri taktiikkaa, joko lähteä sulkemaan aluetta, jolloin koiran olisi nostettava kaikki alueen rajojen yli kulkevat jäljet tai sitten lähdettävä haravoimaan aluetta pintahaulla. Alueen sulkeminen ei mielestäni ole kovin tehokas tapa vilkkailla alueilla, koska jälkiä on väkisinkin paljon. Haravointi taas on ehkä aikaa vievempää ja eteneminen ei ole välttämättä aina hirmu loogista koiran reaktioista riippuen.

Lähdin tekemään suunnitelmaa haravointitaktiikalla, koska se tuntui itselle luonnollisemmalta, tosi tämän treenin jälkeen en ole siitäkään enää yhtään niin varma... Jaoin alueen kolmeen lohkoon ja lähdimme liikkeelle. Taavi nosti jonkin ajan kuluttua jäljen ja kytkin sen kiinni ja lähdimme jäljestämään. Taavi eteni ihan hyvin ja jäljeltä löytyi yksi esinekin, mutta Taavi hukkasi jäljen tultuamme alueen keskellä olleelle siirtolohkarerykelmälle. Siinä oli joku haju, mikä sitä kovasti pyöritti ja sen olisi tehnyt mieli kavuta yhden ison siirtolohkareen päällekin, mutta sinne emme kumpikaan päässeet. Hetken siinä hyörittyämme irrotin liinan ja jatkoimme matkaa hieman muuttuneella suunnitelmalla ja taas kun palasimme lähelle siirtolohkareita, pinkoi Taavi niiden luokse ja alkoi hirveä nuuskuttelu ja hyöriminen ja pyöriminen. Hetken päästä Taavi sai kiinni jäljestä, mutta se osoittautuikin meidän omiksi jäljiksi... Taas uutta suunnitelmaa kehiin ja matka jatkui tarkistamaan aluetta, joka oli jäänyt katsomatta ensimmäisen jäljen noustua. Saimme jatkaa jonkin aikaa, ennen kuin tulimma kohtaan, jossa Taavi taas haisteli todella voimakkaasti ja pyöri pienellä alueella ja etsi ja teki kovasti töitä. Lopulta se sai nostettua jäljen ja sitten mentiinkin jäljestäen maalimiehelle asti poimien matkalta yksi esine.

Tämä viimeinen pyörimiskohta paljastui maalimiehen ensimmäiseksi piilopaikaksi, jossa mm oli ollut tunnin verran, jonka jälkeen oli vaihtanut paikkaa, koska pelkäsi meidän löytävän hänet "liian aikaisin". Ihan mahtava opetus koiran lukemiseen! Ensimmäinen jälki, jonka Taavi nosti, ei ollut maalimiehen jälki, joten se jäi vähän mysteeriksi, kun Taavi kuitenkin jäljesti hyvin ja jäljeltä löytyi kännykän kuoretkin.

Treeni kesti pari tuntia ja Taavi toimi samoin kuin Itä-harjoituksessa, oli passiivisen oloinen alueilla, joilla ei ollut mitään mielenkiintoista ja teki töitä hyvin ja aktiivisesti alueilla, joilla oli jotain hajuja. Alueella kulkee myös luontopolkuja, jotka on melko ahkerasti lenkkeilijöiden käytössä ja polut vetikin Taavia kovasti puoleensa ja niillä varmasti oli paljon hajuja. Itse tarvisin kovasti neuvoja ja oppia etsintäsuunnitelman tekoon ja siihen, miten kannattaa toimia, kun suunnitelmaa joutuu muuttamaan. Täytyy myöntää, että pimeässä ja märässä ryteikössä rämpiessäni kävi myös mielessä se, että miksi ihmeessä ihminen harrastaa jotain tällaista, kun voisi vaikka lukea kirjaa takkatulen ääressä viinilasi kädessä?

Erittäin sekava kuva, mutta lilalla etsintäalueen rajat suurinpiirtein, harmaat numeroidut suunnittelemani lohkot ja punaisella kulkemamme reitti. Tämän tason kartan kanssa on melko haasteellista suunnistaa tai suunnitella mitään terkemmin, kun kiintopisteitä ei kartalla näy ja metsässä tuleekin vastaan sitten jotain, mistä ei ihan niin vain mennäkään suunnitelman mukaan.

Lauantaina hakuiltiin. Kostille haamu, kaksi valmista ja haamu. Kaikilta suorapalkka. Hyvin meni ja toistaiseksi jatketaan suorapalkoilla. Haukuttelen sitä kotona omineen, ettei taito unohdu =).

Taaville tyhjä, löytö, tyhjä ja kaksi löytöä. Teki hienot tyhjät ja maalimiehillä taas loistavat ilmaisut. On se vaan niin ❤.


Sunnuntaina Kostin kanssa tottisteltiin hyppyä, seuruuta, luoksetulo, kaukoja ja vielä paikkiskin. Aloitettiin kuitenkin vieraiden esineiden hakemisella. Pieni hetsaus esineillä ja sit koira perään. Mun pitää opetella leikkimään Kostin kanssa kunnolla, koska näissä ällöissä vieraissa esineissä vois leikillä saada motivaatiota nousemaan, kun Kosti niin kovasti tykkää leikkiä. Kolme tai neljä esinettä Kosti haki.

Tottikset meni ihan kivasti ja kun seuruusta videoitiin pätkä, niin sain taas paljon korjattavaa omaan toimintaan, mm. liian laaja täyskäännös ja askel koiraa kohti perusasennossa... pitäis videoida paljon useammin! Mut Kosti seuraa kivasti. Juoksu on vielä vähän hankalaa, mut eiköhän sekin siitä. Kaukot sujuu läheltä ja luoksetulo on hyvä, loppuasentoa vielä arvotaan vähän. Hyppy sujuu myös. Paikkamakuussa Kosti oli ekaa kertaa niin, etten pitänyt hihnasta kiinni. Naapurin piippaus vähän vei huomiota, mutta hienosti meni muuten.

Video Tiina Suuronen. Videolla kuuluva piippaus ei lähe Kostista.

Maanantaina molemmille pienet jäljet. Taaville vaihteeksi lyhyt (370 m) ja helppo, jossa paljon esineitä. Keli oli märkä ja tuulinen, jälki vanheni pari tuntia. 

Taavi nosti jäljen hyvin, jana oli parikymmentä metriä. Ollaan löydetty jäljellä nyt niin yhteinen sävel, että jäljestys Taavin kanssa on ihanaa. Se on niin varma ja innoissaan, etten tiedä mitään kivempaa sen kanssa. Yksi iso syy tähän harmoniaan on varmasti se, että olen oppinut lukemaan Tahvoa. Loistojälki siis!

Kostille myös parin tunnin ikäinen 400 m jälki lyhyellä janalla ja usealla esineellä. Kosti nosti jäljen hyvin, mutta jäljestys oli vähän haparoivaa. En taaskaan muistanut laittaa jäljelle nameja, vaikka ne oli taskussa mukana... Puolessa matkassa tapahtui jotain ja Kosti puksutti lopun jäljestä tosi hyvin. Kaikki esineet myös löytyivät.

Tokotusta ja haeskelua

Tiistaitokossa aloitettiin paikkaistumisella. Taavi istui melko rauhallisesti muuten, mutta painui kaksi kertaa maahan. Tuo istuminen on vain niin vaikea, mutta jos kokeessa painuisi maihin, niin parempi sekin kuin että lähtisi liikkeelle.

Omalla vuorolla tehtiin ekaksi liikkeenomainen ruutu ja Taavi lähti sinne kovin innoissaan, mutta jäi taas aika etureunaan. Tehtiin  useampi toisto ja kaikki oli hyviä ja saatiin se myös menemään taaemmas ruutuun. Hyppy on hyvin hanskassa ja seuruukin onnistui askelsiirtymineen melko hienosti, mitä nyt pientä ääntelyä siellä täällä. Merkin kiertoon tarvittiin appari näyttämään tötsää, kun Taavi olisi muuten ollut menossa ruutuun. Luoksetulo oli pomppivan vauhdikas.

Lopuksi oltiin vielä kaikki koirat yhtä aikaa hallissa ja tehtiin liikkuroitua seuruuta kaikki samaan aikaan. Hienosti Taavi keskittyi omaan tekemiseen. Sitten vielä jokainen puuhaili vähän omiaan ja me tehtiin kaukoja ja seuruuta.


Keskiviikkona Taaville jälkitreeni pitkällä jäljen nostolla niin, etten itse tiennyt missä jälki menee. Olin ihan tyytyväinen itseeni, kun osasin lukea koiraa, vaikkakin takajälki olisi kyllä Taavia houkuttanut. Kun oikea suunta löytyi, niin meno oli hyvää muutamasta vaikeammastakin kohdasta huolimatta. Jäljen päästä löytyi maalimieskin ja se sai haukut. Kovin tyytyväinen taas kerran Taaviin.

Kosti treenas ilmaisua ja pienillä avuilla saatiin hyviä suoria pistoja ja haukut päälle. Pimeys taisi vähän kuitenkin vaikuttaa, kun melkein joka ukolla piti ensin nostaa koipea ja sitten vasta pystyi aloittamaan haukun. Selvää sijaistoimintaa, mutta annetaan pojan kasvaa, niin eiköhän nuokin jää ajan kanssa pois.


Perjantain tokossa Kostin porukka treenas yksilövuorolla seuruuta, luoksetuloa ja ruutua, lopuksi paikkamakuu.

Kostin seuruu on hyvää, mutta häiriöitä se ei kestä. Erityisen hyvää oli tällä kertaa hidas seuruu. Luoksetulon vauhti on hyvä ja Kosti rupeaa pikku hiljaa osumaan jo suorempaan asentoon mun eteen. Nyt pitäisi oikeesti ruveta treenaamaan edestä sivulle tuloa, kun siinä Kosti on ihan hirmu hidas. Ruutua kokeiltiin lätkälle ja näyttöruutuna. Lätkän Kosti yritti syödä ja näyttämällä meni ihan mahdottomaksi maan haisteluksi. Pitää keksiä joku muu tapa ehkä.

Paikkiksessa Kostilla oli edessään pieni namikasa ja se saattoi vähän auttaa keskittymään. Ihan hyvä paikkis, olin hihnanmitan päässä.

Taavin porukalla oli superhäiriötreenit. Ekaksi koira istui perusasennossa ja koutsi teki erilaisia häiriöitä käskyttämällä, liikkumalla ja leluja heittelemällä. Sitten koira istumaan ja ohjaaja vähän matkan päähän koiran eteen ja taas paljon erilaisia häiriöitä muun treeniryhmän toimesta ja sama makuulla. Taavi pystyy sulkemaan häiriöt ihan mielettömän hyvin pois mielestään, kun häiriöitä on paljon. Neljä ihmistä hyppimässä, pomppimassa, konttaamassa samalla käskyjä huudellen ja leluja heitellen on ihan helppo nakki. Paljon vaikeampaa oli pienet yksittäiset häiriöt, ne oli ihan pakko vilkaista.

Lopuksi vielä pariin kertaan paikkaistuminen, josta vieruskaverit kutsuttiin vuorotellen luokse. Taavi pysyi molemmilla kerroilla hyvin muiden luoksetulot, paitsi nuori aussinarttu sai sen molemmilla kerroilla lähtemään liikkeelle mun luo.


Lauantaina aamulla Kostilla hakutreenit. Peräänajo, taputus, valmis ja taputus. Kosti lähti vaikeasta maastosta huolimatta kaikille ukoille hyvin, mutta ilmaisun aloitus oli vähän hidas. Hyvä ilmaisu sitten, kun se alkoi.

Iltapäivällä lenkki Sannin ja tyttöjen kanssa. Ihan liian pitkä aika ehti kulua viime kerrasta!

Sunnuntaina olikin sitten pikkuisen ylibuukattu päivä, joka alkoi hakutreeneillä. Taaville radalla kolme ukkoa valmiina ja pistottamalla mentiin. On se kyllä semmoinen epeli, että kolmella pistolla oli kolme ukkoa ylhäällä. Jos tyhjiä haluaisi treenata, niin ei voi laittaa kaikkia ukkoja valmiiksi, kun joka pistolla se hakee ukon vaikka sitten vähän kauempaakin.

Kostille haamu, kaksi valmista ja haamu. Lähti kaikille hyvin, mutta ilmaisut oli tällä kertaa jotenkin erityisen vaikeita. Seuraavissa treeneissä mennään suorapalkoilla, kun on vähän liian jännää nyt aloittaa maalimiehille se haukku. Kosti on selkeesti semmoinen hitaasti kypsyvä tyyppi =).

Hakuharkoista suoraan näyttelytreeneihin Taavin kanssa. Ensin katsottiin hampaita useamman ihmisen toimesta ja Taavi oli hienosti. Mulle jäi jalostustarkista vähän huono maku tuosta hampaiden katsomisesta ja pelkäsin Taavillekin jääneen traumoja, mutta mitä vielä. Kopeloinnin jälkeen juostiin taas kaikenlaisia kuvioita ja meni ihan hyvin. Nuoren kovasti tuijottavan bortsun juokseminen meidän perässä oli Taaville aika kova paikka, mutta siinäkin saatiin hyviä onnistumisia.

Illalla sitten vielä Kostin kanssa hallille tottistelemaan. Rupesi olemaan omat mehut vähän vähissä siinä vaiheessa ja tehtiinkin vaan vähän hömppää. Seuruuta vähäsen ja niitä edestä sivulle tuloja sekä kaukojen maahan - seiso -jumppaa. Hallissa ruutua tehnyt ja leikkivä toinen koira vei aika paljon Kostin huomioita, mutta kiltisti pysyi kuitenkin mun kanssa hallin toisella laidalla.

ITÄ-harjoitus Tikkakoskella

Torstaina käytiin omineen tokoilemassa kentällä. Taavi teki ruudun liikkeenomaisesti ja onnistui hyvin. Tai olisi se vähän keskemmälle ruutua saanut mennä, mutta oli kuitenkin nauhojen sisäpuolella. Siitä oli jopa aistittavissa pieni innostus mennä ruutuun! Vastapainoksi merkin kierto olikin sitten taas tällä kertaa hankala, mutta kyllä sekin onnistui. Lisäksi tehtiin seuruuta ja siihen niitä vasempia käännöksiä. Jättävät tehtiin kaikki ja ne Taavi osasi hienosti. Lopuksi vielä noutoa ja siinäkin Taavi oli tosi innokas.

Kosti teki seuruuta ja  kapulan pitoa, joka rupeaa jo pikku hiljaa onnistumaan. Merkin kiertoa kokeiltiin myös eri etäisyyksiltä ja kaukaa on vielä liian vaikea. Luoksetulo tehtiin myös ja Kosti malttoi hyvin istua paikallaan ja se juoksee mukavan vauhdikkaasti kohti ja pienellä avulla löytää melkein suorksi eteen. Sivulle siirtymistä pitäisi harjoitella paljon, kun on siinä niin hidas ja laajaliikkeinen. Ulkona oli tarjolla pientä häiriötä erilaisten äänten ja hajujen muodossa, mutta ihan kohtalaisesti Kosti niistä tällä kertaa selviytyi.

Onhan se vähän kaukana ja vinossakin, mutta nyt vielä pääpaino siinä, että kapula ei ole purulelu.

Perjantaina ajeltiin töiden jälkeen Taavin kanssa Tikkakoskelle Immolan varuskunta-alueelle pelastuskoiraleirille. Meidät jaettiin pareiksi ajatuksella kokemusta ja vähemmän kokemusta. Minä sain parikseni pitkään hälykoiran ohjaajana ja pelastuskoirakoetuomarina toimineen miehen. Oli siis oiva mahdollisuus imeä koko viikonloppu loistavaa oppia. Illalla lähdimme vielä etsintäharjoitukseen ja Taavi sai toimia etsivänä koirana.

Puolustusvoimat tarjosi maalimiehet tälle leirille, joten maastossa oli varusmiehiä, jotka eivät koskaan olleet olleet mukana koiratoiminnassa ja joille ei ollut annettu minkäänlaisia ohjeita, miten koirien kanssa tulisi toimia. Harjoitukset vastasivat siis hyvin todellisia tilanteita ja koirakoille tulikin vastaan mitä erilaisemmin koiran paikalle tuloon reagoivia maaleja, joka vaikutti monen koiran ilmaisuun.

Perjantaina illalla siis lähdimme johtokeskuksen meille antamalle alueelle ja tein etsintäsuunnitelman lähteä "vastatuuleen" (aukeilla paikoilla ihan vieno tuuli). Keli oli talvinen, lunta reilu viisi senttiä ja lämpötila asteen pakkasella. Lähdimme haravoimaan aluetta ja muutaman kerran aluetta edes takaisin käveltyämme Taavi sai hajun ja me lähdettiin sen perään. Kovasti Taavi teki töitä ja lähellä maalimiestä kiersi isoa rinkiä kiville kiiveten ja haistellen. Lopulta maalimies löytyi kuusen juurelta montusta kokonaan makuupussista. Siinä vaiheessa mekin olimme jo päässen ihan maalimiehen lähelle ja kun Taavi meni nuuskimaan maalia, alkoi makuupussissa ollut mies höpötellä jotain ja kaivautua ulos pussista. Taavi ei tätä ukkoa oikein ilmaissut, mutta saattoi johtua siitä kun seisottii  jo valmiiksi siinä ihan vieressä. Täytyy kuitenkin jatkossa ottaa treeneihin mukaan liikkuvia ja puhuvia maaleja.

Aikaa maalimeihen löytymiseen meni parikymmentä minuuttia ja ehdittii  kävellä vain reilu kilometri. Saatiin johdolta vielä toinen alue etsittäväksi ja siirryimme sinne. Tämä alue oli pienempi, koska harjoitusaika oli päättymässä.

Lähdimme metsäautotieuraa, jossa oli muutamat jalanjäljet. Taavi rupesikin jäljestämään niitä ja jatkoimme uraa pitkin sen kiertäessä hyvin aluetta. Ei ehditty kovin pitlälle, kun Taavi vaihtoi ilmavainulle, painui metsään ja aloitti ilmaisun. Minä pingoin perään ja kun pääsin paikalle, niin maalimkes oli jo jalkeilla ja Taavi haukkui sitä. Tästä iso palkka.

Lauantaina johto jakoi aamulla uudet tehtävät ja me lähdettiin Taavin kanssa ekaksi töihin. Aloitettiin haravointi ja aina Taavin reagoidessa johonkin, mentiin tietysti Taavin perässä. Jälkiä löytyi useammat, mutta ne kulki kaikki alueelta ulos. Yhtä saatiin lupa jatkaa pois omalta alueelta, mutta sekin palasi lenkin jälkeen takaisin.

Me tehtiin töitä kolme tuntia ja vartti!! Aivan uskomatonta, että tuo pieni otus jaksaa painaa hommia! Kahden tunnin kohdalla tuli pieni uuvahdus ja pidettiin siinä kohtaa hetken tauko ja laitettiin nostattava maalimies metsään. Taavi lähti sille innolla ja haukkui hyvin. Jatkettiin hommia ja kun saatiin alue tarkastettua, niin johto pyysi palaamaan johtopaikalle huoltotauolle. Ennen metsästä pois tuloa Taaville vielä yksi ukko, jotta päästiin palkkaamaan.

Kun ei alueelta löytynyt ketään, niin täytyy myöntää, että jäi vähän hölmö olo, mutta koska jos siellä olis ollu joku, niin kyllä Taavi sen olis löytänyt. Eikä siellä siis ollu ketään, oltiin tyhjällä alueella, jonne oli vain tallattu paljon jälkiä. Jälkiä, jotka on mulle niin vaikeita.

Melkein kymmenen kilsaa tuli talsittua

Kuvat Martti Koponen:

Taavi pääsi loppupäiväksi ansaitulle levolle ja minä jatkoin toisen koirakon kartturina. Päivälle kertyi mittaa parikymmentä kilometriä ja kaiken puolin opettavainen päivä. Etsintojen lisäksi suoritimme EA-rasteja, hyvää kertausta sekin.

Illalla uni maistui

Sunnuntaina päästiin aamulla kokeilemaan lentoetsintää. Varmasti tehokas tapa varsinkin vesistöjen, peltojen ja hakkuiden tarkastuksiin. Kiitos lentopelastusseuralle tästä huikeasta kokemuksesta!

Mä olen niin vahva, että jaksan työntää lentokonetta!

Lennon jälkeen vielä pieni treeni armeijan paloharjoittelualueella, jossa Taaville oli kaksi varusmiestä piilossa. Toinen oli ison kuorma-auton ohjaamossa ja toinen merikontissa. Taavi oli nopea ja tehokas ja löysi molemmat maalit nopeasti ja ilmaisi ne hyvin. Loistava pieni palauttava treeni edellispäivän pitkän etsinnän jälkeen.

Kuvat Aki Kyyrö

Päivän päätteeksi opiskelimme vielä koiran ensiapua sekä teoriassa että käytännössä.

Tassuside

Paineside vuotavaan korvanlehteen

Pietalle suurkiitos Kostin viikonloppuhoidosta! Kosti taisi viihtyä tyttöjen kanssa hyvin, kuvat Pieta.