Taavin pyöreitä vuosia on juhlittu treenaten

Edellisellä viikolla perjantaina aamu-uinnit, mahtavuutta! 

Uinnin jälkeen kuivaus on Sinnistä melkein yhtä kivaa kuin uiminen.

Lauantaina oli Taavin 10 v. synttärit, valtavasti onnea erityinen ja ainutlaatuinen Taavi ❤️❤️❤️❤️

Sunnuntaina jäljestettiin. Taaville 700 metriä, kolme tuntia vanha jälki. 

Ei ollu helppo, moneen kertaan joutui Taavi hakemaan jälkeä ja varmistamaan, että missä se menee. Ihan huikea motivaatio sillä on! Missään vaiheessa se ei tullu multa kyselemään, että mihinkäs pitäs mennä tai muutenkaan ei ollut pienintäkään luovuttamisen merkkiä, vaikka joutui kyllä ihan tosissaan tekemään töitä. Esineet vähän huolimattomasti, mutta yhtä lukuun ottamatta nekin löytyi. Tää kevät ei selkeestikään ole mitenkään helppoa jälkiaikaa. 

Sinnille pieni metsätottis, jossa seuruu oli huonoa ja paikkiksesta olin erityytyväinen, koska vähän matkan päästä meni pyöräilijä ja se sai Sinnin vain tarkkaavaisesti seuraamaan tilannetta, mutta ei hievahtamaankaan.

Sinnin treenin teema oli jäljen nosto. Viisi lyhyttä jälkeä, jotka loppuivat esineeseen. Kaikilla nostomatka 20 -  50 metriä. Meni kyllä niin reisille, etten oikein tiedä mitä ton kanssa pitäisi tehdä. Ekan nosti hapuillen, muista ei oikein mitään yritystäkään, yhden vähän vahingossa jotenkin taisi lopuista löytää.

Nyt odotellaan loppujen lumien sulamista ja vähän vesisateita ennen kuin yritetään uudestaan kummankaan kanssa. Sinnille pitää keksiä jotain kivaa ja motivoivaa jäljelle, mutta mitähän se olis? Vai onko meidän ainut mahdollisuus ajaa vain vieraan jälkiä, ne onnistui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin mun tekemät jäljet?

Illalla vielä Taaville tottista. Eteenmenot kohtalaiset, seuruu kohtalaista ja paikkis häirittynä muuten oikein mallikas, mutta jossain vaiheessa vaihton asennon istumisesta maahan. Kovasti ois paikkiksessa hajut kiinnostaneet, mutta hyvin pysyi siihen nähden paikallaan, vaikka asentoa vaihtoikin. 

Tiistaina Sintun tuplatreenipäivä, rallya ja hakua.

Rallytreeni olikin meidän vika tältä keväältä, katellaan sitten syksyllä jatketaanko vai ei. Tällä kertaa tehtiin kahta pientä ratatreeniä avon liikkeillä. Meni kohtuullisesti, mut Sinni oli jotenkin vähän vaisu.

Rallysta suoraan hakumetsään, jossa Sinnille parin hehtaarin alueella neljä valmista ukkoa. Näistä kolme seisoi. Kiintorullalla mentiin.

En tiedä häiritseekö heiluva rulla Sinniä liikaa, kun se poimii sitä suuhunsa usein. Mulle se kuitenkin tuo rullan vasta, kun on käynyt ukolla. Rullan tuonnit oli hyvin rauhallisia, mutta näytöt hyviä. Aikaa meni kokonaisuudessaan 18 minuuttia. Jotenkin vaisu tunnelma jatkui näissäkin treeneissä. Voiko punkkilääkkeet väsyttää...?

Keskiviikkona Sinnin tokotreenit. Keskityttiin lähinnä hyvänmielen hömppään. Sinni teki kivasti. Paikkis loppuun ja se meni hyvin.

Torstainakin oli aamu-uinti. Superkivaa taas!

Illalla Taaville hakua. Alkuun hyvin mennyt tottis.

Haku tehtiin kokeenomaisesti vajaan kolmen hehtaarin alueella, maasto oli haastava ja tuulta nolla, mutta kyllä Tapsu-papsu vielä jaksoi painaa ja kolme ukkoa löytyi.

Kävelevä maalimies

Sateet tuli ja metsä on kostea ja lumeton, joten lauantaina molemmille pieni jälkitreeni. Sinnille lyhyt, 250 m, jälki, jolla kolme esinettä. Ikää tunnin verran, nostomatka 10 m. Alkuun kuitenkin vähän seutuuta ja paikkis, ok.

Nosto oli hapuileva, takajälkeä liinan mitta, sitten oikea suunta, mutta vähän epävarmasti. Aika äkkiä kuitenkin löytyi kiva veto liinaan, jonka pidin lyhyenä. Tahti on rauhallinen, mutta nyt oli jonkinlaista määrätietoisuutta kuitenkin hommassa. Esineet löytyi hyvin, mutta kaikilla Sinni haukotteli eli jokin vähän ahdistaa niillä...? Seurataan jatkossa kuin esineet menee.

Taavi teki kaksi nostoa noin 50 metristä. Lyhyet jäljet loppuivat esineeseen. Ei olisi kyllä paremmin voinut mennä!

Loppuun tottista, seuruu huono, paikkis ja yksi eteenmeno hyvät.

Sunnuntaina hakuiltiin molempien kanssa. Sinnille lähinnä testiä, että osaako poimia norskin suuhunsa ja vähentäisikö se vähemmän heiluvana rullan suuhun poimimista liian aikaisin, mutta ei vähentänyt. Sinni poimi rullan suuhunsa jo hyvissä ajoin, kävi sitten maalimiehellä ja toi rullan sitten mulle. Palaamme siis irtorulliin tai ainakin niin, että osalta maalimiehistä haetaan aina vain irtorulla...

Taaville kaksi maalia ja ne löytyi nopsasti. Ilmaisut oli hyvät, vähän se ennakoi sivulle tuloa. 

Treenikamun omalle koiralleen tekemä jälki jäi ajamatta ja me mentiin Sinnin kanssa se sitten ajamaan. Mulla ei ole kyllä pienintäkään käsitystä tuon koiran lukemisesta. Kohtuullisen hienosti Sinni jäljesti ja löysi esineet, joilla ei haukotellut, vaan heilutti häntää. Mulla ei olisi ollut hajuakaan siitä ollaanko oikealla jäljellä vai ei, ellei kartturi olisi kertonut, että hyvin menee...

Koirakavereitakin nähtiin.