sunnuntai 11. toukokuuta 2025
Kaikenmoista puuhaa tällä viikolla
sunnuntai 31. maaliskuuta 2024
Yleensä en tähän aikaan vuodesta jaksa mitään, mut nyt ollaan oltu ahkeria!
Flunssa iski lomalla ja siitä toivuttiin hetki. Sunnuntaina jaksoin jo kuitenkin Sinnin iloksi hallille. Illan aiheena oli rallyn voi-liikkeet.
Miten onkaan niin hankalaa tehdä vasemmalla puolella hyvin onnistuvat liikkeet oikealla? Osan joutuu opettamaan ihan alusta asti uudestaan, jotenkin hassua. Mut kai ne sieltä tulee jossain vaiheessa.
![]() |
Aivohiki tuli |
Tiistaina käytiin päivällä hallilla tekemässä molempien kanssa kuvassa olevaa rallyn rataa. Taavilla meni hienosti, vaikka taukoa onkin paljon. Ite sössin vähän, mutta kyllähän se tuon(kin) homman osaa. Ja ääntäkin tuli vain yhdessä kohtaa.
Sinni sitten taas oli lähinnä toivoton. Lähdön jälkeen ekat kolme kylttiä piti ottaa neljä kertaa uudestaan, että saatiin ne onnistumaan jotenkin. Muutenkin oli melkoista haparointia. Ei olla kyllä voittajaluokan ratatreeniä tehty kuin se yksi möllikisaan osallistuminen alkuvuonna. Täytyy ratatreenien osalta nyt aktivoitua. Lisäksi oikean puolen seuruu on edelleen epävarmaa, mut onneksi saa olla käsiapuja mukana. Radan lisäksi tein pieniä pätkiä noita eniten vaikeita kohtia. Radan purun ajan Sinni treenas paikkamakuuta. Kovasti ois haistelututtanut.
Videolla onnistunein yritelmä radasta:
Illalla oltiin kentällä treenaamassa ilmaisua kolmen ukon verran. Irtorullilla mentiin ja pääpointti taas siinä palautuksessa, jossa haluan Sinnin kiertävän mut. Tarvisin ehdottomasti kolmannen käden, kun yhdessä on liina ja toisessa nami ohjaamassa Sinniä oikeaa reittiä ja kolmannen tarvis ihan väkisin sumplimaan liinan kiinni laittoa ja muuhun...
Ekalla ukolla liina on estämässä Sinniä, toka on oikeestaan aika hyvä, mitä nyt en meinaa saada liinaa kiinni, kolmannella Sinni varastaa lähdön ja rulla tippuu turhan aikaisin palautuksessa. Mut just näitä varten haluan tuon kierron, joka varmistaa ilmaisua, vaikka rulla tippuiskin vähän liian aikaisin.
Videot Mia P:
lauantai 2. joulukuuta 2023
Mökkilomaa ja paluu treeneihin
Sinnin sterkan ja Taavin tassuhaavan vuoksi saikutettiin pari viikkoa. Ihan kamalaa mennä kaikki pienet lenkit hihnassa ja olla tekemättä oikein mitään koirien kanssa. Sinni on toipunut hyvin ja Taavin tassukin on parantunut vallan mainiosti.
Pari viikkoa sitten maanantaina mentiin mökille ja oltiin siellä viisi päivää. Olipa ihanaa päästä taas lenkkeilemään koirat vapaana, kun ihan vähän ennakoitiin saikun loppumista! Keli oli koko viikon harmaa, mutta lumi toi hieman valoa. Oli ihanan rento reissu.
![]() |
Mökkirannassa ei vielä ollut jäätä |
![]() |
Nukuttiin paljon |
![]() |
Pienenpien lampien jää kesti jo koirat |
Toissa perjantaina osallistuttiin Sinnin kanssa rallyn teemapäivään VOI-luokkalaisina. Voi huh, kun pitäisi kamalan monta uutta asiaa saada taas opeteltua. Käytiin läpi voittajaluokan uudet tehtävät ja sitten vähän sitä mitä niiden opetusta kannattaisi lähteä toteuttamaan. Seuruu oikeallahan on ihan alkutekijöissään, mutta saatiin kyllä hyviä vinkkejä mm. yhtäaikaisten samansuuntaisten käännösten harjoitteluun sekä puolenvaihtotehtäviin. Peruutus tulee varmasti tuottamaan haasteita, sillä Sinnin pylly on maassa nopeammin kuin mä ehdin edes ajatella vaihtavani suuntaa.
Sunnuntaina halleiltiin vähän rallyn juttuja ja sitten tehtiin pitkä häiritty paikkamakuu. Paikkis meni vallan hyvin. Henkilöryhmäjutut on vaan ihan kamalan vaikeita, varsinkin kun oli mennyt ihan kamalan monta viikkoa siitä kun Hinnukka oli edellisen kerran nähnyt ihmisiä ja kaikkia ois vaan pitänyt rakastaa eikä seuruuhommiin ois ehtinyt millään.
Sitten meni taas viikko töissä ja lauantaina koirilla oli fyssari. Molemmilla oli vähän jumeja, Taavilla rangassa vähän jäykkyyttä ja Sinnille selkälihaksissa ja vasemmassa reidessä, mutta ei mitään suurempia kummallakaan. Molempien jumit aukes hyvin. Sinnikin on oppinut makaamaan lötköpötkönä käsittelyn ajan.
Sunnuntaina Sinni kävi harjoittelemassa ilmaisua kuuden ukon verran. Lyhyet matkat ja keskityttiin rullan tuontiin, jonka haluan muuttaa niin, että tuo sen mulle jatkossa mun takaa kiertäen perusasentoon. Paljon tekniikkatreeniä siis tiedossa.
Treenin jälkeen käytiin vielä pienellä kävelyllä Hipun kanssa.
Illalla hallilla hihnaseuruutreeniä ja pitkä paikkis toisen koiran treenatessa. Ainakin lyhyempi hihna pitää olla ja ehkä toi käsi tyhmästi levällään on parempi versio. Erityytyväinen henkilöryhmään, jossa Sinnille vieraita ihmisiä, joita yleensä halutaan rakastaa erityisen paljon. Hidas osuuskin saatiin onnistumaan kohtuullisen hyvin.
Paikkis meni superhyvin. Video 4 x nopeutettu.
Treenin jälkeen vielä hallin pihalla vähän ohitusharjoituksia. Töitä tällä saralla riittää...
Keskiviikon tokotreeneissä Sinni teki kokeenomaisen treenin. Isosti plussalla oli sen kyky tehdä pitkä palkaton treeni, vaikka treenatessa yleensä aina palkkaan sitä ylenpalttisesti. Liikkurina Sinnille uusi ihminen ja sehän olikin vaikea. Liikkeiden väleihin on siis kiinnitettävä huomiota todella paljon!
Alkuun paikkis ja siinä Sinni tarvitsi taas useamman käskyn. Muuten oikein mallikas suoritus.
Liikkeet meni musta yllättävän hyvin siihen nähden, että toko on ollut jotenkin tosi hankala mulle. Mä en vaan jotenkin ole osannut ajatella, että voitas koskaan mennä tokokokeeseen ja treenaaminen on Sinnin kanssa ollut aina semmosta harrastelua.
Kaukoja ei olla harjoiteltu, joten ne ei onnistuneet kummoisestikaan. Hypyn jälkeen joku haju vei ja liikkeestä maahan menon paluussa taas haistelututti ja siinä puutuin tilanteeseen. Luoksetulon eteentulo oli vino. Muuten meni ihan kohtuullisen hyvin. Pitäis kai ihan oikeesti ruveta jumppaamaan noita kaukoja, jotta voitais ehkä ruveta tavoittelemaan noita tokokokeitakin...
Perjantaina olin kuunteluoppilaana Sirke Viitasen rally-tokokoulutuksessa ja se oli kyllä vallan antoisa koulutus. Kunhan saadaan asioita vähän eteenpäin meidän voi-harjottelussa, niin haluan koirakkopaikalle hänen koulutukseen!
Miten voikaan ihan pienet perusasiat olla niin käänteentekeviä! Selkeät käsimerkit, koiralle hyvin erottuvat käskyt, suoritusten paikat kyltteihin nähden... Oli kyllä mahtava koulutus ja kuunteluoppilaana sain todella paljon irti.
Tässä itselle muistiin, miten ne jalat laitetaan kukkasissa:
Lauantaina käytiin Sinnin kanssa Hyvänmielen Koirakeskuksen pikkujouluissa katsomassa joulupukkia ja jouluponia sekä osallistumassa naminsyöntikisaan. Nähtiin myös Retsa ja yritettiin käyttäytyä jotenkin sivistyneesti muidenkin koirien läheisyydessä. Oli hauskaa!
lauantai 22. heinäkuuta 2023
Lomaa
Joku edellinen tiistaina tässä lähimenneisyydessä molempien kanssa pienet tottistreenit vieraalla kentällä. Sinni teki melko hyvin, vaikka kontakti oli vaikea pitää vieraan koiran treenateasa vähän kauempana.
Taavi vaan hömpötteli pappa-tottista.
Illalla hakutreeneissä mukana Taavi, joka löysi kaksi ensimmäistä ukkoa nopeasti ja kaukaa. Sen jälkeen se löysi maasta jonkun hajun, josta ei meinannut päästä irti. Palasi hajun luo useampaan otteeseen kauempaakin. Olisi ollut mukava saada tietää, mikä oli noin voimakkaat reaktiot aiheittava tuoksu, maassa kun ei ihmissilmin tai -nenin ollut mitään havaittavaa.
Viimeinen ukko oli tiheässä kuusikossa ja se oli kyllä vaikea. Noissa kuusipöheiköissä ei ilma paljon liiku, mutta kun saatiin Taavi irti muista hajuista ja tuulen oikealle puolelle, niin onnistui tämänkin ukon löytäminen. Hyvä, vähän pidempi treeni Tapsulle.
Sinni lähti juoksuhoitoon ja mä jatkoin lomareissaamista. Taavi jäi Murun kanssa kotiin ja ne olikin lähteneet omalle retkelle saaristoon. Pari päivää viettivät poikien laatuaikaa merellä.
Mun palattua omilta reissuiltani lähdettiin yhdessä kotiautoreissuun. Nurmijärvi, Valkeakoski, Tampere, Muurame, Jyväskylä. Kivoja rantoja, luontopolkuja ja maisemia.
Kotona ollessa on käyty Tapsan kanssa juoksentelemassa pidempiä ja lyhyempiä lenkkejä ja sitten on yritetty löytää sieniä huonolla menestyksellä.
Loman viimeisinä päivinä hakuiltiin. Yritettiin tehdä oikein vaikea treeni, kun maasto oli haastava kallioalue. Paljon korkeuseroja, koloja, monttuja, railoja ja muita hyviä piiloja. Mut ei Taavia edelleenkään saatu jekutettua, vaan kaikki löytyivät vartissa kolmen hehtaarin alueelta.
maanantai 26. kesäkuuta 2023
Kesä on täällä
Helteet valtasi Suomen ja yksi hellepäivä vietettiin Sintun kanssa merellä, kun vielä ei ole sinilevää. Se on kyllä melkoinen lutra, kun vähän väliä käy pulikoimassa omineen.
![]() |
Tähystyshommia |
![]() |
Pulipuli |
![]() |
Evästauko |
![]() |
![]() |
Kotimatkalla tuli väsy |
Lauantaina iltasella lyhyt puoli tuntinen jälki Sinnille. Laitoin vähän namiakin sinne tänne ja esineitä oli kuusi.
Nyt oli kova veto jäljelle. Nameja Sinni söi muutaman, mut taisi olla varotoimista huolimatta murkut kerenneet tarttua nappulouhin... Osa esineistä ei kiinnostanut yhtään, osan Sinni ilmaisi hyvin. Mut nyt oli hyvää reipasta jäljestystä. Tehdään siis vähän tuoreempia seuraavaksi, jos sillä sais intoa nostettua.
![]() |
Hyttysiä oli ihan stanasti |
Sunnuntaina uhmattiin hellettä hakutreeneissä, jotka aloitettiin Taavin tarjoamalla kakulla!
Ja ryhmäläiset onnitteli meitä kukin ja skumpin, kiitos!! Ootte parhaita ❤️
Sinnille kaksi kokonaan peitettyä maalimiestä. Molemmilta hyvä rullan tuonti ja muutenkin ilmaisut oli oikein hyvät. Ekaa ukkoa oli vähän tutkinut tarkemmin, tais kuitenkin olla Sinnillä eka kerta kokonaan peitossa olevalla ukolla. Toinen ukko meni tonkimatta Keli vähän hyydytti menoa ja jostain syystä etsinnän aikana Sinni ilmaisi kolme kertaa saman tyhjän paikan. Siinä ei edes ollut ollut ketään muille koirille piilossa. Outo juttu.
Tiistaina aamusta oli jo kuuma, mutta lähdettiin Sintun kanssa silti jäljelle. Vieraan tekemä reilu 300 m, kuudella esineellä, ikää tunnin verran. Rutikuiva maa.
Ei otettu varsinaista nostoa, hyvin lähti jäljelle ja lähes koko jälki hyvin ja innokkaasti liinassa vetäen, joskin rauhallisesti. Yksi esine jäi, muuten häntä heilui esineillä.
Illalla käytiin vielä tottistelemassa bh-juttuja. Koitettiin taas opetella sitä hihnaseuruuta, meni jo aika kivasti. Vähän seuruu on etenkin hihnassa haahuilevaa ja Sinnille entuudestaan vieraat koirat kiinnosti aika paljon.
Henkilöryhmä oli hankala, mut paikkis (4 min) meni hyvin.
Keskiviikko aloitettiin uinnilla. Noi uisi varmaan koko päivän, jos vaan jaksais heittää niille keppiä.
Illalla tokoilua kuumassa kelissä. Sinni ei ole ehkä ihan yhtä kuumanarka kuin Taavi, mutta kyllä silläkin kieli roikkui pitkällä.
Seuruujuttuja, jättäviä, kapulan pitoa ja paikkista. Jättävät sujui, kapulan pito taas ei. Tuputti heti, en tiedä halusko vaan läähättää, vaikkei kyllä niin kuuma ois pitänyt olla. Saatiin kyllä onnistuminenkin.
Paikkis meni tosi hyvin. Riitti yksi käsky maahan menoon ja yksi ylösnousuun, eikä Sinni ennakoinut.
Torstaina hautovassa aamussa jälkeä. Vieraan tekemä nelisensataa metriä, noin tunnin vanha, viisi esinettä, todella kuivassa maastossa. Ei nostoa.
Sinni lähti hyvin jäljestämään, vaikka alku oli vähän hankalaa maastoa. Kaikkinensa meni hyvin tarkasti koko jäljen ja nosti kaikki esineet hyvin. Ihan todella rauhallinen tahti sillä oli, kuumuus ei ainakaan tuonut lisää vauhtia.
Paikoitellen osasin jopa lukea sitä, mutta enempi on vielä mun osalta epävarmaa menoa. Näitä täytyy van saada paaaljon lisää.
Sunnuntaina taas jälkeä aika samalla teemalla kuin edelliselläkin kerralla. Nyt otettiin nosto ja Sinni reagoi hienosti jälkeen. Tarkisteli muutamaan otteeseen ja pienellä avustuksella oikea suunta. Periaatteessa se jäljestää ihan hyvin, mutta todella hitaasti. Kerran vei oja ja kerran hirvenjälki mennessään, mutta näiltä korjasi hyvin itse takaisin jäljelle, kun en antanut jatkaa. Yhdestä esineestä meni ohi, muut merkkas hyvin.