Kesäreissu Högä Kusteniin

Kesäloman vika puolikas oltiin reissussa. Illalla Vaasaan ja seuraavana aamuna laivalla Uumajaan. Vaasassa oli kiva luontopolku aamulenkiksi.

Päivä pyörittiin Uumajassa ja illalla jatkettiin matkaa.

Viikko oltiin Höga Kustenin alueella, jossa on paljon erilaisia kukkuloita ja nyppylöitä valloitettavaksi runsaine luontopolkuineen ja vaellusreitteineen. Tehtiin päiväretkiä, pahimmissa paikoissa Taavi ei varmuuden vuoksi ollut mukana, vaikka olis kyllä varmasti pärjännyt. Yks reitti oli sen verran hankala, että molempia koiria piti pahassa kivirinteessä nostella jyrkänteiltä alas, mut hienosti selvittiin. Kelit suosi ja reissu oli kaikin puolin antoisa ja onnistunut. Voin suositella aluetta koiran kanssa matkustavalle luontokohdeystävälle.

Trysundin lautalla

Trysundin lautalla kabiinin pöydän alla

Hellettä, mökkiä, Kostin vierailu ja vähän lisää hellettä

Kesäloma alkamaisillaan ja hellettä pukkaa. En tiedä tykkäänkö vai en.

Joka tapauksessa oltiin keskiviikkona tokon kehätreeneissä, niin parasta. Sinnin kanssa opetellaan uusia juttuja, mutta vieras koirahäiriö on aina loistavaa, kun Sinni pikkasen varoo toisia liikkeissä, jossa on kaukana musta. Nyt tehtiin hyppyjen kiertoa välistä ja sit yritettiin saada Sinni palaamaan seiltä hypyn kautta, mut tämä ajatus ei vielä ole ihan valjennut Hinnustiinalle.

Tehtiin myös pari pitkää juoksua ruutuun pallolle. Oli kiva huomata, että kovasta helteestä huolimatta Sinni teki innolla useita toistoja.

Torstaina jatkettiin samalla kaavalla; hellettä ja Sinnin saamista hypylle kierrolta. Mutta ei sitten millään, ei niin millään saatu Sinniä hyppäämään paluussa. Mietin, että onko tämä peruja siitä, kun aluksi meni hypyn kautta kierrolle ja sehän ei ollut sallittua, niin nyt ei sitten halua millään palatakaan hypyn kautta. Jatketaan yrittämistä, vaikka aika montaa konstia kokeiltiin tänäänkin.

Mut vastapainoksi ohjattu nouto onnistui ihan kokonaisena liikkeenäkin ja ruutu ekan haistelukiekan jälkeen kokonaisena liikkeenä. 

Superiso plussa hellekestosta Sinnille. Taavin lämpötilaraja kun tottishommissa oli noin 20 °C, niin HintunTinttu painaa innolla vielä + 30 °C lämmössä.

Perjantaina oli uimapäivä, kun en jaksanu lähteä helteeseen lenkittämään koiria ja sinilevääkin on taas ollut.

Maanantaina jatkettiin helleteemalla, laji vain vaihtui jälkeen. Tein Sinnillee n. 500 m pitkän jäljen lyhyellä nostillo ja kuudella kepillä. Jälki vanheni himpan alle kaksi tuntia ja lämpötila oli kutakuinkun 30 °C ja kosteutta ilmassa aika reilusti.

Sinni nosti jäljen taas niin, että mun oli ihan tosi vaikea lukea sitä, mut hyvin se silti nousi. Kutakuinkin koko jälki mentiin kohtuullisen hyvin, pari kertaa kiinnostus vaihtui hetkeksi johonkin hiireen tai sisiliskoon, mut mulla on tunne, että silti koko ajan Sinni tiesi missä jälki on. Kepeistä tosin nousi vain kolme. 

Mun pitäis myös muistaa se, että Sinnillä on häntä, josta voisi jäljellä ehkä lukea jotain. Mut niin syvällä on koiran lukeminen vain sen päästä, etten edes tajua jäljellä että Sinnillä on häntä. 

Keskiviikon tokossa keskityttiin kiertohyppyhässäkän hyppyosioon, joka on tuottanut päänvaivaa. Nyt tehtiin niin, että menin itse enemmän hypyn taakse ja saatiin onnistumisia ja Sinnin epävarmuus karisi toisto toistolta. Tällä linjalla varmastikin jatketaan. Vähän seuruuta ja luoksetulo myös. Kaukot ei onnistunu vielä yhtään ilman targettia.

Torstaina ajelin koirien kanssa mökille ja saimme Kostin ja Tiinan vieraiksemme pariksi päivää. Pojat piti tietty pitää erillään, mutta Sinnillä ja Kostilla oli hauskaa, vaikka armoton helle karsikin suurimmat menohalut. Järvessä lilluminen oli mieluisaa ja keliin sopivaa puuhaa.

Kiälimiäs

Hinni Pinspanen ja Kosti-Muru

Sinni oli lähössä Kostin mukaan

Kostin ja Tiinan lähdettyä jäätiin vielä muutamaksi päiväksi. Hirmuiset helteet jatkuivat ja uitiin paljon. Tein Sinnille yhden jäljenkin.

Sinni ajoi sen vapaana. Ikää jäljellä oli pari tuntia, keppejä kuusi. Janalta Sinni otti takajäljen, mutta pyynnöstä vaihtoi suuntaa. Jäljesti ihan kivasti, mutta silti kaksi keppiä jäi matkan varrelle.

Mökiltä ajeltiin suoraan tokon kehätreeneihin. Aloitettiin voin paikkiksella. Kaksi minuuttia meni hienosti mun piilotellessa. Liikeosuuksissa mulla oli liikkurina ihan uusi lajin harrastaja, joten en saanut ihan sitä mitä olisin toivonut, mutta saatiin kuitenkin tehtyä vähän kiertoa ja ruutua. Ohjatun nouto ei onnistunut, mutta syytän osittain pitkää heinää, josta kapulat ei näkyneet ja liikkuria, joka osasi sössiä liikettä ihan kohtuudella. Mut jostainhan se on jokaisen aloitettava.

Keskiviikon tokossa korjailtiin sitten ohjattua noutoa ja saatiin se hullusta helteestä huolimatta onnistumaan ihan kivasti. Ei tehdä vielä kokonaisena liikkeenä, pelkkää noutoa vaan.

Liikkeestä istuminen oli unohtunut, muut onnistui ja istuminenkin löytyi lopulta.

Kiertohyppyhässäkässä Sinni olisi kiertänyt vain hyppyä... Iso ylläripyllärionnistuminen oli tunnari, jossa appari vei kapulat ja Sinnipä se sieltä poimi oman kapulan! Ei tässäkään vielä oteta mitään loppuasentoja tms. kunhan saisi oman kapulan löytymisen varmaksi.

Ennätyksellinen 21 päivää yli 30 astetta helleputki tuli päätökseensä ja pari viikkoa on lomaakin vielä edessä!

 

Kesää

Toissa maanantaina kävin omineen tekemässä esineruutua lenkin lomassa. Kapea kaistale, 5 esinettä perälle. Kyllä Sinni sieltä mulle kävi pari esinettä hakemassa, kun ensin kävin niitä vähän heiluttelemassa. Vauhti ei päätä huimannut.

Taavikin kävi yhden esineen etsimässä. Sille tää on selkee homma, vaikka taukoa edellisestä kerrasta onkin.

Tiistaina jälkeiltiin vierasta jälkeä ja treenikamu sanoi, että Sinni kyllä koko ajan tietää missä jälki menee, mut huijaa mua. Siltä mustakin tuntuu. Pari keppiä jäi matkalle ja sit kerran lähti taas omille hajuilleen. On siis ihan sama kaava joka jäljellä. Pitäisköhän vaikeuttaa eli vanhentaa jälkeä, jos sillä sais HintunTinttua keskittymään paremmin. Jos tämmönen tunnin vanha on niin vahvasti haiseva vielä, ettei paljon kiinnostele tai muut hajut vie hempommin mennessään, kun varsinaisessa jäljessä ei ole haastetta... kokeillaan.

Paappakin pääsi jäljelle. Oli takuuvarman hyvä.

Keskiviikon tokossa oltiin eri kentällä kuin normaalisti ja Sintulla olikin vähän vaikeempaa. Kaikki kentällä olleet oksanpätkät ja lehdet ja lanat kiinnosteli enempi kuin mun kanssa tekeminen.

Aloitettiin paikkiksella ja olin minuutin piilossa ja toisen näkyvissä. Meni hyvin.

Mikään muu ei sit oikein mennykään. Ohjatussa noudossa mulla oli ekaks väärät käskysanat ja Sinni meni aina vaan jonkun risun luo... ruutuun se meni lönkötellen eikä ilman targettia pysähtynyt ja jos pysähtyi, niin ei menny maahan. Selkeesti sitä toinen kovaa juokseva koira häiritsi. Täytyy ens kerralla tehä helpompia juttuja, jos on muita juoksevia koiria.

Luoksetuloa myös, kun pysäytystreenien jäljeen on jäänyt vain jumittamaan parin askeleen jälkeen. 

Seuruussa kokeiltii käännöksiä juosten. Ne Sinni osaa.

Tällä viikolla käytiin tiistaina uimassa ja keskiviikkona aamusta tokoilemassa.

Tokossa merkkien kiertoa hyppyjen välistä ja sit kokeiltiin ekaa kertaa sillai, että jätin Sinnin tötsille ja sieltä sit luoksetulo hypyn kautta. Ohjattua noutoa myös ja ruutua. Kaikessa on ihan kivalla mallilla hommat, mut paljon on vielä tehtävääkin.

 

Tokoa ja esineruutua

Juhannusviikon keskiviikkona aamusta käytiin tekemässä esineruutuharkkaa. Ekaks Sinni kävi sienestämässä muutaman esineen ja oli innoissaan löydöistään. Sitten pieni tauko ja kaistaleella ruutumaisesti neljä esinettä niin, että eka ja vika vietiin hetsaten ja kaks keskimmäistä Sinni haki valmiina. Toinen valmis ei ollu niin varma kuin eka, mut hitto kuin tyytyväinen olin kokonaisuute treeniin!

Illalla tokoiltiin kiertoa ja ruutua ja luoksetulon pysäytyksiä ja seuruuta ja varmaan vielä jotain muutakin. Kivat treenit pienessä vesisateessa.

Sunnuntaina käytiin Sinnin kanssa jäljellä ja esineruutuilemassa. Tunnin vanha jälki. Vahva takajälki taas. Kaikkinensa jäljen nostoa pitäis jotenkin saada treenattua paremmaksi. Sinni nytkin merkkas kyllä jäljen ja oikean suunnan, mut kai mä en taas ollut tarpeeksi varma ja sit Sinni tarjoskin toista suuntaa, kun eka ei kelvannut...

Muuten koko jälki mentiin kohtuullisen varmasti ja tarkasti, erituisesti kulmat oli hienoja. Kepeistä muutama jäi löytymättä, vaikka parissa kohtaa Sinni kyllä selkeesti haki jotain, vaan ei löytänyt. Vauhtikin oli aika mukava, miksi tosin epäilin Sinnin välillä vaihtaneen riistalle... mut siis 550 m 14 min.

Paljon siis hyvää, mutta vielä paljon harjoiteltavaakin. Mut niin hitsin kivaa, vaikka ihan sika vaikeeta mulle.

Ruudusta kolme esinettä, eka hetsaten, toka valmiina ja kolmas hetsaten. Eka surephieno, tokalle lähti hyvin ja etsi, mut sit tuli kuitenkin jossain vaiheessa pois ja kolmas meni sit vähän sienestykseksi, mut löytyi. 

Torstaina aamusta taas esineruutua. Eka hetsaten, mut treenikamu halus tehdä syvän ruudun ja tämä taisi koitua meidän kohtaloksi, kun Sinni ei uponnut tarpeeksi syvälle, vaikka hyvin lähtikin. Ruudulla taisi loppupeleissä olla syvyyttä lähes sata metriä, joten ens kerralla pitää olla vähän tarkempi tän kanssa. Tällä kertaa ei oikein saatu kunnolla onnistuneita suorituksia ollenkaa, vaikka Sinni kyllä useamman kerran yritti ihan kivasti. 

Sunnuntaina otin härkää sarvista ja ruvettiin treenaamaan voi-luikan kaukoja.

Käytiin myös hallilla tekemässä ruutua, kiertoa hyppyjen välistä ja luoksetulon pysäytyksiä. 

Kahden toiston jälkeen tuli selväksi, ettei luoksarin stoppeja voi treenata liikkeenä, vaikka tekis väliin luoksetuloa ilman stoppia. Lakkaa nimittäin liikkumasta tämä koira kokonaan. Keskitytään toistaiseksi vaan vauhdikkaisiin luiksetuloihin ja harjoitellaan stoppeja jotenkin muuten.

Kierrossa ekalla yrittämällä Sinni kiersi esteen, mut sit löytyi tötsätkin ja hyviä vauhdikkaita kiertoja muutama.

Ruutua targetille ja kerran ilman targettia kokonaisena liikkeenä. 

Kesäkuu jo pitkällä, alkukuun puuhasteluja

Pari viikkoa sitten perjantaina oli uimapäivä.

Lauantaina aamusta tokon kehätreeneissä. Koulujen päättäjäiset tarjosi ekstrahäiriötä paikkiksen aikana kuminpolton, metelöinnin ja satunnaisten ilotulitteiden(?) muodossa. 

Sinnin paikkiksen aikana kävin hetken piilossa ja lopuksi rivistä kutsuttiin yksi koira luokse. Hienosti meni.

Omalla vuorolla ohjatun suuntia namikupeille, ruutua ja kiertoa hyppyjen välistä. Jos liikkurin luo karkaamisia liikkeiden aikana ei lasketa, niin meni oikein hyvin pienet kauneusvirheet pois lukien. Vähän kokeiltiin myös luoksetulon pysäytystä. Nää isomman häiriön treenit on kyllä superhyviä! 

Iltapäivällä molemmat kävi fyssarilla. Taavilla jumia lapojen välissä, kuten aina, muuten ei mitään erityistä. Sinnillä lantiossa jumia, mutta vähemmin kuin aiemmin. Varsin oivassa kuosissa siis molemmat.

Maanantaina käytiin katsomassa pikkuista Topia ja Taavi pääsi Ainon kanssa lenkille.

Tiistaina oltiin jälkitreeneissä. Sinnille noin 500 m tunnin vanha jälki kuudella kepillä. Nostomatka oli aika pitkä, mutta jälki nousi hyvin. Muutoinkin Sinni jäljesti hyvin, vaikka vain kaksi viimeistä keppiä löytyi. Kerran yritti vaihtaa riistalle. Mä niin tarvin näitä vieraiden jälkiä!

Paappakin sai oman jälkensä ja oli niin innokas ja taitava, vaikka siltäkin jäi eka keppi.

Sitten menikin melkein viikko ilman suurempia treenejä, viikonlopun karvakorvat oli Seijalla hoidossa. 

Tiistaina Sinni ja Luna kävivät lenkillä. 

Keskiviikon tokotreeneissä kokeiltiin ekaa kertaa ohjattua noutoa ihan noutona ja Sinnihän hokas jutun aika kivasti. Nouto on sen mielestä aina ollut tosi kiva liike, joten en usko tästä tulevan kovinkaan isoa ongelmaa. Lisäksi tehtiin ruutua pilkottuna ja taas tuli esiin Sinnin halu mennä ruudussa istumaan. Jääviä myös kohtuullisella menestyksellä ja seuruuta. 

Torstain tokot aloitettiin paikkiksella. Hienosti Sinni pötkötteli, vaikka vieruskaveri tuijotteli melko intensiivisesti ja itse kävin liikkuroimassa koko rivin.

Tehtiin ohjatun nouto-osuutta liikkurin kanssa ja menipä se taas hienosti. Seuruuta myös ja ruutuun targetille juoksua pitkästä matkasta ja kerran ilman targettia koko liikkeenä. Aikas hyvällä mallilla sekin. Kukahan opettais Sinnille kaukot ja tunnarin?? Luoksetulon pysäytystä kokeiltiin myös.

Perjantai-ilta vietettiin metsässä hakuilun merkeissä. Sinnille kolme ukkoa. Ekalla oli ilmaisu vähän hakusessa, mutta kaksi vikaa meni oikein hyvin. Toinen näistä kaukaa ja toinen läheltä.

Lauantaina aamusta meille tarjoiltiin vieraan tekemää jälkeä kesän ekana hellepäivänä. Sinni nosti jäljen vahvasti takajälkenä, mutta kun suunta löytyi, niin mentiin kohtuullisen hyvin Sinnimäiseen tyyliin koko jälki.Muutamassa kohtaa muut hajut kiinnosti, mutta osasin lukea nämä Sinnistä. Eka keppi jäi, loput Sinni ilmaisi tosi hyvin.

Edelleen ihan hirmu vaikealukuinen koira, mut me opitaan koko ajan. Jäljellä oli pituutta puolisen kilsaa ja ikä tunti. Aikaa meillä meni reilu 20 minsaa eli aavistuksen hidasta menoa, mut toisaalta käytin kyllä kepeillä aikaa palkkaukseen. 

vähän vähemmän korkea nenä ois jäljellä helpompi...

Tehtiin myös esineruutua. Ekaks sienestettiin pari esinettä ja sitten Sinni haki kaksi esinettä ruudunomaisesta kuitenkin niin, että esineet vietiin yksi kerrallaan. Innolla lähti hakemaan esineitä, etsi hyvin ja toi innolla. Oli hyvä esineruututreeni!