Kesäkuu jo pitkällä, alkukuun puuhasteluja

Pari viikkoa sitten perjantaina oli uimapäivä.

Lauantaina aamusta tokon kehätreeneissä. Koulujen päättäjäiset tarjosi ekstrahäiriötä paikkiksen aikana kuminpolton, metelöinnin ja satunnaisten ilotulitteiden(?) muodossa. 

Sinnin paikkiksen aikana kävin hetken piilossa ja lopuksi rivistä kutsuttiin yksi koira luokse. Hienosti meni.

Omalla vuorolla ohjatun suuntia namikupeille, ruutua ja kiertoa hyppyjen välistä. Jos liikkurin luo karkaamisia liikkeiden aikana ei lasketa, niin meni oikein hyvin pienet kauneusvirheet pois lukien. Vähän kokeiltiin myös luoksetulon pysäytystä. Nää isomman häiriön treenit on kyllä superhyviä! 

Iltapäivällä molemmat kävi fyssarilla. Taavilla jumia lapojen välissä, kuten aina, muuten ei mitään erityistä. Sinnillä lantiossa jumia, mutta vähemmin kuin aiemmin. Varsin oivassa kuosissa siis molemmat.

Maanantaina käytiin katsomassa pikkuista Topia ja Taavi pääsi Ainon kanssa lenkille.

Tiistaina oltiin jälkitreeneissä. Sinnille noin 500 m tunnin vanha jälki kuudella kepillä. Nostomatka oli aika pitkä, mutta jälki nousi hyvin. Muutoinkin Sinni jäljesti hyvin, vaikka vain kaksi viimeistä keppiä löytyi. Kerran yritti vaihtaa riistalle. Mä niin tarvin näitä vieraiden jälkiä!

Paappakin sai oman jälkensä ja oli niin innokas ja taitava, vaikka siltäkin jäi eka keppi.

Sitten menikin melkein viikko ilman suurempia treenejä, viikonlopun karvakorvat oli Seijalla hoidossa. 

Tiistaina Sinni ja Luna kävivät lenkillä. 

Keskiviikon tokotreeneissä kokeiltiin ekaa kertaa ohjattua noutoa ihan noutona ja Sinnihän hokas jutun aika kivasti. Nouto on sen mielestä aina ollut tosi kiva liike, joten en usko tästä tulevan kovinkaan isoa ongelmaa. Lisäksi tehtiin ruutua pilkottuna ja taas tuli esiin Sinnin halu mennä ruudussa istumaan. Jääviä myös kohtuullisella menestyksellä ja seuruuta. 

Torstain tokot aloitettiin paikkiksella. Hienosti Sinni pötkötteli, vaikka vieruskaveri tuijotteli melko intensiivisesti ja itse kävin liikkuroimassa koko rivin.

Tehtiin ohjatun nouto-osuutta liikkurin kanssa ja menipä se taas hienosti. Seuruuta myös ja ruutuun targetille juoksua pitkästä matkasta ja kerran ilman targettia koko liikkeenä. Aikas hyvällä mallilla sekin. Kukahan opettais Sinnille kaukot ja tunnarin?? Luoksetulon pysäytystä kokeiltiin myös.

Perjantai-ilta vietettiin metsässä hakuilun merkeissä. Sinnille kolme ukkoa. Ekalla oli ilmaisu vähän hakusessa, mutta kaksi vikaa meni oikein hyvin. Toinen näistä kaukaa ja toinen läheltä.

Lauantaina aamusta meille tarjoiltiin vieraan tekemää jälkeä kesän ekana hellepäivänä. Sinni nosti jäljen vahvasti takajälkenä, mutta kun suunta löytyi, niin mentiin kohtuullisen hyvin Sinnimäiseen tyyliin koko jälki.Muutamassa kohtaa muut hajut kiinnosti, mutta osasin lukea nämä Sinnistä. Eka keppi jäi, loput Sinni ilmaisi tosi hyvin.

Edelleen ihan hirmu vaikealukuinen koira, mut me opitaan koko ajan. Jäljellä oli pituutta puolisen kilsaa ja ikä tunti. Aikaa meillä meni reilu 20 minsaa eli aavistuksen hidasta menoa, mut toisaalta käytin kyllä kepeillä aikaa palkkaukseen. 

vähän vähemmän korkea nenä ois jäljellä helpompi...

Tehtiin myös esineruutua. Ekaks sienestettiin pari esinettä ja sitten Sinni haki kaksi esinettä ruudunomaisesta kuitenkin niin, että esineet vietiin yksi kerrallaan. Innolla lähti hakemaan esineitä, etsi hyvin ja toi innolla. Oli hyvä esineruututreeni!

Kaikenmoista puuhaa tällä viikolla

Viime sunnuntaina illalla käytiin pikaisesti treenimässä B-tottista BH-kokeeseen menijälle häiriöksi. Seuruun alut meillä on huonoja, muuten varsin kivaa tekemistä.

Keskiviikkona oltiin BH- ja B-tottis koulutuksessa. Oli kyllä hyvä koulutus ja selkiytti paljon sitä, mitä homma pitää sisällään. Ei ole ihan mahdoton ajatus, että jos joskus sais maaston puolesta hommia jiiriin ja tänne kulmalle Suomea saataisiin  tuomareita, joka B-tottistakin haluaisi tuomaroida, niin voisi koittaa tuotakin...

Perjantaina hakuiltiin ja lenkkeiltiin kimpassa. Kuvat Ulla R., video minä.

Lauantaina rallyiltiin Kotkan kisoissa eka tulos voittajaluokasta. Rata oli pitkä, mut oikeella seuruuta ei juurikaan ollu, liekö se meidän pelastus...

Lähdössä Sinni hamusi ajanottajan luo, mutta hyvin pysyi lopulta. Houkutuksessa mä eksyin ja korjasin kulkuani niin myöhään, että Sinni ei ehtinyt mukaan ja meni tötsän väärältä puolelta, tästä -10. En tarkoituksella uusinut, kun rata oli niin kamalan pitkä ja Sinni rallyssa aina laamailee muutenkin, niin en halunnut yhtään pidentää rataa.

Kyltillä 9 olin ekaksi kääntymässä väärään suuntaan, mutta sain korjattua ajoissa ja selvittiin säikähdyksellä. Kyltiltä 13 Sinni lähti hitaasti mukaan ja tästä -3 epätarkasta suorituksesta. Yleisön lähellä tekeminen on Sinnille vaikeaa. Kyltillä 16 Sinni jäi jumittamaan mun eteen. Tyypillistä sille aina jossain liikkeessä jäädä jumiin. Siinä se vaan istua nökötti, katto mua silmiin ja heilutti häntää, mut ei hievahtanutkaan. Minkäs teet, nauratti vaan... tästä -10 myös. Loppusaldoksi jäi 77 pistettä ja eka tulos voittaja-luokasta.

Sinnin huispuhäntä oli tuomarin mielestä niin hauska ja iloinen, että saatiin tuomaripalkinto!

 Jaana kuvasi meidän suorituksen:

Sunnuntaina aamutuimaan jäljet molemmille. Sinnille 500 metriä seitsemällä kepillä ja Taaville 400 metriä viidellä kepillä.

Sinnin jälki vanheni tunnin verran, nostomatkaa 30 metriä. Nosto oli vähän vaisu ja pyrki mieluummin takajäljelle. Muutoin yks meidän parhaista jäljistä. Kulmat ihan superhienoja ja kaikki kepit varmasti ylös. Vähän turhankin rauhallista menoa, mutta hyvä näin. Aikaa meni 17 minuuttia.

Taavin jälki vanheni vajaan pari tuntia, nosto tienvarsinostona. Taavi sai jäljestä hajun jo kaukaa ja meno oli varmaa. Yks keppi jäi suopursujen sekaan. Vähän epäilyttää karttaan piirtynyt kuljettu jälki, kun mun mielestä mentiin ihan just se jälki, minkä olin tallannut... joka tapauksessa hyvää pappajälkeä. Aikaa meni 10 minuuttia.

Kisakauden avaus

Viime viikon torstaina Sinnille jälki, pituutta himpan alle 600 m, ikää noin tunti, keppejä kuusi. Paljon riistanhajuja, tuulta vähän ja lämpötila viitisen astetta plussalla. Nosto 30 m janalta.

Violettu on Sinni, sininen on jälki.

Nosto on Sinnistä tosi vaikea lukea, mutta se lähti tien reunasta jo tosi varmoin ottein ja nakutti ekalle kepille asti ihan huipusti. Kerran riista meinas viedä mennessään. Jotenkin tuntuu, että meillä on tämä jäljen hukkaaminen jokaisella jäljellä. Vaikka menis kuin hyvin, niin aina tulee se yks kohta, missä Sinni vaihtaa riistalle tai muuten vaan hukkaa jäljen. Jos en tietäisi missä jälki menee, en kyllä ole yhtään varma osaisinko lukea nää tilanteet. 

Pitäisi myös muistaa itse jälki paremmin. Olen Taavin kanssa tottunut jäljen liikaan nautinnollisuuteen, jossa mun ei ole tarvinnut huolehtia mistään ja Taavi on hoitanut homman kotiin aina täydellisesti. Sinnin kanssa mun pitäis olla jäljestä varmempi, ettei tulis epävarmuuksia kesken matkan. Mutta tällä jäljellä Sinni oli kuitenkin niin varma, että kiskoi mut väkisin jäljelle, vaikka itse vähän epäröin. Muutenkin veto liinassa on Sinnillä nykyään hyvä ja se on paljon itsevarmempi kuin vuosi sitten. Kepeistä yksi jäi nousematta, muut oikein hyvin. Kaikkinensa taas huomattavasti enempi plussaa kuin miinusta. 

Perjantaina oltiin taas Sirke Viitasen rallykoulutuksessa, voi-rataa. Niina T.:n kuvaamalla videolla näkyy hyvin meidän pari suurinta haastetta; jumittaminen ja karkailu ihmisten luo. Jumittaminen on Sirken mielestä palkan odotusta, mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. Rnrmmän siis vaan kehuja pitkin rataa! Karkailulle on varmaan vaikeampi tehdä mitään, mut onneksi ne yleensä tapahtuu tilanteissa, joissa suoritus ei ns. ole kesken, vaan mä olen keskittynyt johonkin muuhun kuin meidän yhteiseen tekemiseen.

Vinkkejä saatiin myös selkeämpiin käsimerkkeihin ja vauhtia pohdittiin myös. Ehkä aavistuksen rauhallisempi meno vois joskus toimia. Mut sit kun menee hyvin, niin menee kyl tosi hyvin.

Lauantaina hakuiltiin kolmen ukon verran. Rullaa Sinni kantelee, mut ilmaisut on silti tosi selkeät ja hyvät. Kivaa oli taas!

Ennen treenejä pieni lenkki Ainon kanssa.

Sunnuntaina Sinni kävi fyssarilla. Edellisestä kerrasta on vierähtänyt jo tovi, mutta tässä alkuvuodesta on nyt ollut kaikenlaista estettä...

Ei löytynyt mitään hälyttävää, mutta reidet ja vatsalihaksetkin oli vähän jumissa. Sinni ei ole rennoin käsiteltävä, se suhtautuu kaikkeen aina melko epäluuloisesti ja uskon, että sen on ajoittain vaikea olla rentona käsittelyssä, vaikka välillä se makaakin silmät kiinni rauhallisesti ja antaa käsitellä itseään. 

Tiistaina taas hakuiltiin ja Sinnillä oli puussa oleva maalimies, joka aiheutti pientä päänvaivaa, mutta lopulta hyvä ilmaisu. 

Yhdeltä ukolta ekaks vajaaksi jäänyt näyttö, en tiedä mihin Sinnin ajatus katkesi. Myöhemmin samalta ukolta hyvä ilmaisu.

Keskiviikon tokossa liikkuroutuna kaukot, seuruu, hyppynouto, luoksetulo, jäävä ja kierto. Muut onnistu oikein hyvin, mut hyppy ei millään. Menosuuntaan kiersi, pakatessa hyppäs... mut kaukot onnistu ekalla, wuhuu!!

Lauantaina käytiin rallykisoissa, mut siviilipuolen yllättävien huolien, surujen ja murheiden takia ei oikein ajatus pysynyt kasassa ja jätin toisen pieleen menneen tehtävän uusimatta, ei vaan jaksanut. Ois pitäny uusia, kun onnistuessaan se liike ois riittänyt tulokseen. Mut nyt meni näin. Vikat viis tehtävää Sinni jumitti. Onko liian pitkä palkattomuus syynä vai vaan mun epäselvä ohjaus? Esim. liikkeestä seisomisessa Sinni oli tekemässä pyörähdystä. Ja tokavika  kylti  kohdalla oli ajanottaja, joka just yskäisi ja Sinni ois halunnu mennä tietysti sinne.

Sinni HintunTinttu saavutti viime vuoden tuloksillaan Suomen Pyreneläisten vuoden 2024 toko-tulokas, vuoden 2024 pk-koira ja vuoden 2024 2. paras toko-koira tittelit! 

Sinni HintunTintulle on myönnetty myös Kaakon Käyttökoirien vuoden 2024 pk-tulokas palkinto.

Sinni ja ohjastaja kiittävät, harjoitukset jatkuu!

Vähitellen takaisin hommiin

Lauantaina osallistuttiin tokon kokeenomaiseen hyväntekeväisyystreeniin, jossa sai suoritettavaksi valita kuusi liikettä.

Meidän liikkeet oli paikkis, seuruu, ruutu, hyppynouto, kaukot ja kierto.

Paikkis jännitti kovasti, kun se on ollut joulukuun häpsäkän jälkeen vähän epävarma ja nyt vielä vieruskaverina ihan vieras rotikka. Mut hienosti ja rauhallisesti meni, vaikkei ehkä ihan rennosti.

Liikkeistä kaikki muut oli melko lailla kympin suorituksia paitsi kaukot, jotka ei onnistuneet kuin läheltä. Liikkurin luo Sinni karkas vasta vikan liikkeen jälkeen. Tuomarilta kommentti, että hyvältä näyttää ja Sinni vaikutti itsevarmalta. Liikkuri kehui iloisuutta ja hauskuutta. Olin tosi iloisesti yllättynyt, kuin hyvin kaikki meni!

Sunnuntain tottisvuorolla tehtiin luoksetulo, kaukoja, jäävät ja jotain rallyn juttuja. Luoksetulossa meinasin saada luokseni kaksi koiraa ja Sinni meinas körmyyttää toisen kutsua totelleen, mut hienosti selvittiin ilaman mitään välikohtauksia ja uusintaluoksarikin onnistui hienosti.

Jäävissä mulla ei ollut hajuakaan säännöistä ja Sinnillä vähän arpomista liikkeissä, mut paljon hyvääkin.

Kaukot tehtiin niin, että aloitin läheltä ja pidensin nopeesti etäisyyttä. Kaikki vaihdot onnistui.

Rallyjutut hioutuu pikku hiljaa.

Maanantaina kävin omineen hallilla molempien kanssa. Ensin pieni rallyrata ja sitten ruutua ja kiertoa sekä jääviä ja kaukoja.

Rallyssa oikealla seuratessa askel vasempaan ei onnistunut millään Sinnin kanssa. Muuten tuo pikkurata meni varsin mallikkaasti. Taavi teki rataa myös ja oli kovin innokas, kuten myös tokojutuissa, vaikkei ihan ruutuun löytänytkään.

Sinnin kanssa saatiin kaukot onnistumaan aika hyvin ja ruudun ja kierron erotteluakin harrastettiin kohtuullisella menestyksellä. Jäävät edelleen hukassa

Keskiviikon tokossa oli aiheena kokeenomainen treeni. Kun oltiin just lauantaina tehty Sinnin kanssa huippuhyvin onnistunut kokeenomainen, niin ajattelin tehdä nyt kokeenomaisen, mutta palkkaan aina sopivissa väleissä. Mutta mitenkäs meidän kävikään! Sinni kun pääsi halliin ja näki kaikki ihmiset pitkästä aikaa se innoistui ihan valtavasti. Vapaaksi päästessään se muistutti lähinnä heliumilmapalloa, joka sinkoilee iloisen päättömästi ympäri hallia. Lisäksi maassa olleet merkit ja kartiot oli sille tällä kertaa tosi vaikeita. Suurin osa liikkeistä meni ihan plörinäksi, kun se ei vaan kaikessa iloisessa sinkoilussaan pystynyt niitä tekemään, kun oli niin paljon kaikkea muuta kivaa. Ainoat onnistuneet liikkeet oli luoksetulo ja seuruu. Mut hauskaa Sinnillä ainakin oli ja itsekin kyllä lähinnä nauroin kippurassa sen touhuille. Sen ylitsevuotava iloisuus oli vaan niin hauskaa. Ehkä ens kerralla sitten taas enemmän tokoa muistuttavia suorituksia.

Torstaina pitkästä aikaa hakunmetsässä ja sekin oli Sinnin mielestä taas ihan superhauskaa. Kolme ukkoa etsittiin ja ilmaisut oli hyviä! Jopa yksi lähiukko onnistui hyvällä ilmaisulla. 

Tokoa ja rallya

Toissa keskiviikkona ruutuiltiin. Ekaks koitin, josko menisi ruutuun ilman targettia. Ei mennyt, meni vasemman etutötsän kiertämiseksi koko homma.

Targetilla homma onnistui hyvin. Tehtiin myöhemmin toinen setti ja silloin ruutuun meno onnistui heti ilman targettia.

Perjantaina kävin hallilla omineen rallyilemassa molempien kanssa. Tehtiin kaksi rataa. Taavi teki molemmat alusta loppuun ja oli hyvä. Sinnin kanssa palkkailin vaikeissa kohdissa ja tehtiin haastavia paikkoja uudestaan pienissä pätkissä. Osataan kyllä jo aika paljon, mutta tekemisen varmuutta tarvitaan lisää.

Lautantaina aamusta hakuiltiin pienellä alueella kolmen ukon verran. Tassuihin tarttuva lumi vähän haittasi, kun en älynnyt laittaa tossuja... Mutta hyvin Sinni teki töitä, oli innokas ja ilmaisut sekä näytöt oli hyviä. Vikalta ukolta rullaa tuodessaan, Sinni pysähtyi kaluamaan lumipaakkua tassustaan. Sen jälkeen se hetken mietti, että mitähän oli tekemässä ja lähti sitten hakemaan rullaa uudestaan. Hyvä ratkaisu, tykkäsin.

Sunnuntaina tehtiin kokeenomainen rallyrata. En päästänyt Sinniä haistelemaan ketään ennen suoritusta ja sehän näkyi heti tekemisessä. Ei meinannut tulla mitään, kun ois pitänyt päästä vähän moikkaamaan porukkaa sinne ja tänne. Videolla meno ei näytä ihan niin pahalta kuin miltä se tuntui, mut onhan tuossa aika paljon häröilyä.

Video H.Kaipiainen

Tiistaina kävin hallilla omineen molempien kanssa rallittelemassa kaksi rataa. Varmuutta tarvitaan, mut kivaa tekemistä.

Keskiviikkona sianpierun aikaan uittamassa koiria. Ihan mahtavaa puuhaa ja yllättävän hyvin jaksoin ennen työpäivää käydä ne uittamassa. Kivan rauhallisesti olivat loppupäivän.

Illalla tokossa tehtiin alkuun paikkis ja sitten jättäviä ja ruutua. Jäävät on edelleen ihan herran haltuun, mut ehkä joskus... Ruutua tehdessä kävi ikävä juttu, kun nuori aussi karkasi ohjaajaltaan ja tuli meidän luo. Sinni ei tästä tykännyt ja otti jotenkin tosi kovasti itseensä, vaikkei tilanteessa näennäisesti edes käynyt mitään. Tän jälkeen se ei enää suostunut lähtemään ruutuun ja oli muutenkin jotenkin tosi pälyileväinen ja epävarma. Alun loistavasti ilman targettia onnistuneet ruudut meni nyt sit ihan reisille, enkä saanut sitä edes lyhyestä matkasta menemään targetille. Toivotaan, ettei jäänyt nyt ruutua kohtaan mitään pysyvää huonoa.

Tokoa ja metsää

Tiistai-illan pimeydessä hakuiltiin kahden ukon verran 2,5 ha alueella. Sinni liikkui hyvin ja rullan kantelua oli aika vähän. Pari kertaa se varmaankin hajusta poimi rullan ja juoksi mua kohti, mutta ei kuitenkaan tehnyt ilmaisua. Molempien löytöjen kohdalla ilmaisut oli sitten selkeät vierelle istumaan tulot. 

Keskiviikkona tokossa kokeenomainen treeni. 

Sinni ei pysynyt nahoissaa ja pari kertaa se karkasi kehästä rakastamaan katsojia ja liikkuriakin piti moikata useampaan kertaan. Luulen, että palkattomuus aiheutti pientä epävarmuutta ja tänään tuli esiin sama kuin mitä oli BH-kokeessa, että seuruuseen lähtö jumitti.

Mutta kaikki liikkeet on meillä hyvällä mallilla, mutta ollaan kuitenkin vielä kaukana koesuorituksesta. Jos ei muuta, niin hauskaa meillä ainakin oli!

Videolla sensuroitu versio, joka näyttää ihan hyvältä ilman kaikkia häröilyjä.

video T.Suuronen

Perjantain tokokurssilla tehtiin ruutua ja kaukoja. Kaukoissa meillä seisominen ihan alkutekijöissään ja se pitäisi ottaa ohjelmistoon.

Ruutu hyvällä mallilla, mitä nyt vähän varastellaan lähtöjä... tehtiin targetilla ja ilman. 

Lopuksi paikkis ja häiriötreeniä. Hallin keskelle tötsä ja koirat sen ympärille ja jokaisen piti kiertää tötsä vuorollaan. Sinniä jännitti muut koirat niin paljon, ettei se oikein pystynyt kiertoon. Mut positiivista, ettei se ollu menossa muiden luo, mieluummin tuli jännässä tilanteessa mun luo kuin ois kähteny isottelemaan.

Sunnuntaina hallivuorolla ruutua, kiertoa ihmisiä päin ja hyppynoutoa. Vähän myös rallyn oikeeta puolta ja käännöksiä.

Kierto meni tosi hienosti, vaikka tötsien takana oli ihmisiä. Ruutu oli kanssa hyvä, mut hyppynouto tarvi sit vähän enemmän säätöä. Milloin Sinni kiersi esteen mennen tullen ja milloin sitten hyppi kapula suussa sitä eestaas 😅😅. Aksasiivekkeillä sit saatiin hyvät suoritukset, mut luovutuksia täytyy vielä hioa.

Maanantaina iltapäivällä Sinnille lyhyt jälki. Ikää 1,5 tuntia, pituus 550 metriä, ei juuri tuulta, pari astetta plussalla, nostomatkaa 30 metriä., kuusi keppiä, teemana kulmat.

Sinni lähti hyvällä mielellä nostamaan jälkeä ja oli taas hieno nosto. Pienibtarkistus takajäljen suuntaan ja sitten lähdettiin varmasti oikeaan suuntaan. Kerran huomautin aika alussa riistalle vaihdosta, sen jälkeen mentiin koko jälki ihan huippuhienosti! Niin hyvä fiilis jäljestämisestä. En mä vieläkään Sinniä osaa lukea, mut oli mahtava, miten hyvällä motivaatiolla se teki koko jäljen. Kolme ekaa keppiä tosin jäi, en huomannut minkäänlaista merkkausta. Kolme vikaa Sinni nosti varmasti, oikein tarkasti etsi, että missä se keppi on. Kepit oli kyl just ennen jäljen tekoa kasvavasta pajusta katkottu, että ei ihan parhaat, mut ois niiden silti pitänyt nousta. Mut mahtava fiilis jäi itse jäljestä.

Illalla vielä pienet pimeen treenit metsässä kahdella ukolla. Vähn epämääräistä rullatyöskentelyä, mut sit varsinaiset ilmaisut oikein hyviä.

Talvikausi alkaa

Edellisen viikon keskiviikon tokossa aiheena jäävät. Ne oli levähtänyt ihan kokonaan. Maahan meno onnistui, kun Sinni tarjosi maahan menoa koko ajan. Istuminen ja seisominen olivatkin sitten vaikeita. Istuminen näistä vielä hankalampi. Työsarkaa siis riittää.

Alun paikkis meni tosi hienosti ja seuruu oli aivan mahtavaa.

Lauantaina aamupäivästä hakutreenit. Ennen treenejä ehdittiin pienelle lenkille Ainon kanssa. Sinni tykkää Ainosta tosi paljon.

Treeneissä Sinnille neljä ukkoa, joista yksi kokonaan peitetty, yksi näkyvällä paikalla seisova, yksi ison kiven päällä ja yksi ihan normisti piilossa. Aika paljon Sinni kanteli taas rullaa ja kerran hajusta oli vähän ilmaisevinaan, mutta se oli niin epävarma suoritus, etten mennyt halpaan. 

Näkyvän ukon ilmaisu oli muuten ihan loistava, mutta rullaa hakiessaan Sinni vähän hyppi tyyppiä vasten innoissaan. Peitetty oli hyvä ja korkealla oleva myös. Sinni kiipesi kivelle hakemaan rullaa ja vei näytölle ylös kivelle asti. Viimeisestä ukosta käveltiin ihan vierestä ohi ilman minkäänlaista reaktiota Sinniltä. Jatkettiin matkaa ja hetken päästä Sinni sai hajun, kävi tarkastamassa mun takana kulkeneen porukan ja kun se totesi, ettei haju ollut kenenkään meidän, niin se jatkoi matkaa viimeiselle maalille. Tämä oli taas hyvä osoitus siitä, että vaikka kuinka ihminen näkee jotain ja olettaa koirankin sen huomaavan, niin asia ei ole näin. Hajut kulkevat välillä niin, että ihmisten on sitä vaikea arvioida. Ihan mahtia oli myös tuo Sinnin tarkistus, että kenenkäs haju nenään nyt oikein tulikaan. 

Treenien jälkeen kimppalenkki treenikamujen kanssa. Sinni on isossa porukassa kovin varovainen ja kulkee lähinnä mun jaloissa, toisten vauhti taitaa vähän hirvittää sitä. Yhden nartun kanssa meinaa aina välillä tulla vähän sanomista, mutta onneksi homma loppuu komentamalla. Näiden kahden välistä elekieltä on kyllä mielenkiintoista seurata, kun kohdatessaan ne hienovaraisesti kertovat, että mennään nyt vain ohi ilman sen suurempia kyräilyjä.

Illalla vielä kotipihalla vähän esinejuttuja Sinnille. Ihan vaan pientä hetsausta ja heittelyä, jotta into esineisiin syttyisi. 

Sunnuntaina aamusta Sinttura fyssattiin uudestaan, nyt onneksi vähemmän jumia kuin viimeksi. Vasenta puolta käsiteltäessä se kyllä reagoi lanneselän alueelle, muttei läheskään niin vahvasti kuin edellisellä kerralla. Sinnistä tuollaiset käsittelyt on lähtökohtaisestikin vähän epäilyttäviä ja aina sen jäykistelyistä ei voi olla ihan varma, että johtuuko jostain tuntemuksesta vai onko vaan tilanne sellainen, että sitä ärsyttää. Kaikki käsittelytoimet kun on aina olleet sille kovin epämiellyttäviä. Oikean puolen käsittelyn aikana se nukahti, joten ei ollut varmastikaan mitään isompia juttuja siellä. Koitetaan vielä saada kuitenkin yksi käsittely noin kuukauden päähän ihan vaan varmuuden vuoksi.

"Tästähän vois vaikka nauttia!"

Vaikka aamulla oli fyssari, niin en malttanut olla pois sekalaisen treeniporukkamme talvihallikauden aloituksesta ja käytiinkin SintturaTintturan kanssa vähän liuhuttelemassa. Sinni juoksi muutaman kerran ruutuun kamalalla innolla. Targetille menee hyvin, ilman sitä suuntaa vasemman takakartion lähelle ja takajalat jää ruudusta ulos. Mut mikä into sillä on sinkoilla ruutuun joka välissä, saadaan tästä ehkä vielä ongelma =D. Mun työhommienkin pitäisi sopivasti vähän hellittää, niin ihan hirmu innolla kohti talvikautta kamalan pitkän treenilistan kanssa.

Keskiviikon tokon aiheena hyppyhässäkkä. Me tehtiin merkin kiertoa hyppyjen välistä. Sinnillä oli ihan hurja vauhti ja into! Mistä se ne on tähän kehittänyt, kun aiemmin on ollut haasteita tän kanssa?! No mut hyvä näin. Jos lähetin hyppyjen etupuolelta, Sinni kiersi hypyn. Kaveri kävi sitten taputtamassa tötsiä, niin saatiin Sinni kiertämään tötsät. 

Toinen koira teki hallissa omaa treeniään samaan aikaan, ja kun ohjaaja joutui puuttumaan sen tekemiseen, meni Sinnin tekeminen epävarmaksi. Toisen torut siis vaikutti kovasti, mut saatiin vielä kuitenkin onnistumisia. 

Muutenkin tää treeni oli tosi hyvä. Viimeksi täysin hukassa olleet jäävät oli tällä kertaa melko täydelliset. Ei ole päivät veljeksiä, ei edes serkuksia.

Istu - maahan kaukot meni kohtuullisesti. Sinni otti vähän häiriötä muista hallilla olleista ja jäi helposti kuuntelemaan heitä ja vaihdot tarvi välillä useampia käskyja. Mut periaatteessa kuitenkin ihan hyvää tekemistä kaukotkin.

Loppuun vielä pari toistoa paikkista. Ekalla kerralla Sinni meni vähän ennen loppua maahan. Toka toisto oli hyvä.