Talviloma vietettiin pohjoisessa ja hyödynsin etätöitä niin, että käytin matkapäivän repsikassa etäilyyn. Oltiin siis vajaa kaksi viikkoa yhteensä tien päällä. Ensiksi muutama päivä Levillä, josta en ihan kamalasti tykännyt ja sitten viikko takuuvarman ihanalla Kiilopäällä.
Täytyy sanoa, että koettiin koirien kanssa melkoinen kulttuurishokki etenkin Levillä, mutta sama tuli vastaan myös Kiilopään maastoissa. Keski-eurooppalaiset turistit kävelevät leveänä lössinä ja he tulevat mitään kyselemättä silittelemään ja halailemaan koiria. Olimme järkyttyneitä! Jopa Sinniä hieman ahdisti, kun isoihin toppahaalareihin sonnustautuneet kovaääniset ihmiset vain tulevat iltähämärässä kohti ja yrittävät kaapata syleilyyn. Ei ole pyrri tehty moista kohtelua varten, mutta selvittiin tilanteista ilman suurempia kolhuja.
Ja saipa Sinni ensimmäisen irtokoirankin niskaansa. Onneksi hyökkääjä oli joku lattiamoppia muistuttava karvakasa, mutta silti oli epämiellyttävä kokemus. Ei fyysisiä vammoja, henkiset selviää sitten myöhemmin kun taas nähdään lenkillä muita.
Muuten koirien loma oli lumista lenkkeilyä ja poronpapanoiden syöntiä. Taisi olla papanoiden syy, kun molemmat olivat myös päivän ruikulilla. Ei ollut kiva, kun kotiauton matot oli ripulipaskassa, mutta eipä asialle minkään voinut. Onneksi Canikur auttoi nopeasti ja autoon tuli vain yhdet vahingot saunareissun aikana, muuten ehdittiin aina ulos. Reissukaverina matkasi Hilde-pyrri oman isäntäväkensä kanssa ja Hilden kanssa käytiin kimppalenkeillä erinäisillä kokoonpanoilla. Sinni ja Hilde ei oikein olleet tasaväkiset leikkikaverit, vaan Hilde kyykytti Sinniä ihan huolella. Taavin kanssa tilanne oli sitten toisinpäin ja vanha herra oli sitä mieltä, että nuoren Hilden meno on liian vauhdikasta ja Hilde sai Taavilta napakan palautteen riekkumisestaan. Kolmistaan taas oli paras lenkkeillä hihnassa.
Mahtava reissu taas kerran! Kyllä Lappi on vaan ihana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti