Hakuhommia

Viime lauantaina käytiin Fionan kanssa lenkillä, tuo kaksikko on niin mainio.

Viikon tauko kaikesta treenaamisesta rupesi näkymään loppuviikosta pienenä liitoksista repeilynä, joten sunnuntain hakutreenit tuli kyllä tarpeeseen. Taaville kokeenomainen treeni kahden hehtaarin alueella kolmella maalimiehellä. Tuulta oli kuutisen metriä ja keli sateinen.

Oltiin Taavin kanssa menossa alueen toiseen laitaan, kun se jo bongasi ekan maalimiehen tien laidasta. Toinen löytyi myös melko nopeasti pressupiilosta ja kolmas myös hyvin kivenkolosta. Ilmaisut ihan mahtavat ja vauhtia riittävästi...

Maanantaina aamusta pieni rallytreeni hallilla, nettikurssin ratatreeni, joka sisälsi varmaan kaikki liikkeet, joissa koira tulee eteen. Yllättäen oikealta eteen tullessa Taavi tulee suorempaan kuin vasemmalta. Tämä siis treenilistalle.

Kun kerran hallissa oltiin, niin kokeiltiin putkeakin. Se meni hyvin molemmilta puolin seuratessa. Ainakin veilä Taavi menee putken kohtuullisella vauhdilla ja mulle ei tule paniikkia ehtiä ottamaan sitä vastaan.


Tiistaitokossa oli noutopäivä. Treeni tietty aloitettiin paikkaistumisella, joka meni ihan hyvin. Taavi kyllä näytti taas kovin ahdistuneelta siellä rivissä Millä ihmeellä sille saisi päähän ajatuksen, että siellä on ihan hyvä ja turvallinen olla?

Noudot aloitettiin tasamaanoudolla. Meni ihan hienosti siihen nähden, että oli hiekka-alusta. Mennessä vähän haukkui, mutta poimi kapulan hyvin ja tuli vauhdilla luokse. Mitään luovutuksia en vaatinut, pääasia oli vauhti ja hyvä kapulan nosto.

Seuraavaksi ohjattu molemmista suunnista, ei ongelmia siinäkään ja vikana tunnari. Tunnari on kotona onnistunut hyvin sen harvan kerran kun sitä olen tehnyt, mutta halleilla se on ollut melkein aina enemmän tai vähemmän kaoottinen. Tällä kertaa Taavi yllätti ja haisteli kapulat rauhallisesti ja muutaman tarkistuksen jälkeen poimi oman ja toi mulle. Kyllä sitä hiekalta palikan suuhun ottaminen ällöttää, mutta hyvin sen poimi kuitenkin.


Keskiviikon tokotreenien aiheena oli myös tunnari. Ennen sitä tehtiin kuitenkin seuruuta ja yritettiin saada ääntelyyn joku tolkku. Kun liikkuri on mukana hommassa, niin ääntä tulee, kun teen yksin niin ei... Vähän auttoi se, että pidän päätä pystymmässä, ehkä.

Tunnari meni tälläkin kertaa hyvin ja keskittyneesti, ei mitään ongelmia.

Paikkis tehtiin jossain välissä ja Taavin vieruskaverina vieraampi aussinarttu. Taavi siinä sitten istui kaula pitkällään huuliaan lipoen kohti narttua, mutta pysyi kuitenkin paikallaan. Nartulta olisi kyllä tullut heti napakka palaute, jos lähempää tuttavuutta olisi yrittänyt tehdä.

Tehtiin vielä toisella setillä jättäviä ja seuruuta porouroksen kaverina. Poron edellisissä treeneissä aiheuttama rähinähässäkkä oli Taavilla ilmeisen hyvin muistissa, kun oli ihan mahdottoman vaikea jättää poron tuijottaminen ja keskittyä omiin juttuihin. Kun tehtiin hommia naama poroon päin, niin pikku hiljaa helpotti ja Taavikin pystyi unohtamaan sen ja keskittymään meidän juttuihin. Menikin oikein hyvin sen jälkeen. Kyllä on koiralla pitkä muista vaikka vättävät, että ne elää vain tässä hetkessä.


Perjantain hakutreeneissä Taavi teki ekat kaksi maalimiestä muistikuvina ja kaksi vikaa valmiina, ei niin pienintäkään ongelmaa.


Lauantaina olin haun taidontarkastuskokeessa. Koesuoritus on aina kaksi vuotta kerrallaan voimassa, mutta olen ajatellut käydä vuosittain tarkastamassa meidän taidon, niin ei sitten ainakaan tule paniikkia, jos ei vaikka pääse kokeeseen tai ei pääse läpi tai jotain. Joten tällä kertaa siis oli vuorossa valoisassa suoritettava taidontarkastus, joka kokeena vastaa loppukoetta. Alue on kolme hehtaaria ja maalimiehiä on kolme, joista yski on kokonaan peitetty, aikaa suoritukseen on puoli tuntia.

Koe alkaa luoksepäästävyyden ja sosiaalisuuden testauksella. Käytännössä siis kokeeseen osallistuvat koirat ovat rivissä ja koetestaaja käy vuorotellen jokaisen koiran luona silittelemässä sitä. Taavi oli oikein kivassa mielentilassa tässä ja kaksi muuta uroskoiraa ei kiinnostanut sitä ollenkaan. Eka etappi siis hienosti läpi.

kuva Aki Kyyrö

Sitten oman vuoron odottelua ja lopulta päästiin viimeisenä koirakkona metsään, muiden ollessa peruskokeen suorittajia. Maasto-osuus alkaa hallittavuudella, jossa koiran tulee seurata noin viisikymmentä metriä ja sen jälkeen se jätetään paikallaoloon kolmeksi minuutiksi. Paikkiksen aikana testaaja kulkee koiran ohi ja lopun aikaa kertoo mulle kokeen kulusta ja muista päivänpolttavista asioista. Seuruussa Taavi kulki ihan nätisti vieressä, vaikkakin kontakti oli mun makuun huono. Paikkiksenkin se suoritti vähän sinne päin, kun kolmen edellisen koiran hajut kiinnosti kovasti ja taas oltiin kaula pitkällään nuuhkimassa maata molemmin puolin. Mut läpi meni kuitenkin.

Ja sitten päästiin metsään, jossa mun piti ensin tehdä etsintäsuunnitelma ja sitten toteuttaa se. Pohjoistuulta oli viitisen metriä ja lämpötila muutaman asteen plussalla. Oikein ihanteellinen hakukeli siis!

Kuvassa koealue on merkitty vihreällä, aloituskohta liilalla rastilla ja maalimiehet (jotka kaikki oli naisia) oli sijoitettu suurinpiirtein punaisilla pisteillä merkittyihin kohtiin.

Aloitimme siis rastin luota ja tuulen suunnan vuoksi kuljin rajaa pitkin tielle, josta aloitin partioinnin itä-länsi suunnassa. Vähän ennen kuin saavuimme ensinmmäiseen nurkkaan, häipyi Taavi alueen keskiosaan ja aikani odoteltuani aloitti haukun karttaan merkityn keskimmäisen maalimiehen luona. Pitkään joutui haukkumaan, kun oli niin kaukana ja maasto vähän haastava, mutta hyvin paukutti loppuun asti.

Palattiin ekaan nurkkaan jatkamaan matkaa ja siellä Taavi hetken käyttäytyi kuin olisi saanut hajun, mutta ei sitten kuitenkaan pystynyt tarkentamaan, joten jatkettiin matkaa tien reunaa pitkin kohti alueen oikeaa alakulmaa. Siinä kulkiessamme Taavi nappasi hajun toisesta eli kaikkein oikeanpuolimmaisesta maalimiehestä ja haukkui senkin hyvin. Tästä maalimies lähti tietä pitkin pois kuten edellinenkin ja me jatkoimme lopun matkaa alueen reunaan asti ja sitten vaihdoimme suuntaa palataksemme hieman syvemmällä alueella alueen vasempaan laitaan. Kesken tämän matkan Taavi lähti ja häipyi. Kulkusista kuulin sen menevän tietä pitkin jo jossain aika kaukana ja niinhän se oli bongannut alueelta poistuvan maalimiehen, joka oli jo ehtinyt aika kauas. Siellä se sitten haukkui kävelevää jo kertaalleen löydettyä maalimeistä ja mun huudot oli ihan turhat, koska maalimiestähän ei jätetä! Ei auttanut kuin juosta hakemaan se sieltä pois ja päässä takoi vaan ajan kuluminen... No ei auttanut kuin juosta minkä jaksoin ja palasimme takaisin sinne, mistä Taavi oli lähtenyt ja jatkaa hommia sieltä. Hieman ennen kuin saavuimme alueen vasempaan laitaan, löysi Taavi viimeisenkin maalimiehen. Tässä ilmaisu oli vähän huonompi, kun minä, kartturi ja testaaja oltiin aika lähellä Taavia. Mutta ihan hyvä ilmaisu silti. Aikaa meillä kului suoritukseen kaikkine harhajuoksuineen 19 minuuttia.

Arvostelussa etsintäsuunnitelma, koiran ohjattavuus ja kaksi ensimmäistä ilmaisua olivat erinomaisia. Ohjaajan toiminta ja viimeinen ilmaisu hyviä. Kokonaisarvosana erinomainen ja taidontarkastun hyväksytysti suoritettu. On se Tapsu vaan melkoinen kone näissä hommissa! Palautetta antaessaan testaaja ei oikein osannut sanoa mitään rakentavaa kritiikkiä, vaikka antoikin mun toiminnasta vain hyvän. Sanoi vain koiran olevan erittäin hyvin liikkuva ja motivoitunut.




Lisäksi olemme nauttineet aivan valtavan upeasta ruskasta!