Tottispainotteinen viikko

Taavi oli taas hoidossa, tällä kertaa kolme päivää anopilla. Kaikki oli mennyt oikein hyvin yhtä oksennusta lukuun ottamatta. Taavihan ei siis ikinä oksentele eikä ripuloi, mutta tietenkin kun se on hoidossa vähän vieraammalla ei-niin-koiraihmisellä, niin sitten heti tulee yrppä. Onneksi ei mitään sen kummempaa, ruokakin oli maistunut joka päivä ihan hyvin. Suurkiitos anopille ja kiva jos Taavi saa tulla uudestaankin hoitoon.


Keskiviikkona käytiin paha-treeneissä uudella alueella, joka olikin melko haastava radansuuntaisten kallioharjanteiden ja kaatuneiden puiden johdosta. Viime treenien possuilun vuoksi me keskityttiin Taavin treenissä tällä kertaa maalimiehellä pysymiseen. Ukkoja oli neljä ja ne olivat peräänajo, haamu, ääni ja haamu. Maalimiehet haukuttivat Taavia vain vähän ja pitivät hauskaa maalilla siihen asti kun tulin sinne. Yhden kerran Taavi kävi kusella, mutta muuten pysyi oikein hienosti maalimiehillä, kiitos hyville maalimiehille! Meillä oli siis tällä kertaa tosi helppo, hauska ja hyvin onnistunut treeni!


Torstaina treenittiin jälkiporukan ja muutaman muun kanssa tottista. Taavin kanssa seurattiin ja tehtiin lyhyen matkan luoksetuloja ja edestä sivulle tuloja kahden landseerin seurassa. Vähän piti pikkumiehen vilkuilla isompia, mutta aika hyvin se veti siihen nähden, että toinen jäteistä oli se viime syksynä Tapsan päälle samaisella kentällä tullut tyyppi.

Sitten kaveriksi vaihtui parsoni ja Tapsa paikkamakuuseen liinalla varmistettuna. Mä kävelin noin 25 - 30 m päähän Taavista ja parsoni teki seuraamista ~20 m päässä Taavista (eka kerta kun olen hihnanmittaa kauempana Taavista toisen koiran läsnäollessa...). Odotin aina ehkä jonkun 20 s. ja sitten palasin Tapsun luo. Toistettiin kolme kertaa. Taavi pysyi tosi hyvin paikallaan, katteli vaan kuulemma vuoron perään mua ja parsonia, mut ei kuulemma ollenkaan huonolla tavalla... Halus vaan varmistaa koko ajan missä toinen menee... Ainoastaan mun palatessa meinas nousta, mut uudella käskyllä jäi nätisti maahan. Ihan loistavaa! Näitä lisää.

Lopuksi tehtiin vielä yksin kentällä pitkän matkan luoksetuloja; Taavi maahan ja mä kävelin 50 - 70 m päähän ja pyöriskelin vähän aikaa paikallani ja sitten kutsuin Taavin luokse. Hirveellä vauhdilla suoraan eteen istumaan. Hyvä treeni oli tänään.


Perjantaina tottisteltiin taas porukalla. Seurattiin jonossa ja rivissä, paikkamakuutakin tehtiin rivissä ja liikkeestä istumista. Lopuksi luoksetulo pitkästä matkasta. Taavi teki oikein hienosti muutamaa pientä rähähdystä lukuunottamatta. Välimatkat toisiin koiriin oli tänään kyllä pienimmät mitä meillä on ikinä ollu näiden vähäisten häiriötreenien aikana... Mulla jos ajoitus on sekunnin sadasosankin pielessä puuttua sen rähjäämiseen, niin se ehtii sen aloittaa ja sitten se onkin jo siinä tilassa ettei kuule eikä nää mitään muuta kuin sen toisen koiran, jolle on nyt vain jostain syystä rähjättävä.

Lopun luoksetuloissa tein niin, että Taavi oli paikkamakuussa, kun kolme koiraa teki luoksetulot peräjälkeen meidän editse. Kaksi kolmesta meni hyvin, toisen luoksetulon aikana Tapsa olis lähteny kovasti haukkuen juoksevan koiran perään, mut onneksi se oli kiinni... Kaikkinensa kuitenkin oikein kiva treeni taas.


Lauantaina aamusta tein esineruudun. Talloin muutaman metrin leveän ja parikymmentä metriä syvän alueen ja laitoin sinne seisemän esinettä. Taavi lähti tosi hienosti jokaisella kolmella lähetyksellä ja toi joka kerta esineen. Oli varmaan paras esineruututreeni ikinä. Ollaan kyllä Tottakai -päivien jälkeen tehty tosi paljon pieniä esine-etsintäharjoituksia lenkkien yhteydessä ja ne on nähtävästi tuottaneet tulosta. Lopuksi kun kävin hakemassa loput esineet pois, niin Taavi toi vielä silloinkin mulle innoissaa kaksi esinettä =)

Ruudun jälkeen kiirehdittiin jälkitreeneihin. Taavi jäljesti tunnin vanhan jäljen, jossa muutama kulma, viisi keppiä ja pituutta ehkä noin parisataa metriä. Janalle lähetyksessä Tapsu lähti oikein innoissaan, vähän haki aluksi, mutta lopulta löytyi jälki ja oikea suunta. Kulmat meni tänään oikein mallikkaasti ja kaikki kepitkin Taavi ilmaisi hienosti. Jarruttelin koko matkan, niin jälki meni paremmin. Ohi ajaneet pärräpojat vähän häiritsivät Taavia, mutta hyvin kuitenkin jatkoi hommia ilman eri käskyä mopojen mentyä ohi.

Kuvat Tiina Suuronen

"Anna nyt se palkka, kun jäljestin niin hienosti!"

Jäljen jälkeen otettiin vielä pikkuisen tottista. Tänään parsonin läsnäolo meinasi olla liikaa Taavin sietokyvylle, mutta muuten se seurasi ihan kivasti ja pysyi nätisti paikkamakuussa. Seuraaminen henkilöryhmässäkin meni tosi hienosti viime kertaiseen yritykseen verrattuna!