perjantai 6. kesäkuuta 2014

Hakuilua, kesäreissu ja täydellinen hölmistys

Pelastushakutreeneissä Taavilla oli kolme ukkelia, joista eka haamu ja kaksi seuraavaa valmiita. Haukkui kaikki, ja kaiken lisäksi paremmin kuin viimeksi. On sitä kyllä treenattukin, mutta vielä on pitkä matka kunnon ilmaisuun... Vähän on neitimeininki edellleen :P

Taavi irtoaa tosi hyvin, tänäänkin n.70 m, ja tekee töitä hyvin. Olen niin iloinen miten se on hokannut tän homman. Nenä vie murkkuikäistä riiviötä yleensä ihan kuus-nolla, mutta "ukko" -käskyn saatuaan ei ole kahta sanaa siitä mitä tehdään. Välillä saattaa kyllä mennä vähän jäljellä...


Kävimme viikolla myös pienellä kesäreissulla ihastelemassa vanhaa Porvoota. Taavi käyttäytyi oikein mallikkaasti, lounasravintolan terassilla muut asiakkaat eivät edes huomanneet siellä olevaa raitapaitaa, niin kiltisti se lötkötteli meidän ruokaillessa. Iltapäivällä matka jatkui kohti Nuttu-tädin "helllää" huomaa. Pääsi kaksikko taas vähän irrottelemaan keskenään ja kyllähän ne toisistaan tykkää, vaikka Nuttu vähän yrittää välillä esittää muuta <3





















Torstaina piti olla pk-hakutreenit, mutta lämpömittarin näyttäessä illalla varjossa 29,6 *C vaihtui hakuilu esineruutuun. Olin hyvilläni siitä, sillä esineruutu on taas niitä juttuja, joita on kiva tehä kokeneempien kanssa kun on ihan pihalla miten homma toimii. Tai ihan hyvinhän mä sitä olen iteksenikin tehnyt, mut sain ainakin varmistusta taas siihen, että olen tehnyt oikein...

Taavin tekeminen oli sitten ihan jotain muuta, kuin mitä odotin. Tyyppi oli ihan ulalla, söi ruohoa ja kuseskeli mennessään, ei voinu hommat kiinnostaa yhtään vähempää... Mikä lie oli vai kuumuus? Mut ihan VMP -meininki =/

Illalla tuli sitten vielä todella yllättavä tekstari ryhmämme vetäjältä. Hän lopettaa. Ilmeisesti jotain erimielisyyksiä seuran johdon kanssa...? Ja olimme juuri sopineet seuraavat treenit lauantaille... ja hakuryhmän vetäjistä on huutava pula tällä kulmakunnalla, millään et meinaa saada paikkaa treeniporukasta... ja seuralla oli juuri keväällä hakukurssikin, josta tuli monta uutta innokasta harrastajaa... jajaja. Ihan perseestä!!! Miten mä nyt treenaan, kun mihinkään ryhmään ei mahdu (onneksi on toi pelastuspuolen ryhmä olemassa!!!)... ja meidän porukka on aika aloittelijoita, joten tarvittaisiin kyllä joku kokeneempi vetämään hommaan... Kyllä on aika hölmistynyt olo... Miten voi haun harrastaminen olla näin vaikeaa? Ja kun se olis just se laji, joka tuntuu eniten omalta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti