Tiistaina pehaharkoissa Taavi teki yhden parhaimmista treeneistään! Harjoituksena oli ns. kolmen kuusen harjoitus eli ensimmäinen mm haamuna. Sitten yksi koira treenasi välissä ja Taavi lähetettiin uudestaan samssta paikasta kuin ensimmäisellä kerralla, mutta nyt ukko valmiina ja vähän edellisestä paikasta siirtyneenä. Taas yksi koira välissä ja sitten Taaville taas lähetys samasta paikasta kuin edelliset kerrat, mm valmiina.
Maasto oli loistava ja mahdollisti maalimiehen piiloutumisen joka kerta maakuoppaan. Taavin käytös maalimiehellä oli ollut hienoa; ei koskenut maalimieheen kertaakaan ja aloitti haukun heti saavuttuaan täysin passiivisen maalimiehen luo. Ja haukku oli alusta asti kunnon haukku ilman alun piipitystä. Kyllähän Taavin haukku voisi olla vieläkin äänekkäämpi, mutta edistys tämän suhteen on ollut huimaa! Ja haukku jatkui lähes katkeamattomana (ei se nyt sellaista tasaisen rytmikästä haukkua vielä ole, mutta kuitenkin) kunnes saavuin paikalle. Olen niin tyytyväinen, ei mitään kuseskeluja missään välissä ja Taavin käytös keskilinjalle tultaessa on rauhoittunut todella paljon "tässä" -käskyn avulla. "Tässä" -käskyllä Taavi kulkee rauhallisesti lähellä mua, ei seuraa, mutta ei härvääkään.
Keskiviikkona käytiin Pakin kanssa lenkillä ja pojathan tuli taas ihan hyvin juttuun ja vauhtia piisasi. Painiksi eivät tällä kertaa pistäneet, mutta hyvää hippaleikkiä leikittiin pitkät tovit =) On ne niin ihania. Taavi on aika lailla isänsä korkuinen, mutta paljon rimpulampi vielä, painoeroa on noin neljä kiloa.
Iltapäivällä käytiin tottistelemassa; noutoa, seuraamista, paikkamakuuta, istumista, luoksetuloja. Taavi oli jotenkin tosi hyvin kuulolla tänään!
Torstaina jälkitreeneissä toisen tekemä n. 400 m pitkä jälki ysikymppikulmalla, kuudella kepillä kesäsateessa, jälki vanheni vajaan tunnin. Tarkoitus oli ottaa myös janalähtö, mutta jäljentekijä ymmärsi asian jotenkin väärin ja kun koira sitkeästi yritti vain suoraan, niin viimenään meille muillekin selvisi, että eihän siinä mitään janaa olekaan ja Taavi pyrkii sinnikkäästi ihan oikeaan suuntaa. No alkuhässäkän jälkeen Taavi pääsi vauhtiin ja jarruttelin sitä ajoittain reilustikin.
Kepit oli ollu tällä kertaa hajustumassa kanansydänten kanssa edellisestä illasta asti ja Taavi kyllä haistoi ne jo kaukaa! Oliko sitten hajun syytä vai mitä, mutta yksi keppi oli täynnä muurahaisia ja kolmessa kepissä oli etana... No, viisi keppiä Taavi kuitenkin ilmaisi hyvin. Ensi kerralla varmaan hajustaa vähän vähemmän, että oppisi siihen ihmisenkin hajuun.
Yhdessä kohtaa oli ilmeisesti riistaa mennyt jäljen poikki, kun Tapsu jäi siihen toviksi haistelemaan hyvinkin tarkkaan risteävää hajua. Piti vähän kannustaa jatkamaan. Ja se kohta, missä yksi keppi jäi ilmaisematta, oli jäljen toisella puolella selvästi jotain epäilyttävää Taavin käytöksestä päätellen; kovasti haisteli ja katseli ylös viereiselle kalliolle.
Kokonaisuutena ihan hyvä harjoitus, jäljestys oli selvästi tarkempaa kuin kuumina ja kuivina päivinä ja tänään ne kepitkin löytyivät. Vauhtia oli myös, ajoittain mielestäni jopa liikaa, mutta sitähän mä voin passata ite ja mun liinassa roikkuminen ei onneksi haittaa Taavin keskittymistä.
Juhannusaattona en voinut olla käyttämättä siskoani sen verran hyväksi, että tehtiin pieni hakuharjoitus. Sisko meni metsään piiloon ja Taavi etsimään. Mentiin kuudella ukolla.
Sisko oli hyvin piilossa ja täysin passiivinen. Yhden kerran hän oli maalissa seisten puunrunkoa vasten (eka kerta Taaville kun maalimies on muuten kuin maassa/kuopassa mykkyrässä). Matkaa ukoille lähetyksistä oli 30 - 100 m ja kaikilta matkoilta haki hyvin.
Ensimmäinen oli muuten hyvä, mutta haukut vähän vaisuja. Toinen oli paras, haukkui hyvin (edelleen siis huomattavasti parannettavaa haukussa, jotta siitä tulisi yhtäjaksoinen ja kantava, mutta edistystä on kuitenkin koko ajan tapahtunut). Seisovaa maalimiestä oli aluksi vähän ihmetellyt ja käynyt hyppäämässä vastenkin, mutta sitten oli älynnyt ruveta haukkumaan, hienoa! Kaksi viimeistä lähti kyllä hyvin, mutta vähän oli väsähtämistä havaittavissa? Ilmeisesti vaikuttanu se, kun ollaan viime ajat treenitty vaan kolmella ukolla.
Kaikkinensa loistava pikatreeni juhannuksen kunniaksi!
Sunnuntaina vierailin seuramme toisessa hakuryhmässä, kiitos että sain tulla kylään! Taaville oli viisi ukkoa, joista eka haamuna ja muut oli suunniteltu valmiiksi. Radan oikea puoli oli avointa juoksuhautojen halkomaa kangasmetsää ja vasen puoli hyvin peitteistä ja kosteaa metsikköä, jossa oli paljon maakuoppia. Vasemmalla kolme ukkoa, oikealla kaksi. Keli käytännössä tuuleton...
Ensimmäinen haamu meni oikein loistavasti, suoraan passiivisen maalimiehen luo ja ilmaisu alkoi heti hienosti. Toisena ukkona valmis maassa makaava mm. Taavi lähti hyvin, mutta kesken matkaa täytyi nostaa koipea männyn juureen ja sitten matka jatkui taas... Taas hyvä ilmaisu, vaikka haukku ei nyt vielä yhtenäinen sarja olekaan, niin ei siinä pitkiä taukoja enää ole.
Kolmas ukko tuotti vähän vaikeuksia ja ekasta lähetyksestä Taavi palasi takaisin käytyään kuitenkin melko lähellä ukkoa. Ukolta pyydettiin pieni taputusapu ja sillä onnistui löytö erinomaisesti. Seuraava lähetys oli kuin oppikirjasta; Taavi eteni luotisuoraan takarajalle ja kääntyi suoraan radan suuntaisesti edeten sitten muutaman kymmenen metriä ja tehden löydön. Tällä kertaa maalimies oli juoksuhaudassa ja Taavi jäi haudan reunalle haukkumaan. Minusta ihan hyväksyttävä ilmaisu, eihän koiran tarvi sinne syvään monttuun hypätä ja pahimmassa tapauksessa loukata siinä itseään.
Viimeisellä ukolla oli sitten ehkä vähän keskittymisen herpaantumista havaittavissa, ollaanhan viime aikoina treenattu niin paljon vain kolmella ukolla. Taavi lähti kyllä hyvin, mutta kesken matkan teki jonkin ihme koukkaisun. Siitä sitten yritin kutsua sitä takaisin uuteen lähetykseen, mutta oli ilmeisesti kuitenkin saanut hajun, kun mun kutsut kaikuivat kuuroille korville ja matka vaan jatkui. Ja niinhän se oli maalimiehenkin löytänyt, mutta sitten oli ajatus katkennut ja Tapsa meinasi poistua ukolta. Maalimies oli kuitenkin saanut Taavin jäämään ja aloittamaan ilmaisun, vaikkakin vähän vaisunlaisen.
Kakkinensa hyvä harjoitus, ukkojen määrän vaihtelu enemmän harjoituksissa olisi varmasti hyväksi, sillä kyllähän koira oppii laskemaan... Peitteinen puoli oli selvästi haastavampi ja tänään oli muutenkin taas vähän sellainen 'kuseksin mennessäni' -meininki.... Myös lähes tuuleton keli teki treenistä vaikeamman ja ehkä pientä juhannusväsymystä oli niin koirassa kuin ohjaajassakin =)
Illalla käytiin vielä vähän leikkimässä 4 kk vanhan Nappi -riisenin kanssa. Hulvatonta menoa! <3
