Treenilöisii ja kokeita

Edellisenä perjantaina käytiin uimassa. Tälle kuulle otinkin neljä uimakertaa. Suosittelen lämpimästi uintia kaikille muillekin!

Sunnuntaina iltapäivällä hakuhommia. Sinnille kolme valmista maalimiestä parin hehtaarin elueella. 

Se on kyllä semmoinen onnellinen hömpöttelijä, ettei tosikaan. Rullaa se kantoi taas välillä, mut ehkä vähemmin kuin ennen. Yhden valeilmaisun teki, ei ole kuulunu sen tapoihin... toi rullan ja lähti näytölle, mut sit siltä hukkui ihan ajatus mihin on menossa ja homma tyssäsi siihen. Paha sanoa mikä oli taustalla.

Illalla käytiin vielä taas talveksi alkaneissa sunnuntaitottiksissa. Meitä on siis epämääräinen porukka, jotka treenaa enempi tai vähempi kimpassa toisiaan jeesien.

Sinni harjoitteli rallyn ja bh:n juttuja. BH meillä ois aika lailla kasassa, mut kaupunkiosuuden toisen koiran ohitusta ja yksin jäämistä pitäisi päästä harjoittelemaan joskus.

Rallysta tehtiin sivulta eteen ja edestä sivulle siirtymisiä kaikenlaisilla variaatioille. Ne on edistyneet selvästi. Sivulla seisomaan nousu on edelleen haasteellinen, Sinni nousee aika vinoon, eikä aina pysy paikoillaan mun kiertäessä sitä. 

Paikkista tehdessä kaverin koira lähti hanskasta hallin toisella laidalla ja mulle tuli kiire kutsua Sinni pois, ettei käy mitään. Sinni ei aluksi meinannut liikahtaakaan, mut onneksi sit vähän hämillään tuli. Uusinta heti perään meni hyvin. 

Maanantaina Taaville jälki. 1,3 km, 10 tuntia, paluuperä ja isomman vetisen ojan ylitys. Normi syyssää. Paljon riistaa sekä tehdessä että ajaessa.

Nostettiin jälki tietä pitkin kulkien ja se meni kyllä hyvin. Samoin myös tien ylitys oli varma. Paluuperä vei Taavin mukanaan, kuten aina, mutta sitkeällä yrittämisellä löytyi lopulta suunta mihin jatkaa. Sitkeyden puutteesta ei Taavia ainakaan voi syyttää!

Ojasta Taavi selvisi hyvin, vaikka vähän näytti että virtaava vesi olisi siirtänyt hajua jonkin verran.

Kokonaisuutena oikein hyvä suoritus!

Tiistaina Sinni hakuili kokeenomaisen kolmella ukolla. Taas vale tai oikeastaan vanhan piilon ilmaisu. Perhana sentään ja sunnuntaina ois koe... ei kovin varmalla pohjalla. Muuten meni ihan kohtalaisesti.

Keskiviikkona tokotreenit. Sinni teki tötsien kiertoa, hyppyä ja seuruuhommia. Hirvee into ja ilo sillä on tehdä, mut välillä vähän suurpiirteistä tekemistä. Vieraiden ihmisten läsnäollessa sillä on ihan hirvee tekeminen pystyä olemaan nahoissaan.

Lauantaina ajeltiin HintunTintun kanssa Lahteen tuplarally-kisoihin. Ekan kisan tuomari Jenni Susi piti mun rallyhistorian hauskimman rataantutustumisen, naurettiin enempi tai vähempi kippurassa, kun Jenni esitteli miten ei kannata toimia ja antoi hyviä vinkkejä siitä miten on hyvä toimia. 

Rata oli kiva, Sinnille vaan tuotti taas vaikeuksia sekä radan vieressä olleet katsojat että ratahenkilökunta. Tuomari ja sihteeri seisoivat punaisen rastin kohdalla kuvassa.

Eka tehtävältä -1 puutteellinen yhteistyö ja -1 tvä. Sinni oli tässä vaiheessa ihan kiinni katsojissa, jotka seisoivat aidan takana ekalla suoralla. Saatiin kasattua itsemme kuitenkin ja matka jatkui kojtuullisen hyvin. Kyltiltä 6 (istu, maahan, istu) -3 uusimisesta. Sinni teki tosi hyvin, mutta kun jäin tihrustamaan seuraavaa kylttiä paikalleni, Sinni päätti mennä maahan ja nousta istumaan uudestaan. Uusinnassa olin sut nopsa jatkamaan matkaa. Houkutuksesta -3 tvä, kun Sinni väisti tuomaria ja sihteeriä melkein mun väärälle puolelle alussa. Loppu huokutuksesta meni hyvin. 

Istu, täyskäännös vasempaan, istu kyltiltä lisäkommenttina HIENO! Se kyl oli!

Tuomarikommentti " Todella ihanaa ja kaunista yhteistyötä!". Pisteitä jäi 92 ja jäätiin pisteen päähän kolmossijasta. Mut sijoilla ei niin väliä, tulos on pääasia. Saatiin myös RTK2 ja sitä myöten päivän toinen kisa jäi pois meiltä. 

Nyt pitäis sit ruveta treenaamaan tätä lajia, kun tähän asti ollaan menty melko lailla mitään tekemättä. Oikean puolen seuruu tulee varmasti tuottamaan pari harmaata hiusta, on itelle jotenkin hankala. Siinä sitä onkin ensi talveksi työsarkaa.

Sunnuntaina kellon soidessa viiden jälkeen huonosti nukutun yön jälkeen, mietin ettei tässä koiraharrastamisessa ole mitään järkeä. Edessä oli haun peruskoe Raaseporissa. Keli oli myrskyisän yön jälkeen kostea ja puuskaista tuulta oli edelleen. 

Koe alkoi sosiaalisuudella, mikä meni ihan kohtuullisen hyvin. Rotikka oli Sinnistä vähän pelottava ja pitkän rivissä istuttamisen jälkeen Sinni vähän haukkui. Miestestaajaa tervehti iloisesti.

Arpaonni suosi meitä ja oltiin toisena suoritusvuorossa seitsemän koiran kokeessa. Kiitos tästä arpojalle ja muutenkin hyvin järjestetystä kokeesta järjestävälle taholle.

Alue peruskokeessa on noin 2 ha, maaleja on eri asennoissa kolme, osa ainakin osittain peitettyinä ja aikaa on puoli tuntia. Ennen maastoon menoa seuruu ja 3 min. paikallaolo. Ne meni hyvin mun mielestä.

Tein etsintäsuunnitelman ja lähdettiin maastoon. Aika pian Sinni ilmaisi ekan maalimiehen. Unohdin ilmoittaa hyväksyneeni ilmaisun ja tästä vähän noottia. Hyvä näyttö ja ja homma jatkui.

Toinen maalimies löytyi myös hyvin ja olin tyytyväinen Sinniin. Kolmatta ei sitten meinannut löytyä ja oltiin kuljettu alue kertaalleen läpi noin viidessätoista minuutissa. Päätin palata alkuun ja partioida alueen uudestaan hieman eri kohdista. Lopulta hieman kuumottavasti juuri ennen ajan loppumista Sinni löysi viimeisen maalin. Maalimies oli tosi lähellä meitä ja nää lähiukot on vaikeita. Sinni kävi ukolla, pööpöili vähän siinä ja sitten otti rullan ja toi sen mulle. Mä olin tietty nähnyt maalin ja jatkoin vain matkaani kaartaen maalimiehen ohi ja ympäri. Näyttö meni hyvin.

Kokeen testaaja ei ollut oikein tyytyväinen mihinkään meidän tekemiseen. Sinni hyytyi kuulemma liikaa sen jälkeen, kun alue oli käyty kertaalleen läpi. Ilmaisut oli hänen mielestään huonoja. Ei ole riittävää, että koira käy maalimiehen lähellä poimimassa rullan, vaan sen pitäisi käydä maalimiehellä. En ymmärrä tätä. Jos koira käy maalimiehen vieressä parin metrin päässä ja osaa viedä mut takaisin sinne, niin mikä vika? Onko pakko käydä koskemassa? Ite kun olen yrittänyt välttää tuota maalimiehen härkkimistä. Onneksi Sinni oli ekalla käynyt koskemassa, niin saatiin homma läpi. Tätä siis käytiin oikein kysymässä maalissa olleelta henkilöltä, kun oli maastossa ollut sen verran kaukana meistä ettei testaaja tai minäkään nähnyt missä Sinni kävi ennen rullan tuontia.

Vika ilmaisu oli huono, sen myönnän. Siinä Sinni poimi rullan vasta matkalla mun luo hetken häröiltyään. 

Mun ratkaisu partioida alue uudestaan oli myös huono. Mut mistä mä voin tietää missä maali on, jos sitä ei ole ekalla kiekalla löytynyt, kai mä nyt haluan tarkistaa koko alueen uudestaan. Enkä edes osannut raportoida meidän suoritusta kunnolla. Tässäkään en tiedä mitä ois pitänyt tehdä toisin, jos kartasta näytetty kuljettu reitti ja perustelut omille toimintatavoilleni eivät ole hyviä, niin en tiedä miten eri tavalla ois pitänyt raportoida. Eli kaikki osa-alueet (toimintakyky, suunnitelma ja etsintätaktiikka, hallittavuus ja luoksepäästävyys, työskentely ja yhteistyö, ilmaisut sekä raportointi) olivat vain riittävällä tasolla. Täytyy vähän pureskella tätä, kun haukkuvan kanssa suht samalla omalla toiminnallani on aina tullut kiitettävät arviot, jopa hallinnasta ja sosiaalisuudesta, vaikka Sinni on niissä huomattavasti Taavia parempi.

Mut koe oli kuitenkin hyväksytysti suoritettu ja sehän riittää. Sinnin kanssa on vielä paaaljon harjoiteltavaa, mut ei me mun mielestä ihan noin huonoja olla, kuin mitä testaajan mielestä oltiin. Tuli taas vähän sellainen olo, että väärin löydetty ja kesän leirin koutsin sanat rullakoirien huonommasta kohtelusta kokeissa muistuivat mieleeni. Mut me jatketaan omalla tavalla, katotaan mihin se riittää.

Tuomiolla