Kausi paketissa

Viime viikon keskiviikkona päivä aloitettiin uintihommilla. Tällä kertaa oli jotenkin epämääräinen sähläysfiilis päällä, mutta hyvät uinnit me saatiin silti. Molemmille pitkiä vetoja, mutta enempi mentiin tämä kerta vaan hauskanpidolla ja lyhyillä pulahduksilla.

Perjantaina yövuoron jälkeen ajeltiin Liesjärven kansallispuiston kupeeseen yöksi ja siitä sitten lauantaina aamusta Usvanummen tilalle Suomen Pyreneläisten paimennuspäivään, jossa Sinnillä oli vastuu edustaa lyhytkarvoja pitkävillojen seassa.

Ensin opiskeltiin hieman teoriaa ja sitten päästiin kaksi kertaa lampaille. Eka kerta oltiin pyörössä ja se oli aivan liian ahdas tila Sinnille. Sitä vähän varmaan jännitti ja se yhdistettynä hieman liialliseen intoon sai Sintturan vähän keulimaan. 

Toinen kierros mentiin pellolla ja siellä se oli huomattavasti parempi. Malttoi mennä paljon rauhallisemmin.

Yö oltiin taas Liesjärvellä ja ehdittiin illalla käydä kiertämässä kunnon lenkki kansallispuiston reiteillä valoisan aikaan.

Sunnuntaina oli vuorossa paimennustaipumustesti. Testi alkaa sosiaalisuusosuudella, jossa kaikki testiin osallistuvat koirat hengailee kimpassa ja tuomari toteaa, että koirat sietävät toisiaan.

Sosiaalisuusosuuden jälkeen on sirunluku ja "temppurata", jossa koiran pitää ylittää jonkinlainen este, katsotaan sen reaktio häiriöääneen, koira jätetään tuomarille ja poistutaan itse paikalta ja lopuksi koira kutsutaan luokse.

Sinni suoriutui kaikista näistä tehtävistä oikein mallikkaasti. Tuomari mainitsi jopa, että on erityisen sosiaalinen pyrriksi.

Päästiin siis lampaille ja siellä aluksi liinassa kuljettiin pyörön ympäri. Sinni kiinnostui heti lampaista ja ja kun kuljettiin poispäin lampaista ja palatessa laskettiin liina irti, palasi Sinni pyörölle. Tuomari vei Sinnin vielä pyörön sisään, jossa Sinni osoitti vahvaa mielenkiintoa lampaisiin hieman hetkittäin kiihtyen. 

Arvostelu kuului näin:

Sosoaalisuus ihmisiä kohtaan: avoin

Sosiaalisuus koiria kohtaan: ok

Ääniherkkyys: ok

Suhde ohjaajaan: hyvä

Este: ok

Ohjaajan poissaolo: rauhallinen, iloinen

Luoksetulo: vauhdikas

Lauman lähestyminen: innostuu heti

Kontakti laumaan: pitää melko hyvin silmällä laumaa, hieman jännittää

Kiinnostus ja aloitekyky: hyvin innokas, mutta pyrkii pysäyttämään laumaa

Hyväksytty suoritus siis ja Sinni sai tittelin PAIM-T. 

Nyt on kisailtu ja kokeiltu ja testailtu tälle vuodella tarpeeksi ja loppuvuosi vedetään lonkkaa ja opetellaan uusia juttua.

Sunnuntaina paikalla oli myös rotuuntutustuja ja Taavikin pääsi esittäytymään. Kiva kun rotua harkitsevat käyvät tutustumassa koiriin, vaikkakin mahdollisuus nähdä monta pyrriä samalla kertaa onkin aika harvinainen.

Kiitos Teija ja muut koko viikonlopusta, taas kerran oli vallan hauska ja välitön tunnelma. Oli myös kiva saada talkoilla taipparissa ja nähdä paljon ihania ja uusiakin pyrrejä 😍.

Keskiviikon tokotreeneissä Sinni aloitti peruuttamisen harjoittelun. Kovasti se on lähdössä vinoon, mutta ehkä saatiin jonkinlainen idea, miten jatkaa.

Seuruuta tehtiin ja se meni suuren häiriömäärän huomioiden hyvin. Vähän piti vilkuilla, kun oli uusi koira mukana menossa ja muutenkin tapahtui kaikenlaista. 

Pitoa tehtiin liikkuroituna, onnistui hyvin, kuten myös paikkamakuu porukassa.

Torstaina aamu-uinnit. Sopivassa suhteessa rellestystä ja pitki vetoja.

Illalla hakuiltiin. Pimeän treeniksi menee jo väkisin. Sinnille neljä ukkoa läheltä. Sillä oli hullua päässä ihan kamalasti ja vaihtia ihan hirmusti, mut kyllä se kaikki neljä mulle ilmaisi. 

Perjantaina yritettiin Sinnin kanssa jälkeillä, mutta sitä kiinnosti vain riista. Ei tulllu jälkihommista mitään. Plaah, työsarkaa riittää, kun vaan tietäs mitä tekis.

Tuolla haisee kauris!

Minä menen tänne ihan muiden hajujen perään, ei kiinnosta sun jälkes yhtään.