Lahjattomat harjottelee vai miten se nyt menikään...

Toukokuu aloitettiin Kostin aamupalan syönnillä jäljeltä. Taas hiekkapohjalla n. 150 askelta ja jokaisella pieni pala kanansydäntä. Jälki vanheni n. 35 min. Kosti lähti hyvin, alussa oli namia vähän enemmän. Seuraavalla kerralla jälki saa olla selkeesti pidempi, sillä nyt alku oli välillä pientä pyörimistä ja tuumailua ja loppua kohden jutun juoni selvis Kostille selkeesti. Jarruttelin vähän menoa, että tulis kaikki namit syötyä, mutta jostain syystä vasemman jalan askeleella olleet namit tuli tarkemmin syötyä kuin oikean, nuuski kuitenkin aika hyvin molemmat askeleet.

Taavin kanssa tehtiin hyvänmielen seuruusulkeiset. Paljon lähtöjä, käännöksiä ja pitkiä suoria ja superpaljon palkkaa, Lärppä oli niin messissä kuin olla ja voi. Yritin olla vähän yllätyksellinen ja ennalta-arvaamaton, mutta tiiä sitten onnistuinko... Käytiin myös esteillä; hyppyä Arin opien 60 - 70 - 60 cm ja monta juoksua loivasta ja keskiloivasta A:sta. Tuolle A:lle Taavi jo hinkus ja juoksi sinne omineen ilman mitään kehotuksia, jei!! Tuo jyrkempi noista harjoitusesteistä oli ihan helppo nakki Tapsalle, ei pienintäkään haparointia tms. Myös alastulot oli hyviä, selkeesti talven harjoittelu tuottanut tulosta ja tuo otus ei enää halua suoraan hypätä sieltä harjalta alas, vaan tulee nätisti. Näitä lisää!


Kostin kanssa käytiin ihmettelemässä mätsäriä. Reippaasti pikkuinen liikkui ihmis- ja koiravilinässä vaikkakin välillä piti hetkeksi istua tuumailemaan. Innokkaiden koirien en antanut tulla lähelle, vaan keskityttiin välinpitämättömään oleiluun toisten seurassa. Parit rapsutukset kuitenkin Kosti otti mielellään vastaan.


Keskiviikkona Tapsa kävi fyssarilla. Rinta- ja lannerangan liitoskohta taas vähän jumissa ja lapojen seutu. Taitaa olla Kostin kanssa peuhaaminen pistänyt paikkoja vähän normia enempi jumiin, mut mitään isompaa ei kuitenkaan onneksi löytynyt. Eläinkaupan äänetkään ei enää jaksaneet Taavia hetkautta, se makas ihan lötkönä koko ajan, mut kipeissä kohdissa piti vähän öristä ja muutaman kerran yrittää pystyyn. Pitäs oikeesti taas yrittää vähän hieroa sitä joskus kotonakin...

Sanni yllätti mut illalla lenkkikutsulla ja koska Taavi oli just fyssattu, lenkille pääsi vaan Kosti. Teki kyllä hyvää yövuorokrapulaan käydä vähän kävelemässä hyvässä seurassa ja Kostinkin on hyvä oppia olemaan välillä ilman Taavin tukea. Reipas pentu se oli ja hyvin meni Sannin tyttöjen kanssa. Kiitos Sanni ja ihanat suipponokat!

Kuvat on huonoja, kun en osaa käyttää uutta puhelinta ollenkaan...

Leikkitäti Sisko ❤

Torstaina Kosti kävi ellillä, ekat rokotukset on nyt saatu. Reipas poika se oli eikä edes huomannut , kun piikki pistettiin niskaan. Molemmat pallit löytyy, sydän kuulostaa hyvältä, purenta on ok ja muutenkin terveen oloinen tapaus.

Loppupäivän suunnitelmat menivätkin uusiksi, kun lähdin kaverin tueksi lopettamaan sen koiraa ja sen jälkeen terapialenkille. Ei ole helppoja juttuja nuo koskaan, mutta välillä päätös on erityisen vaikea. Aina mikään apu ei riitä ja mikään koiran eteen tehty työ ei ole tarpeeksi. Ihminen on loppupelissä aika voimaton ja kykenemätön kun luonto on toista mieltä. Illan nunnuttelin Taavia ja Kostia ja pohdin elämää koirien kanssa. Toivottavasti elämä olisi meille hyvä ja selvittäisimme kaikki tiellemme tulevat vastoinkäymiset ja haasteet. Ja kun aika tulee, toivon olevani tarpeeksi rohkea ja oikeudenmukainen tehdäkseni koiran kannalta oikean päätöksen.


Perjantaina tokotreenit aloitettiin ruudulla. Kokeilin Taaville näyttöruutua, mutta kentällä olleet hajut vei voiton ja Taavi juoksi ruudun yli haistelemaan. Uusinta tehtiin kuitenkin samalla tavalla ja se onnistui huisin hienosti. Koko loppuajan oltiin kaikki koirat yhtä aikaa kentällä ja Taavi oli ihan superhyvin keskittynyt minuun. Tehtiin paikkamakuuta ringissä kaksi toisto. Tapsa oli niin hieno, vaikka molemmin puolin vieressä oli melkoiset inhokkikoirat. Loppuun kaikkia jättäviä useita toistoja höntsäten. Alkaiskohan taas pikkuhiljaa sujua tuo erottelukin! Näiden treenien jälkeen olin taas niin tyytyväinen, Taavi oli vapaana vaikka kentällä oli kolme sen suurta inhokkikoiraa ja niiden lisäksi vielä pari muutakin ja silti se oli todella rento ja keskittyi meidän omaan tekemiseen ja väliajoilla köllötteli rauhassa seläntakana puuhastelevista koirista huolimatta. Ollaan me vaan tultu melkoinen matka niistä pahimmista ajoista!


Lauantaina aamusta tokokokeeseen, jonka meinasin alkuviikolla perua. Ei olla ehitty tehä palkatonta treeniä eikä harjoitella liikeiden välejä ollenkaan. Menin sit kuitenkin vaikka olin superhuonosti valmistautunut ja taas oli maha sekaisin ja oksetti ja hyi hitto miten kamalaa tuo jännittäminen on!! Nyt kuitenkin jännitys oikeastaan loppui kisapaikalla ja koe meni ihan mukavasti. Kapulan pidossa mun kädet kyllä täris sen verran, etten meinnu saada pidettyä kapulaa. Tuomarina mukava Kaarina Pirilä.

Paikkamakuussa vieruskavereina mali ja bc, vähän sellaset Tapsan inhokkirodut, mut rento jätkä oli taas kentällä. Alasmeno vaati kaksi käskyä ja kun odotettiin lopussa lupaa nostaa koira, Taavi vähän vinkui. Mut kesken paikkiksen yks koira läks litomaan, onneksi omistajansa luo.

Seuruussa yhessä käännöksessä olen aivan varma että liikkuri sanoi vasen, mutta voi olla että itekin sekoilin. Joka tapauksessa käännös tuli tosi tyhmään paikkaan ja vähän sekosin jaloissani ja tää näky Taavissa, mut kun taas sain rytmistä kiinni, niin meni hyvin.

Kaket meni huonosti, mut osasyyn laitan kentän vieressä rähinöinneille koirille. Tuomari pyysi liikkuria hetken jopa odottamaan, josko rähinä rauhoittuisi, mutta näin ei käynyt. Epävarmin liike toi on meille joka tapauksessa, mutta ei se nyt välttämättä tota lisähäiriöö olis tarvinnu. Kaksi käskyä alun maahanmenoon ja kaksi vai jopa kolme istumiseen...

Liikkeestä maahan ja hyppy hyvät, luoksetulossa olis saanu olla vähän enempi vauhtia ja siinä annoin yhen turhan lisäkäskyn sivulle. Kapulan Taavi otti tyylilleen uskollisesti aika rauhallisesti, mutta se myös pitää sitä tosi nätisti.

Liikkeiden välit meni hyvin! Taavi oli koko ajan hiljaa! Oli kyllä niin voittajafiilis tän kokeen jälkeen. Tuomarilta saatiin paljon kehuja ja muutama vinkki. Tää oli nyt varmaankin meidän vika koe alossa, ollaan niin tylsistymiseen asti hinkattu noita liikkeitä. Heti on jo enempi intoo panostaa avon liikkeisiin.

Pisteet:
Paikkis 7,5
Seuruu 8,5
Liikkeestä maahan 10
Luoksetulo 9,5
Kaket 5
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 169,5 ALO1

Kosti oli kokeessa maskottina ja liikku siellä milloin kenenkin käsipuolessa ja oli niin reipas poika! Tuomarikin kävi sitä moikkaassa ja oli nähnyt siskolikkaa Hyvinkäällä edelisellä viikolla, maailma on pieni.


Kostin unikuvia, melkoinen pallien tuulettelija! Nukkuu jopa autossa selällään =). Tyyppi myös nostaa nykyään tosi reteesti koipee, melkoista Taavin matkimista.