Sivut

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Aika lunkisti on otettu pari viime viikkoa

Viime viikon tiistaina käytiin Focan ja Femmen kanssa lenkillä. Kolmikko leikki enempi tai vähempi koko lenkin. Yritettiin etsiä semmoisia reittejä, missä ei olisi ollut kovin liukasta, kun vauhti oli välillä melkoisen kovaa.















Perjantain tokotreenit aloitettiin kokeenomaisella paikkaistumisella. Meni hienosti, Taavi istui rauhallisesti ja oli hiljaa. En ollut täyden matkan päässä, ehkä noin viidessätoista metrissä.

Häiriöpönötystä useampi setti. Muuten oli Tahvo oikein mallikelpoinen, mutta maassa kierivä ihminen on vain liikaa sen keskittymiskyvylle.

Tunnin varsinainen aihe oli kaukot. Meillä on ollu vaikeuksia istumaannousun kanssa, vaatii melkein aina kaksi käskyä vaikka olisin lähelläkin. Jostain kumman syystä, ehkä kovasta koirahäiriöstä ja pitkästä tauosta kaukoissa johtuen Taaville olikin tällä kertaa vaikeeta mennä maahan!? Istumaannousut onnistuivat poikkeuksetta pitkästäkin matkasta, mutta sen jälkeinen maahanmeno olikin sitten vaikea. Taavi nousi seisomaan, tuli mun luo, kävi maassa ja pomppas saman tien ylös yms. varsin outoa! Helpotettiin sit hurjasti ja sen jälkeen rupes onnistumaan taas normaalistikin. 

Lopuks jumpattiin vielä vähän istu-seiso-istu -vaihtoja. Niitä ei ollakaan juuri tehty ja sen kyllä huomas. Jos vaikka ensi talveksi ottais tavoitteeksi kaikkien kaukojen opettamisen...


Tän viikon tiistaina käytiin kaupungilla lenkillä Runtun kanssa, mä niin tykkään tuon nuoren sakemannin olemuksesta. 




Illalla tokotreeneissä oltiin alkuun kaikki kolme koiraa hallissa ja aloitettiin ryhmäliikkeellä. Tein paikkamakuun. Meni muuten hienosti, mutta kun palasin Taavin luo ja odotettiin meidän vuoroa nostaa koira, alkoi Tapsa vinkua... vinkuvana en sitä vapauta, joten lähdin kävelemään ja palasin uudestaan. Kolmannella kerralla se tajus olla hiljaa. 

Odotellessa meidän vuoroa, tein vähän rallyjuttuja. Mein vuorolla sitten ryhmäkaukot parsonin kanssa. Meni superhienosti, kun Taavi joutui keskittymään kovin siihen omaan tekemiseen toisen koiran ollessa siinä vieressä, vautsi! Jättäviä tehtiin myös, niissä istuminen meni pari kertaa maaksi, muuten nekin kovin pätevästi suoritettuja. Sitten taas vähän hengattiin ja hengaillessa sattui se tän treenin suurin ylpeydenaiheeni; Taavi oli köllöttelemässä ja pieni pyrriohjus Qumma juoksi lelu suussa suoraan Taavia kohti ja tuli aivan muutaman metrin päähän, josta kääntyi sitten takaisin ohjaajansa luo. Ja Taavi vaan olla möllötti. Voi kun olin onnellinen! Toisen kerran Qumma vielä härnäsi Taavi juoksemalla sen ohi täysiä, kun olimme tekemässä jotain omaa juttua. Taavi vain seurasi katseella pikkutyypin menoa ja jatkoi sitten meidän omia juttuja. 

Taavi kävi autossa vähän tauolla ja tokalla setillä tehtiin ruutua, merkin kiertoa ja hyppynoutoa. Merkin kierrossa en vielä arvannut lisätä matkaa, vaikka nyt kyllä homma näyttää selkeesti paremmalta kun ollaan aloitettu se alusta uusiksi. Joka toistolla sekä meno että paluu laukalla! Ruudussa ohjaaja vei Taavin nähden namikupin ruutuun ja Tapsan lähetin perään. Ois pitänyt muistaa, ettei mitään nameja sinne odottamaan, hirveeksi nuuskimiseksi vain meni koko homma. Loput toistot sitten pelkälle lätkälle ja namit vasta multa. Ja nää loput meni hyvin, vaikka ruutuun piti ensin juosta hyppyesteen ohi ja sitten siten, että ruudun takana oli ihmisiä.

Hyppynouto tuottikin sitten päänvaivaa tällä kertaa. Eka oli hyvä ja siihenhän se olis varmaan pitänyt jättää, mutta... seuraavilla toistoilla Taavi joko karkas kapulalle tai palautti se ohi esteen. Menin sit ihan esteelle vastaan ja ehkä tätä joutuu vähän korjaileen tässä lähitulevaisuudessa. Mut hienoo oli, ettei vieras kapula tuottanut hankaluuksia. Muutenkin Taavi teki hyvin, eikä aksaporukan huudot, haukut ja muu mekastus haitanneet sen keskittymistä, vaikka korvat oli kyllä melkein koko ajan kääntyneenä äänien suuntaan.


Keskiviikkona kävin hallilla omineen rallittelemassa. Otin Taavin autosta suoraan tekemään rataa, kun sunnuntainen koe tulisi olemaan hallissa, jonne ei pääse etukäteen koiran kanssa. Tietty nyt tuttu halli, mut kuitenkin vähän normista poikkeava treenin aloitus. Alla video suorituksesta, meni musta ihan kivasti,vaikka kehuinkin liian aikaisin maalissa. Radan jälkeen tehtiin vielä muutaman liikkeen pätkissä muutamia meille haastellisimpia liikkeitä. Tapsa oli hyvin kuulolla ja mikään ei menny ihan mönkään. Ehkä pieniä rinramasuuntaongelmia muutamassa kohtaa perfektionistin silmiin, mut ei mitään isoa, josta tulis edes pistevähennyksiä.



Vähän seurattiinkin, loppu vaan muistikortista tila kesken...


Illalla ajelin pikkupiraijoiden syötäväksi. Pennut on kasvaneet kovasti ja ovat kovin touhukkaita ja terävähampaisia. Tasaista porukkaa ovat ja syötävän suloisia kaikki. Pennut on pentutestattu viikonloppuna ja hyvinhän tuo näytti kaikilta menneen, ei hetkauttanu äänet eikä möröt!


Kuvat viime viikkojen varrelta, Tanja Salomies:





























Sunnuntaina käytiin rallykokeissa keskeyttämässä rata. Kävi paska tuuri, oltiin ekana suoritusvuorossa eli ei juuri ollut aikaa tutustua halliin. Lisäksi halliin sisään mennessämme jouduimme kotikulmilta tutun ärhäkän uroksen hyökkäysyrityksen kohteeksi. Taavin mielentila ei todellakaan tämän jälkeen ollut sopiva koesuoritukseen, joten muutaman kyltin jälkeen keskeytin radan ennen kuin tuomari olisi sen jatkuvan haukkumisen takia tehnyt.


Täällä metsässä vallitsevan kelirikon ja kamalan liukkauden siivittämänä päätin viimein opettaa Taavin kulkemaan hihnassa nätisti. Kai sitä voi kohta neljä vuotiaalta koiralta jo vaatia 😂😂. Olemme nyt kolmisen viikkoa käyneet melkein kaikki lenkit ihmisten ilmoilla hihnassa. Äkkiähän tuo oppi kulkemaan vetämättä ja poukkoilematta, kun vaan itse jaksoi olla täysin mustavalkoinen. Nyt kun vielä jaksaisi ylläpitää tätä uutta taitoa...

Se mikä tässä hommassa on turhauttanut, on vastaantulijoiden puute. Koiraohitukset on meille olleet haastavia ja päätin nyt samalla pistää ne kuntoon. Mutta mitenkäs pistät, kun juuri ketään ei tule koskaan vastaan. Eräänäkin päivänä käveltiin 14 kilometriä ympäri kaupunkia ja eri asuinalueita ja meitä vastaan tuli vain kolme koiraa, niistäkin yksi ilman omistajaa...! Eikö ihmiset käy koiriensa kanssa lenkillä? Ja jos käyvät, niin missä? Suurimmalla osalla lenkeistä emme ole nähneet yhtään toista koiraa. Koko tämän kolmen viikon aikana olemme päässeet kohtaamaan vastaantulijan vain kymmenisen kertaa. Se ei vaan riitä ja metsien sulaessa palaamme varmasti pääosin takaisin sinne lenkkeilemään.


✰Taavi palkittiin Kaakon Käyttökoirien vuoden 2016 tulokkaana BH ja PEHA-A tuloksilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti