Illalla talven yli kestäneen tokokurssin viimeinen kerta. Oltiin kolmen uroskoiran voimin meille uudella ulkokentällä. En vaan ymmärrä, miten ollaan tällä kurssilla oltu jotenkin tosi paskoja. Taavi osaa hommat ja yleensä tekee ihan kivasti, mutta tuolla aina laamaillaan ja koomaillaan ihan kympillä.
Aloitettiin paikkamakuulla, se meni hienosti. Seuruuta käskytetysti vaihtelevalla menestyksellä, kuten myös jättäviä. Kaukoja myös kokeenomaisesti ja tiukassa oli maasta istumaan nouseminen. Luoksetulotkaan ei ollu ihan kamalan vauhdikkaita. Merkkiäkin kierrettiin, siinäkin melkoisen rauhalliseen tahtiin. Pistän laamailun helteen ja rankan aamun piikkiin ;P.
Keskiviikkona aamulenkin yhteydessä tehtiin esineruutua. Tein ruudun, 50 m x 10 m, ja vein esineet (7 kpl) Taavin nähden, sitten käytiin pienellä lenkillä, jonka jälkeen ruutuun. Haetutin kolme esinettä. Homma oli kuin hidastetusta filmistä. Taavi menee ruutuu hyvin rauhallisesti kävellen ja tuumaillen, mutta esineen löydettyään se palauttaa sen nopesti. Jatkossa siis ruutuja edelleen Taavia vähän hetsaten tms..
Kotipihalla tarkkusruudusta metsäpohjalla kaksi esinettä. Selkeesti vaikeempi tuo metsä kuin nurmi. Minitottikset otettiin myös; seuruuta, luoksetulo, liikkeestä maahan ja hyppyä. Seuruu vähän alavireistä, muuten jees-meininki.
Tiistaitoko on siirtynyt keskiviikolle ja ulos, joten ilta vietettiin kentällä. Alkuun paikkamakuu kokeen omaisesti. Muuten meni hyvin, mutta vähän Taavi pälyili ympärilleen pötkötellessään ja kun palasin sen vierelle ja odotettiin istumaan nostamista, vinkui se vähän. Päivän liikkeenä oli liikkeestä seisominen. Pientä hiomista kaipaa tuokin liike, vaikka perusajatus on hyvin Tahvon päässä. Mun palatessa saattaa vähän steppailla ja tähän saatiin neuvoksi ankkuroida koira namialustalla paikalleen. Koiran eteen muutaman metrin päähän namialusta ja niimpä vain pysyi Taavi paikallaan, vaikka kiersin sen takakautta. Tää otetaan ehottomasti mukaan silloin tällöin meidän treeneihin.
Tehtiin paikkis vielä toiseenkin kertaan ja se meni samoin kuin ekakin. Loppuun hengattiin kaikki seitsemän koiraa kentän toisessa päädyssä tekemässä kimpassa omiamme. Seuruutin Taavia ja aluksi sen oli vähän vaikea keskittyä, muita piti tsekkailla. Pian kuitenkin tuli luotto siihen, ettei kukaan ole hyökkäämässä kimppuun ja seuruukin onnistui loistavasti muita koiria pujotellen.
Torstaina aamusella käytiin kentällä vähän tottistelemassa. Seuruuta käskytetysti, meni hyvin. Kaukojen nousuongelmaa ratkottiin ja yllättäen saatiin treenikamulta vinkiksi lisätä yllätyksellisyyttä. Miten se voi olla niin vaikeeta olla yllätyksellinen! Pari toistoa ensin peruutellen hetsaten ja siitä maahan - istu vaihto ja kas, sehän meni hienosti. Pitäis myös varmaan jättää kakeista jättökäsky pois. Perusasennosta vaan maahan ja seuraava käsky oliskin sitten istumaan nousu. Paikkiksessa kun olen käyttäny myös jättökäskyä, ettei sekoittais siihen...?
Tehtiin seuruuta myös häiriönä hilluvan sakemanniuroksen ohi useampaan kertaan, kyllä oli tiivis kontakti. Pari jättävää seisomista ja maahan menoa, ei ongelmia tällä kertaa. Loppuun vielä paikkis maliuroksen kanssa. Tapsa ei vinkunu eikä haistellu ollenkaan treenin aikana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti