Kuopiossa paimennustaipparissa ja Maisaa katsomassa

Torstaina alkoi jatko-junnutottiskurssi. Edessä on siis kuusi kertaa intensiiviopastusta tottiksen saloihin.

Taavin kanssa seurattiin ja se meni aika hyvin. Edestä sivulle tuloja tehtiin myös ja ne tuli meille kotiläksyksi. Oikea paikka ei ole vielä ihan selvillä Taaville. Luoksetulo tehtiin pitkästä matkasta ja vauhdillahan se rysähti jaloille. Koko meidän suorituksen ajan oli kentänlaidalla koira paikkamakuussa häiriönä, mutta ei se Taavin tekemiseen vaikuttanut.

Sitten tuli Taavin vuoro siirtyä paikkamakuuseen ja toisen koiran suorittamaan omaa osiotaan. Toisen koiran haukuttaminen oli vähän liikaa Taavin sietokyvylle ja silloin se nousi. Muuten pysyi melko hyvin, palkkasin aika tiheästi. Toisen koiran tehdessä luoksetuloa, olin Taavin edessä kyykyssä ja palkkasin koko ajan siitä ja nyt se ei kiinnittänyt toisen koiran juoksemiseen mitään huomiota.


Perjantaina ajeltiin Kuopioon katsomaan Maisa-siskoa ja voi sitä jälleennäkemisen riemua! Kaksikko tunnisti toisensa jo kaukaa ja hyvä, tasaväkinen leikki alkoi samantien. Tehtiin metsälenkki, jossa koirat saivat rallattaa rauhassa ja kyllä niillä oli kivaa! Vähän etukäteen jännitin miten yhteisolo sisätiloissa onnistu ja kuinka saamme yön nukutuksi, mutta hyvinhän nuo tulivat juttuun sisälläkin ja yöksi rauhoittuivat heti, kun erotettiin ne eri huoneisiin. Taavi oli kyllä ihan naatti pitkästä päivästä.

Hannan kanssa pääsin myös lyhyellä varoitusajalla tutustumaan toko -maailmaan, kun lähdimme heidän mukaan illan treeneihin. Sisätila ja paljon uusia koiria oli Taaville ihan uutta, mutta kai se oli matkustamisesta ja metsärallatuksesta niin väsy, että siellä se vaan köllötteli selällään rapsuteltavana omaa vuoroamme odotellessamme, vaikka ympärillä hääräsi useampi koira. Oiskohan nuo savolaiset koirat olleet sen verran lupsakoita, että Tapsakin uskalsi ottaa rennosti =)

Vähän tehtiin itekseen seuraamista ja sitä sivulle tuloa ja tietenkin paikkamakuuta. Ohjatusti saatiin vinkkejä leikittämiseen ja sitten tuohon perusasentohommaan. Kiva oli käydä tutustumassa! (muista perusasennosta taaksepäin karkuun lähtevä palkkaus, tuntui toimivan)

Ja hirveästi kiitoksia Hannalle yöpaikasta ja Taavi kiittää Maisaa ihanasta seurasta. Kivaa oli! Kyllä pyrri-ihminen kaipaa välillä toista pyrri-ihmistä.

Lauantaina suuntasimme sitten aamuvarhaisella kohti Vehmersalmea ja Kuttukuuta. Vuorossa paimennustaipumustestin suoritus. Mulla ei ollu oikein mitään hajua, mitä päivä pitää sisällään, kun en pienellä netin selailulla löytänyt oikein kattavaa kuvausta, videoista puhumattakaan. Taippariinkin tuli ilmoittauduttua vähän äkkiseltään kesäkuun paimennusleirin jälkeen, kun se on suoritettava alle kaksivuotiaana. Testin piti alunperin olla heinäkuussa, mutta helteiden takia se siirrettiin syksyyn, mikä oli todella hyvä ratkaisu.

Aluksi koirat arvottiin viiden koiran ryhmiin, joissa ensin suoritettiin yleinen osuus. Tämä osuus piti sisällään luoksepäästävyyden testaamisen, muihin koiriin suhtautumisen testaamisen ja jonkinlaisen napanuoratestauksen.

Ensin siis olimme viisi koiraa rivissä koirat hihnoissa ja tuomari kävi kopeloimassa kaikki vuorollaan. Taavi tykkäsi tuomarista kovasti ja olis halunnu pussailla sitä.

Sitten jokainen vuorollaan pujotteli koirien lomitse. Tämä oli tarkoitus tehdä löysällä hihnalla, mutta Taavi ainakin meni kovin tarmokkaasti katsomaan kaikkia koiria. Minä en saanut puhua Taaville koko testin aikana mitään, enkä muutenkaan reagoida sen tekemisiin. Tuomari sanoi Taavin olevan vähän epävarma muista koirista ja se käy haastamassa kaikki testatakseen onko joku tappelupukari vai ei. Yksi rivin koirista oli vähän äänekkäämpi uros ja se saikin Taavin mukaan rähinään. Ei mikään yllätys mulle, varsinkaan kun en saanut tehdä mitään.

Tämän jälkeen jokainen koira päästettiin vuorollaan vapaaksi ja ohjaaja lähti kävelemään lenkin pellolla. Edelleenkään koiralle ei saanut puhua mitään tms. Taavi teki juuri niin kuin sen oletinkin tekevän eli kävi ensin juoksemassa kaikki koirat läpi karvat vähän pystyssä ja haukkumassa vähän sille urokselle. Kenellekään se tee mitään, kunhan ärhentelee. Mä kävelin tällä välin pois ja hetken päästä Taavi juoksikin jo mun luokse ja kulki lopun matkaa siinä lähietäisyydellä. Takasin päin palatessamme se huomasi lampaat viereisessä aitauksessa ja kävi niitä katsomassa. Kun sain luvan kutsua sen luokseni, niin se tuli aikas nätisti.

Varsinainen paimennustaipumustesti tehtiin sitten pyöröaitauksessa koira kerrallaan. Aluksi koirat olivat hihnassa ja tuomarin käskystä ne päästettiin vapaaksi.

Mun on tosi vaikea itse arvioida Taavin suoritusta, kun en lajista mitään tiedä... Mutta kyllä se mun mielestä ihan hyvältä näytti. Taavi reagoi hyvin tuomarin sauvaan ja pari kertaa se yritti vähän röyhkeästi lampaille, mutta totteli heti tuomaria. Hyvin se myös hakeutui tasapainoon lauman taakse ja kokosi sitä kasaan. Kiva oli katsoa, kun osaava ihminen ohjaa koiraa.

Tässä testin arvostelu:

Luontaiset ominaisuudet: (arvosteluasteikko erittäin hyvä, hyvä, ei toivottu)

Sosiaalisuus ihmisiä kohtaan= Erittäin hyvä, luoksepäästävä, avoin
Sosiaalisuus muita koiria kohtaan= Hyvä, hyväntahtoinen, mutta pidättyväinen
Fyysinen olemus= Erittäin hyvä, välinpitämätön, valpas
Tottelevaisuus= Hyvä, hieman välinpitämätön/levoton
Asenne= Erittäin hyvä, rauhallinen, varma, tuomarin oma lisäys "reipas"

Paimennustaipumukset: (erittäin hyvä, hyvä, ei toivotto)
Kiinnostus laumaan= erittäin hyvä, hakeutuu lauma luo
Laumaa lähestyminen= hyvä, huomioiva/hieman epävarma/yli-innokas
Lauman kohtaaminen = Hyvä, huomioiva, hieman epäröivä

Tyyli: (paljon, vähän, ei lainkaan)
Käyttää silmää lauman hallitsemiseen: vähän
Osoittaa pyrkimystä tasapainottaa laumaa ohjaajalleen: paljon
Sopeuttaa voimankäyttöä laumaa kohtaan: vähän
Työskentelee haukkuen: vähän
Pyrkii kasaamaan laumaa kokonaisuutena: paljon
Työskentelee keskilinjalla: vähän
Työskentelee liikkeen kautta: paljon

Kommentit:
"Rajat asetettava tarkkaan, pyrkii tinkimään ohjauksesta. rehellinen, reaktiivinen & nopea. Hieman epävarma ja suunkäyttö herkässä"

Tuloksena HYVÄKSYTTY paimennustaipumustesti, tuomarina Sinikka Kumpusalmi-Kankkunen.

Kuvaajana toimi joku ystävällinen kanssaihminen

Saako pussata?

Pakko päästä haistamaan

Ei oikein toteutunut "löysällä hihnalla"

Vapaaksi päästyään Taavi kävi varmistamassa millaista porukkaa pellolla oli

Tsekkauksen jälkeen kova kiire mun luo

Ensin tutustuttiin lampaisiin hihnassa

"Onks tää tyttö vai poika?"

Kiitos! Kivaa oli!