Sivut

tiistai 11. tammikuuta 2022

Vuoden eka postaus, tästä se taas lähtee

Välipäiväviikolla Murun kanssa tehtiin Sinnille ilmaisutreeni ja se meni kyllä melko huonosti. Metsässä oli paljon tuoreita kauriinjälkiä ja -papanoita ja nehän kiinnostivat Sinniä enemmän kuin rullan haku. Saatiin kuitenkin neljä toistoa tehtyä, näytöille menot avulla. Tarvitsi tällä kertaa myös rullan hakuun reilusti apuja...


Sunnuntaina vuoden ekat tottikset hieman uudistuneella porukalla. Oltiin hallissa viisi koirakkoa kerralla ja me tehtiin vähän seuruuta ja liikkeestä istumista ja maahan menoa. Pääpaino kuitenkin mun kanssa tekemisessä häiriöstä huolimatta. Kerran Sinni karkas uuden ryhmäläisen luo. Aino on Sinnin lenkkikaveri, joten ihan mahdoton oli olla kiltisti ja oli  pakko mennä vähän leikkimään. Sinni sai kuitenkin häädön sieltä ja loppuaika meni kivasti mun kanssa. Jotain muutakin pientä tehtiin, kiva fiilis, Sinni on koko ajan niin iloinen.


Keskiviikkona Sinnin tokotreenit alkoivat ryhmäpaikkamakuulla ja voi jehna kun ei Sinni millään pysynyt paikallaan. Takapuoli keikkui niin paljon, että koko koira heilui ja huojui ja lisäksi oli vielä hihna, jota piti väistää ihan kamalan paljon. 

Ilman hihnaa Sinni sitten kykeni makaamaan hetken paikallaankin. Melkoinen venkula!

Helin ottama kuva

Perusasentoa ja liikkeelle lähtöjä harjoiteltiin. Ihan hirmu mielellään Sinni kääntyy mun eteen liikkeen pysähtyessä. Kaukojen seiso - istu - seiso vaihdot on vaikeita, muut menee namin perässä. Noutokapulaa Sinni tarjos muillekin hallissa olijoille ja pitoharjoituksissa viskoi sitä vanhaan malliin. Ihanan innokas se on, vaikka välillä tuntuu, ettei se yhtään tajua mitä siltä haluan 😅.


Helatorstaina metsätreenit vaihtuivat taajamaharjoitukseen valtavan lumimäärän johdosta. Sinni pääsi siis ekaa kertaa taajamaympöristöön etsimään tuupertunutta porukkaa. Ei ollut oikein mitään odotuksia, kun uusi juttu kyseessä ja maalimiehet laitettiin tietysti helppoihin paikkoihin. Sinni yllätti kyllä positiivisesti olemalla tosi reipas ja rohkea. Kaikenlaisia kolosia se kävi tutkimassa ja kun maalimiehen haju tarttui nenään niin sitten mentiin eikä meinattu. Ritilärappuset oli ainut vähän hankalampi paikka ja niistäkin Sinni selvisi hienosti. Oli kyllä tosi isoreikäiset raput, hirmu pahat koiralle. Toisella videolla näkyy rappusten selvittäminen ja sen jälkeinen hajun saanti maalista.




Treenien jälkeen käytiin Veelan kanssa lenkillä.





Sunnuntaina oltiin aamupäivä rakennusetsintähommissa. Sinni ekaa kertaa ja kyllä se taas vaan oli taakilla siitä, mitä ollaan tekemässä. Rakennusetsinnässä kuten tuolla taajamassakin mennään suorapalkalla. En tiedä tulenko koskaan yhdistämään ainakaan taajamaan ilmaisua, kun liinassa ollaan kuitenkin. Rakennushommiin se on varmaan otettava mukaan, kunhan joskus saadaan se toimimaan.

Sinnille siis pari helppoa ukkoa ja reippaasti ja omatoimisesti Sinni ne etsi!





Taaville yksi vähän haastavampi ukko ja hienosti, joskin melko vauhdikkaasti Tapsu teki töitä.




Tuolla ihan varmasti on joku, mä haistan sen!

Illalla Taavi oli vielä tottelemassa ja mahtavasti tottelikin. Oli taas jotenkin ihan superkivalla moodilla ja samaan aikaan hallissa treenannut nuori labbisuros ei huolestuttanut juuri ollenkaan. Tehtiin pitkiä pätkiä seuruuta, joissa Taavi kyllä vähän keulii, mutta pääasia että tekee niin innolla! Vähän pidempiä paikkiksia tehtiin myös sekä häirittynä että ilman häiriötä.



Taavi on myös vähän nosetellut, mut liian vähän. Ostin magneetilla varuatettuja pieniä purkkeja ja nekin Taavi haluaa ottaa suuhunsa. Yksi meni jo sen hampaissa ihan liiskaksi... jatkamme puuhailua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti