Uusi sivu historiankirjoihin

Tein seitsemän päivän työjakson, joten kotona kävin vain nukkumassa ja Taavi oli täydellisellä lepojaksolla. Muru lenkitti sitä vähän ja uimassa käytin sen kerran, mutta muuten oli melkein täyttä lepoa.

Peko-t tottista kävin tekemässä kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla Taavi nousi paikkamakuusta rapsuttelemaan itseään. Eteenmeno on saatu toimimaan melko hyvin, hieman seuruun kustannuksella tosin, mut kuitenkin.

Pejantaina Jenni ja Teemu tulivat viettämään viikonloppua meille ja mukana oli heidän uusi pyrrinsä Hilde (Tottakai Lupaan Olla Sun Sininen Hetki). Taavi ei pennuista niin välitä, mutta osaa olla niiden kanssa ihan nätisti. Salaa kävi aina välillä haistelemassa pentua, mutta Hilden yrityksistä huolimatta ei vielä ryhtynyt leikkimään, ehkä ensi kerralla jo sitten. Perjantaina kävi myös Hilden sisko Medli pistämässä pentupainit pystyy.

Hilde ja Medli

Mitä nää on?

Poseerauskuvat ei ihan vielä onnistuneet

Persäkärpänen

Mölkkyäkin pelattiin ja mölkyn palautus toimi hyvin =)

Lauantaina osallistuttiin Taavin kanssa Kaakon käyttökoirien järjestämään peko-t kokeeseen Virojoella tuulisessa ja sateisessa säässä. Tuomarina Aki Kansikas ja tuomariharjoittelijana Sari Hänninen. Koronasta johtuen luoksepäästävyyttä ei varsinaisesti testattu, vaan sitä tarkkailtiin koko kokeen ajan ja sirunkin luki koiranohjaaja itse. Kävin kyllä tarkoituksella pyörimässä Taavin kanssa ennen kokeen alkua siinä tuomarin ja toimitsijoiden lähellä, jotta näkevät koiran hengailemassa ihmisten rapsuteltavana. 

Koe alkoi hallintaosuudella, joka sisältää hallitun liikkumisen eli seuruun tuomarin antamien ohjeiden mukaan, noin kaksisataa askelta ja muutamia käännöksiä ja pysähtymisiä. Taavi seurasi alkuun hieman väljästi, mutta skarppasi sitten ja seurasi loppuosuuden tosi hyvin. Tämän jälkeen paikallaolo häirittynä, jossa koira jätetään noin 15 askeleen päähän ja siellä käy häiriöhenkilö kävelemässä koiran ohi ja pitää ohimennessään jonkin äänihäiriön. Tässä kokeessa häiriöäänenä oli jonkinlainen torvi, jota töräyteltiin koiran luona. Taavin suoritus oli täydellinen. Hallinnan viimeisenä osiona oli irtaantuminen ja kulkeminen annetussa suunnassa eli eteenlähetykset, nuo pirulaiset. Taavi lähti ekalle lähetykselle hyvin, mutta juuri ennen pysäytystä meni nostamaan koipea tienreunaan ja siinä sitten varmaan ajatus vähän katkesi ja tarvin toisenkin käskyn sen pysäyttämiseen. Toinen lähetys meni sitten jo huomattavasti paremmin ja pysäytys ja luoksetulo onnistuivat hyvin. Pisteet hallintaosuudesta 42/50 ja suullisessa arvostelussa taisi olla maininta tuosta alun väljästä seuruusta ja eteenlähetyksen pysäytyksen lisäkäskyistä, mutta kehuja tuli hyvästä irtaantumisesta ja paikkamakuusta.

Kuvat ja video Tiina Suuronen:

Sirunluku

Seuruu

Seuruu

Paikkis

 

Koe jatkui hallinnasta suoraan jäljelle, joka meillä oli A-tasoa eli helpompi 800 m jälki. Jälki nostetaan ruudusta ja se on aina ollu mulle jotenkin hankala, jana ois niin paljon selkeämpi. Toinen koirakko saapui jälkensä loppuun juuri ennen meidän ruutuun lähtöä ja he jäivät odottelemaan hieman kauemmaksi tien laitaan. Harmittavasti tuuli kävi juuri sieltä suunnasta ja Taavi oli ihan nenä pystyssä menossa sinne. Tuntui, ettei se ollenkaan keskity jäljen etsintään, kun tuuli toi niin voimakkaan hajun sen nenään. Haparoiden kuitenkin nosti jäljen heti oikeaan suuntaan ja lähdin sen perään hieman epävarmana. Tuomari antoi kartturille luvan lähteä mun perään ja kun takajälkeäkään ei huudettu, niin tiesin jäljen nousseen oikein. Koko jälki oli jotenkin epätyypillinen Taaville, liinassa ei ollut tuttua vetoa ja nenä oli paikoin melko korkealla, varmaan johtui voimakkaasta tuulesta? Aikaa taisi mennä n. 17 minuuttia ja kaikki esineet löytyivät. Pisteitä 92/100, pistemenetykset ruututyöskentelystä.

Ruudun rajojen tsekkaus

Jaljeltä sitten suoraan hakuun, joka meillä vaativampi B-taso eli n. kolme hehtaarin alue ja 2 - 3 maalimiestä. Tein etsintäsuunnitelman ja lähdimme kartturin avustuksella sitä suorittamaan. Noin puoleen väliin aluetta päästyämme Taavi lähti ja hetken päästä kuului haukku noin sadan metrin päästä. Taavi joutui haukkumaan aika kauan ennen kuin tuomarikin oli paikalla, mutta hyvin se hoiti homman. Palasimme kartturin luo ja jatkoimme suunnitelman mukaan alueella etenemistä ja pian nousi toinenkin ukko. Kolmannen ukon syliin melkein kävelimme, kun se oli sijoitettu ojaan, joka toimi myös alueen rajana. Taavi kyllä aloitti ilmaisun ennen kuin itse havaitsin maalimiehen. Aikaa meni kymmenisen minuuttia, pisteet 146/150. Kehuja ilmaisuista sekä koiran itsenäisestä ja varmasta toiminnasta.

Punaisella alueen rajat, nuolet kuvaa tuulta, vihreä on meidän kulkema reitti ja keltaiset rastit maalimiehiä.

Kokeen kokonaispisteet siis 280/300 ja kirkkaasti ykköstulos! Historiankirjoihin päästiin olemalla ensimmäinne pyreneittenpaimenkoira, joka tämän kokeen suorittaa ja olihan tuo seurankin ensimmäinen peko-t koe, joten oli kiva onnistua. Erityisesti mieltä lämmitti mun ryhmässä treenaavan koirakon loistava suoritus kokeessa, myös heille ykköstulos, onnea Suvi ja Kerttu!

Maanantaina korkattii koronatauon jälkeen tokotreenit vetisellä kentällä sateen säestämänä. Ei ollut oikein meidän päivä ja kentällä samaan aikaan treenannut juoksujaan lopetteleva narttu vei Taavin ajatukset. Vähän yritettiin kiertoa, ruutua ja seuruuta ja kaikki meni vähän sinne päin. Ei ollut ehkä omakaan keskittyminen ihan paras mahdollinen, ensi viikolla sitten paremmalla onnella.

Uimaan lähtiessä pitää olla tarpeeksi keppejä mukana!

Varma kastuminen

Tiistain jälkitreenit vaihtui tositoimiin.