Sivut

maanantai 12. helmikuuta 2018

Kosti on jo vuoden!

Tiistain tokotunnilla tehtiin taas Taavin kanssa hyvällä sykkeellä. Ruutu oli aivan loistava, samoin nouto onnistui hyvin sekä tasamaalla että hypyn kanssa! Laipallinen kapula ja leikkiminen sen kanssa ovat tuottaneet tulosta. Nytkään ei nillitetty perusasennoista tai muista pikkujutuista, pääasia oli vauhdikas noutaminen. Merkin kiertoakin kokeiltiin ja se meni taas paremmin kuin pitkiin aikoihin.

Kaukojen seisomisen harjoittelu on nyt aloitettu ja voi kun se tuntuu vaikealta. Takajalat meinaa stepata väkisin ihan aavistuksen. Toinen takajalka yleensä pysyy paikallaan, mutta toinen tuppaa liikkumaan. Ja tuon elukan nopeus tekee tän treenaamisesta mulle vielä sata kertaa vaikeampaa, kun se ehtii vaikka ja mitä ennen kuin ehdin kissaa sanoa.

Treenien jälkeen Kosti pääsi tekemään vähän seuruun alkeita. Pystytään nyt seuraamaan ehkä noin kaksi askelta hyvin. Eteentuloja vähän otettiin kanssa ja noutoa myös. Kostilla pitää olla vähän painavampi kapula, niin ei mene niin  helposti pureskeluksi.


Keskiviikkona köröteltiin taas uimaan. Taavi on ihan hulluna tuohon hommaan ja huutaa melkein koko muun ajan kun ei ole altaassa. Eikä se meinais lopettaa millään. Hullu pieni vesipeto! Ja hullua on myös Taavin leluhulluus vedessä ja Kostin eileluhulluus, kun kuivalla maalla se on ihan toisinpäin.

Kosti ei tunnu syttyvän uintiin ollenkaan. Tällä kertaa se oli vähän enemmän vastahakoinen kuin edellisellä kerralla, vaikka nytkin ui hienosti pienen veteen menon avustuksen jälkeen. Sitä selkeesti ahistaa pelastusliivit, kun vähän väliä piti käydä hinkkaamassa itseään allasosaston aitoihin. Vielä olis uimakortissa kolme kertaa jäljellä, jos ei Kosti niiden aikana intoudu uimaan, niin homma saa toistaiseksi olla.




Perjantain tokoiluissa Taavin porukka oli ihan härötuulella, kaikki koirat enempi tai vähempi ulalla. Alkuun paikkis, joka oli huonoin pitkiin aikoihin. Taavi istui ja oli ihan kohtuullisen hyvä. Vieruskaveri lähti pari kertaa liikkeelle ja toisellakin puolen noustiin makuusta ja muuta sellaista. Kävin välipalkkaamassa pariin kertaan, kun oli niin paljon häiriötä, mut liikaa vilkuilua Taavilta.

Liikkeinä tällä kertaa jättävät ja merkin kierto. Kierto edelleen hukassa ja jättävätkin oli vähän mitä sattui. Taavi ei vaan ollut kuulolla näissä treeneissä ja teki kaiken vähän sinne päin.

Kostin tokotreenit oli parhaat ikinä!! Oisin voinu pitää sen vaikka vapaana, niin loistavassa mielentilassa se oli. Olen yrittänyt palkata paljon aktiivisuudesta mua kohtaan ja toivottavasti se on toiminut. Meitä oli myös vain viisi koirakkoa ja pahimmat äijäilijät puuttuivat, joten silläkin varmaan vaikutusta rentouteen.

Tehtiin kapulan pitoa ja noukkimista sekä merkin kiertoa. Molemmat sujui meiltä hyvin. Nyt käytössä painavampi kapula, jota Kosti ei pureksi ihan niin paljoa. Se on oppinut tarjoamaan asioita ja noukkiminen oli ihan  huippu juttu. Merkin kiertoakin Kosti tarjoaa hyvin. Molemmissa liikkeissä olen itse vielä polvillani maassa ja ihan lähellä. Mut toi fiilis!!! Huh miten upeeta!

Treenin lomassa onnistui jo rento köllöttelyhetkikin!

Sunnuntaina oli hallilla pienimuotoiset näyttelytreenit ja mehän pungettiin Kostin kanssa niihin mukaan. Paikalla oli vajaa kymmenen erikokoista koiraa ja saatiin ihan hyvää juoksuharjoitusta. Kyllähän tuokin meinaa sitä kontaktia ruveta tarjoamaan ja silloin kääntyy kroppa vähän mutkalle, mutta näillä mennään nyt. Toistaiseksi mulla ei aika ja motivaatio riitä kouluttamaan Kostille omaa erillistä käskyä näyttelyjuoksuun.

Kopelointiakin harjoiteltiin kolmee eri otteeseen, joista eka ja vika meni hyvin ja keskimmäinen oli ihan kamala. Keskimmäinen kopeloija oli mies, joka ei kyllä tainnut oikein tietää mitä oli tekemässä... Mut onneksi saatiin kuitenkin loppuun vielä onnistuminen, niin jäi hyvä mieli.
Pönöttäminen oli aika vaikeaa, kun istuminen ja maahan meno olis paljon kivempia....


Illalla hallilla treenas sekä Taavi että Kosti, kun meitä oli vain kolme immeistä paikalla. Taavin kanssa pohdittiin tuota merkin kierron menovauhtin puuteongelmaa, eikä kyllä siihen oikein löydetty ratkaisua. Vinkkejä??

Seuruuta tehtiin pitkät pätkät liikkuroituna ja ihan kohtuullisen hyvin se meni. Pari kertaa viskoin myös kapulaa ja laukalla onnistui noudot joka kerta.

Kostin kanssa opeteltiin seuruun käännöksiä ja sain loistavan vinkin, joka tuntui toimivan jo ihan heti; pari asekelta seuruuta, käännös ja seis. Käännökset rupesivat sujumaan huomattavasti paremmin ja edelleen oon ihan onnessani tuon pennelin kontaktista!


Maanantaina oli pakko kotona kokeilla merkin kiertoa Taavin kanssa, kun se oli sunnuntaina niin toivotanta. Kyllä se kotona osaa. Onhan se tommonen löysän laukan tyyppi, mut se on sen luonto ja olen tuollaiseen laukkaan enemmän kuin tyytyväinen tällä hetkellä.




Kosti, Kostimus, Kostiliini, Kostinen, Kostiainen, Riiviö, Rääpäle, Huijari, Hemppara täytti vuoden 8. helmikuuta. Pienestä riiviöstä on kasvanut iso riiviö, melkein jättiriiviö (pitäis ihan mitata se joskus). Mun yleisin lause on viimeisen vajaan vuoden aikana ollut varmasti "Mitä Kosti syö?" tai "Mitä Kostilla on suussa?" =P =P. Kosti on kaiken tihutyöintonsa lisäksi ihan mahdottoman hellyyttävä. Se ei paljon kysele tai varo, kun se rojahtaa suoraan syliin nuolemaan naamaa. Sen suudelmat ovat niin täynnä tunnetta, että meinaa pusujen kohteelta loppua happi ison kielen lipoessa naamaa. Toisaalta se on myös koira, joka itse päättää milloin hellyydenosoitukset on jees ja milloin taas oma rauha on tarpeen. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Onnea Kostiseni <3 <3 <3









3 kommenttia:

  1. Onnee Kostille! Jotkut käyttää merkinkierrossa merkin takana namia, jonka koira nappaa mennessään. Ajatuksena siinä on tehdä tiivis kierto, mut voiskohan lisätä motia menovahtiinkin? Hyvältä se tosin tuossa videolla näyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä on kokeiltu ja se aiheutti tötsälle pysähtymisen. Ja joo, kyllähän se kotona osaa 😃😃😃

      Poista