Hyvän fiiliksen treenejä

Jälkiporukan tottistreeneissä viime viikon sunnuntaina Tapsa aloitti merkin kierron harjoittelun alusta. Tehtiin siis ihan läheltä. Eiköhän tuohon saa matkaa lisää kohtuullisen nopeasti, kun liike on  jo tuttu. Edellyttäen tietty, että treenattais sitä nyt tiuhempaan...

Ruutu oli vallan mahtava. Kävin ekalla kerralla näyttämässä ruudun ja se oli hyvä. Toinen ruutu tehtiin myöhemmin ilman apuja ja sinne se oikeaan paikkaan pinkoi innoissaan. Seis -käskyllä se jotenkin niin kovin tomerasti kiepsauttaa ittensä mua päin ja jää siihen, ihana.

Seuruuta tehtiin häiriössä. Treenikamut kuljeksivat, hyppivät, konttailivat, pälpättivät yms. ja me seurattiin. Isoimpiin häiriöihin Taavi käänsi pääntä, mutta palautti kontaktin pian. Ihan perinteistä henkilöryhmää tehtiin myös onnistuneesti. Kovin pätevä pyrriäinen oli näissä.

Lopuksi liikkeestä jäävät ja maasta ja seisomisesta luoksetulot. Huomas, ettei olla sitten syksyisen kokeen näitä juuri tehty. Seisomaan jäämistä on treenitty ja se onnistui kyllä, mutta mun kävellessä kauemmas, lähti Tapsa perään. Palautuksen jälkeen palkkasin kerran paikallaan pysymisestä ja sitten onnistui mun kauas meneminenkin. Liikkeestä istumista täytyis kanssa taas vähän treeniä enempi, menee niin helposti maahan.




Maanantaina EK-porukan kenttätreeneissä Taavi teki mökkikylää. Kentällä oli neljä umpipiiloa ja kerrallaan yhdessä oli ukko. Vallan mielenkiintoista seurata koiran nenätyöskentelyä lumipenkkojen reunustamalla avoimella alueella. Tällä treenillä saa myös hyvin varmistettua sen, että koira ilmaisee ihmistä eikä piiloa.


Taavi oli jokaisella lähetyksellä todella skarppina ja hienosti kävi varmistamassa piilot ja ukon löytyessä ilmaisi hienosti (yhdessä ilmaisussa herpaantui hetkeksi jonkun maassa olevan hajun takia...). Tällä kertaa otin sen jokaisella kerralla hallintaan. Ekalla ei malttanut pysyä istumassa maalimiehen kömpiessä piilosta ulos, mutta ei myöskään ennakoinut yhdelläkään kertaa sivulle tuloa.




Torstaina käytiin tekemässä yks rallyrata, ihan ei mahtunut koko rata kameran näyttöön:

Ei se videolta näyttänyt niin huonolta kuin miltä tehdessä tuntui, vaikka toi mun kävely on kauheeta töpötystä. Tää oli kokeen jälkeen eka ratatreeni ja melkeestään ainut rallytreeni kuukauteen... yhellä uusinnalla mentiin.


Sunnuntain jälkiryhmän tottiksessa Taavi teki kivalla vireellä. Treenin aiheena meillä oli jääminen. Erottelu vaatii edelleen töitä, enpä sen eteen kyllä ole juuri mitään pitkään aikaan tehnytkään, mutta ongelma on tiedostettu. Jätin Tapsan siis liikkeestä seisomaan ja palasin aina palkkaamaan eri etäisyyksiltä. Välillä meni istumaan ja tais pari kertaa painua maahankin. Se treeni päätarkoitus eli paikallaan pysymynen mun jatkaessani matkaa, oli hanskassa.

Käyttöesineen noutuo treenittiin myös ja siinäkin heiton aikaista paikallaan oloa. Tuo koira on jostain kehittänyt itselleen hirveän halun noutaa. Jotain olen siis tehnyt oikein, mut yhtään en tiiä mitä. Ja se siis pysyy myös heiton aikana paikallaan ja noutaa silti hirmu innolla.

Seuruuta tehtiin piiitkä pätkä palkatta ja voi kun olin tyytyväinen. Taavi seuras lähes täydellisesti. Sen into ja keskittyminen oli aivan mahtavaa! Muutama vasen käännös meinas Taavin osalta mennä täyskäännökseksi, mutta muuten niin huippua.

Loppuun vielä merkin kiertoa ja sehän meni huisin paljon hienommin kuin aikaisemmin. Ekaks useampi toisto ihan läheltä ja sitten kauempaa ja viimeinen jo kunnon matkan päästä. Ja kaikille meno laukalla, jee!


Pentukuvia Tanja Salomiehen kamerasta:

Ylävitonen!