Vappu Alatalon motivointiseminaari 9.4.2016

Eilinen vierähti Vappu Alatalon motivointiseminaarissa. Tykkäsin Vapusta tosi paljon ja hirveästi hyviä juttuja tuli. Oma mieli on nyt kuitenkin vähän sekaisin kaikesta ja peruspessimistisellä synkkyyteen vaipuvalla luonteellani meinaa oman motivaation kaivaminen uuteen nousuun olla vähän hankalaa.


Koulutus oli siis hyvä, mutta en tiedä saanko jäsenneltyä tätä tekstiä järkeväksi, mutta yritetään nyt jotain...

Vapun luennosta poimittuja:

• Tehtävämme on tehdä temppujen tekeminen koiralle kannattavaksi, koulutus perustuu palkitsemiseen
• Kriteereistä on aina pidettävä kiinni. Säännöt ovat aina samat! Jos ulos mentäessä on istuttava ennen oven avaamista rauhallisesti on tästä säännöstä pidettävä kiinni myös kiireessä!
• Motivoinnin perustana on suhde, kontakti koiraan (Tämä mua pelottaa, olenko jo pilannut hyvän suhteeni Taaviin, vaikka itse luulen, että meillä menee ihan hyvin?)
• Jokaisella koiralla on oma palkkojen arvojärjestys
• Leikki ja motivaatio ovat opittuja taitoja, niitä voi aina työstää ja vahvistaa! (Tämä me ollaan opittu vasta ja parannetaan koko ajan =) )
• Koirat ovat kaikki yksilöitä, kaikille oma ja erilainen tapa toimia
• Ensimmäinen vuosi menee koiraan tutustumiseen, opetteluun millainen se on
• Kouluttaminen on aina vuorovaikutusta kaksisuuntaisesti. Palkkio, kuten myös rangaistus, on viestinnän väline
• Rangaistuksen tarkoitus on poistaa ei toivottu toiminta. Rangaistuksena on jonkun kivan asian pois ottaminen, palkan mahdollisuuden menetys. Tässä on otettava koiran erityispiirteet huomioon, esimerkiksi impulssikontrollin puute tai arkuus ovat koiran ominaisuuksia, joihin ei palkinto/rangaistus toimi. 
• Ääntelyä vahvistetaan usein tiedostamattomasti
• oma reagointi vahvistaa ääntelyä
• vinkumisen pois vahvistaminen on vaikeaa (voi apua, onko enää mitään tehtävissä?)
• koira ei saa saavuttaa ääntelyllä mitään!!
• jos liittyy vireeseen, on vire pidettävä tarpeeksi alhaalla
• ei poisteta rangaistuksella, vaihtoehtoinen toimintatapa on parempi keino
• Yhdessä pitää olla kivaa! Metsälenkit, haistelut, juokseminen... Koiralle syntyy odotusarvo yhdessä tekemisestä (vaikka meille on sattunut niitä huonojakin juttuja yhdessä, niin kyllä meillä vaan on mukavaa. Taavi puhkuu intoa aina lähteä yhdessä jonnekin ja tehdä kivoja juttuja)
• jos koira haluaa jahdata jänistä ja ohjaaja haluaa harrastaa tokoa, on tokoon yhdistettävä jahtaaminen jne.
• Koiralla on oltava sellainen tunne, että ohjaajaan voi luottaa ja sen kanssa on turvallista, se suojelee kaikelta pahalta. Remmirähinät ja treeneissä "tilanteen tarkastelut" vähenevät, koira luottaa että ohjaaja hoitaa tilanteen turvallisena pitämisen (tän mä olen sössinyt totaalisesti! Toivottavasti Taavi voi taas joskus luottaa muhun ja mun kykyyn pitää pahat asiat loitolla!)
• Reiluus!!Koiralta ei saa vaatia kohtuuttomia tilanteeseen nähden. Jos koira ei tee osaamaansa, on mietittävä missä vika. "Istu" -> koira ei istu -> ei uutta käskyä. Paikan vaihto (pari askelta sivuun) kauemmas mahdollisesta häiriöstä -> uusi käsky -> koira istuu -> palkaa
• Koiran mielestä jännittynyt ja vihainen ihminen näyttävät samalta (!!!)
• Uusia paikkoja/koiria jännittävälle paljon niiden treenaamista
• Ohjaajan on hallittava kaikkia koiran palkkioita -> koiran tarvitsee keksiä millä palkan saa. Ainut tapa saada palkka on tehdä mitä ohjaaja vaatii
• Koiran koulutus on aivopesua. On kuitenkin pidettävä huoli, että koira on onnellinen ja elää koiramaista elämää
• Koira osaa hyvin manipuloida ihmistä, meidän on päätettävä mitkä jutut toimii
• Koira haluaa tehdä meille töitä, tämä on 24/7 työtä omistajalle ja vaikuttaa suhteeseen ja motivaatioon
• Koiran yrittämistä täytyy arvostaa, käytöstä vahvistetaan kuitenkin palkkaamalla vain halutusta toiminnosta
• Palkkojen suhteen ihminen ei saisi olla niin rajoittunut. Paras palkka on se mikä kiinnostaa koiraa eniten. Nakki, kurkku, voi, maksamakkara, sukka, tyhjä muovipullo.... Kannattaa testata ennakkoluulottomasti kaikkea. 
• Mielihyvän tavoittelu on tehokkaampi kuin mielipahan välttely, mielihyvän menetys kuitenkin tehokkain
• Toiminto palkintona: luontaisen ja vahvan toiminnan vahvistaminen. "Missä orava" assosiaatio sanan ja mielentilan yhdistäminen -> sana aikaansaa mielentilan
• palkan aiheuttama vireystila suhteutettava pyydettyyn toimintoon
• Kun olet ensin rakentanut pari koiraa vinoon, osaat paremmin rakentaa seuraavan (Taavin osana on nyt vaan valitettavasti olla se ensimmäinen harrastuskoira, olen niin pahoillani tästä Tapsu puolesta)
• Kun on paljon erilaisia palkkoja käytössä, on arsenaali moneen erilaiseen tilanteeseen. Treeniin saa myös helpommin pituutta vaihtelemalla palkkaa, koira ei kylläänny
• Alkutreenin hyvässä vireessä voi huonompikin palkka riittää ja loppua kohti voi virettä nostaa parantamalla palkaa
• Alemman tason palkan voi nostaa ylemmäs sheippaamalla paremmalla palkalla
• Koira kertoo millä se palkkaantuu, ihminen päättää millä palkalla mennään
• Nielemisrefleksi vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon ja näin laskee virettä: pakkosyöttäminen rauhoittaa/laskee virettä 
• Kaikki leikkiminen on opetettava, kuollut lelu on opetettava, kaikki leikki/pelit on opetettava. Toiset oppii helpommin, toiset vähemmän helpommin
• Treeneissä haluttavia asioita kannattaa vahvistaa aina ja kaikkialla
• Ensin kontakti koiraan, sitten vasta pyydetään sitä tekemään jotain. Paras jos koira hakee kontaktin itse ilman huutelua. Odottaminen paras tapa
• Tyypillisin virhe: koiran kanssa tullaan treeneihin ja sitten jutellaan muille ihmisille ja koira jää huomiotta. Näin vahvistetaan koiran kiinnostus pois ohjaajasta. Erillinen rauhoittumiskäsky tähän hyvä, silloin koiran ei tarvitse olla kiinnostunut ohjaajasta
• Kun koiralta pyydetään jotain, on sille annettava aikaa pohtia. Näin ne oppii nopeiten. Ei seitsemää käskyä sekunnissa, ei äänenvoimakkuuden nostoa.
• Oikeasta suorituksesta aito innostus ja palkka
• Autonominen hermosto vastaa vireystilan säätelystä samalla lailla kuin ihmisilläkin. Vireystilan noustessa suoritus sujuu tiettyyn pisteeseen asti, vireen mennessä yli ei homma enää onnistu
• Ohjaajan pitää miettiä mikä vaikuttaa koiran vireystilaan. Tähän voi vaikuttaa todella monet asiat, palkka, muut treenaajat, ohjaajan mielentila, tuulen suunta... (tää on mulle vaikea, tuulen suunta ainakin vaikuttaa
• Häiriötreenit eri ympäristöissä auttavat selvittämään vireystilan hallintaa
• Nami ei aina rauhoita. Opettele nostamaan/laskemaan oman koirasi vireystilaa. Vireystason hallinta ja siihen vaikuttavat asiat ja niiden opiskelu jatkuu koko koiran iän.
• Keskittyminen on koiralle rankkaa -> kohtuullisuus treeneissä riippuen tehtävän/paikan vaativuudesta
• Kovan keskittymisen jälkeen koiran pitää saada purkaa itseään
• Ylivireen voi purkaa väsyttämällä koira ennen treeniä/koetta. Tämäkin pitää kokeilla koirakohtaisesti
• Mitä enemmän jotain ei toivottua toimintoa on ehtinyt tapahtua, sitä kauemmin sen pois vahvistamiseen menee aikaa

Seuraavat asiat poimittu koirakkokohtaisista sessioista:

• Jos esim. irroitus ei onnistu ensimmäisestä käskystä, ei käsketä toista kertaa vaan otetaan koira kiinni ja päästetään itse lelusta irti. Sitten vain odotetaan, että koira irroittaa
• Irroitusongelma on aina ihmisen luoma ongelma. Irrottamalla menettää haluamansa -> ei kannata irroittaa
• vaihtokauppa namiin tai toiseen leluun
• irrotuskäskyn jälkeen 9/10 kertaa leikki jatkuu, näin irroitus ei tarkoita palkan menetystä
• koiralle opetettava, että irroittaminen kannattaa

• Moikkaileva koira haluaa joko vahtivietin kautta tsekata tilanteen tai sitten se on vain tosi sosiaalinen
• Jos koira häiriintyy jostain, on se palkattava heti kontaktin palauttamisesta eli palkka häiriöstä luopumisesta
• Helposti häiriintyvä koira on palkattava tiheään hyvästä suorituksesta ja ennakoitava tulevaa häiriötä tihentämällä palkkaa
• Odottamisen opettaminen siedättämällä. Odottaessa voi käydä syöttämässä namia -> muuta ajateltavaa koiralle ja nieleminen rauhoittaa
• Kaavojen rikkominen voi auttaa keskittymään ohjaajaan
• Kontaktia voi vahvistaa aina ja kaikkialla. Palkka aina muista jutuista luopumisesta.
• Treenissä keskityttävä siihen mitä treenataa, muista virheistä ei rangota

• Vaadittaessa koiralta on varmistettava, että sillä on fyysiset edellytykset suorittaa vaadittu asia.

• Jos ei-toivottu toiminto on mahdollista estää fyysisellä esteelle, tee se. Seiso seinää vasten tms..
• Ohjaajan omat eleet ja liikkeet ja olemus vaikuttavat koiraan todella vahvasti. Pitäisi tulla tietoiseksi omista toimistaan
• Ominaiskäytöksen sammuttaminen on hyvin vaikeaa
• Koiran pitää olla oma-aloittenen. Jos koiraa ei yhtään kiinnosta, niin ei sen kanssa sitten tehdä hommiakaan.

• Kriteeristä kiinni pitäminen on kaiken a ja o! 
• Anna koiralle aikaa miettiä ja ratkaista itse mitä siltä halutaan. Koira oppii nopeasti siihen,  ettei sen tarvi tehä itse mitään, mamma auttaa mua kohta kuitenkin.
• Jos koira on kiinni käsissä, pitää käsien liike minimoida ja palkata muuten kuin kädestä
• Koiralla on kaksi yritystä. Jos koira ei kahdella yrittämällä onnistu, on pidettävä tauko ja/tai helpotettava tehtävää
• Nuoren koiran kanssa on maltettava rakentaa suhdetta ja intohimoa. Hiulaaminen aloitetaan vasta sitten

Taavi:

Taavi esitti kaikki sijaistoimintonsa korvien raapimisesta haisteluun ja anaalirauhasten lattiaan hankamiseen, jostain syystä vinkuin yllättävän vähän. Vappu ehdotti pitämään kirjaa siitä mitä tapahtuu ennen treenejä ja yrittämään löytää yhteistä tekijää mikä aiheuttaa vinkumista ja muita sijaistoimintoja. Ylös en ole asioita laittanut, mutta pääni olen tätä puhki miettinyt... Muuta en ole keksinyt kuin oman jännittämiseni/kireyteni.

Taavia pitää ruveta palkkaamaan hiljaa olemisesta. Jos vinkuu, niin ei heti ekasta hiljaisesta sekunnista, joittei ketjuteta ääntä palkkaan.

Treenin aluksi olisi hyvä kävellä paikkaa ympäri ja palkata aina kun Taavi ottaa kontaktin. Jos Tapsu on erityisen tressaantunut, voi palkata katseesta vaikka vähän ääntelisikin. Hajuista luopuminen tuo palkan. Eli samaa treeniä mitä ollaan tehty toisten koirien sietämisessä; koirasta luopumalla saa palkan. Ja kun Tapsulla ei ole tehtävää suoritettavanaan, saa se haistella.

Tämän jo tiesinkin, mutta nyt se jotenkin iski vasten kasvoja: Taavi on todella herkkä koira, joka reagoi stressiin sijaistoiminnoilla ja stressaantuu mun jännittämisestä. Meidän olisi nyt kyettävä luomaan oma iloinen, rento kupla, johon pujahdamme jännittävissä tilanteissa. Kuplassa ollaan kontaktissa, kontakti minuun luo turvaa ja rauhoittaa. Tämä toimii jo toisten koirien aiheuttamaan stressiin, mutta silloin itse olen rento. Miten voin oppia olemaan jännittämättä kun olen tämmöinen superjännittäjä??!!

Eilen myös ryhdyin pohtimaan olenko itse aiheuttanut vinkumisen Oilin koulutuksista opitulla ja käyttöön otetulla ns. non-reward-markerilla eli huonosti tehdyn liikkeen jälkeisellä "ohhoh" lausahduksella. Vaikka en sano sitä mitenkään vihaisesti, vain aavistuksen toruvasti, Vappu huomasi Taavin reagoivan siihen kuin pahempaankin rangaistukseen. Sen ei kuitenkaan olisi tarkoitus olla rangaistus, vaan vain kertoa koiralle, ettei tuo ollut se mitä haettiin ja yritäpä uudestaan paremmin. Meillä se siis on ilmeisesti aiheuttanut innon lässähtämisen ja Taavin stressaantumisen. 

• Herkälle koiralle virheen tullessa toruva "ohhoh" voi olla liian raju sosiaalinen rangaistus. Tämän tilelle "hupsista/hopsis" ilman tunnetta. Tämä parempi kuin väärän toiminnon huomiotta jättäminen, sillä siitä voi seurata koesuorituksen lässähtäminen, koska koira ei saa mitään palautetta ja luulee näin tehneensä väärin

Kun Vappu sai mut nauramaan, Taavi oli heti iloisesti messissä että "mitäs kivaa nyt tehdään". Mun olisi siis opetelta rentouttamaan itseni tietoisesti (miten ihmeessä tämä tehdään??) ja olemaan treeneissä ja varsinkin kokeissa iloinen ja rennonreipas. Herkkänä koirana Taavi lukee mua todella tarkasti ja reagoi heti pieniinkin mielentilani muutoksiin.

Leikistä saimme kehuja! Leikkiessä koiran kanssa tulee ohjaajan käden olla tarpeeksi alhaalla, ei ylöspäin nykiviä liikkeitä, joissa koiran tassut irtoaa maasta. Käden liike käärmemäistä ja vedon voima sellainen, ettei koira menetä otettaan lelusta. Otteen irtoaminen tuntuu koirasta ihan litsarilta :/ Välillä koira vetää ohjaajaa ja välillä ohjaaja koiraa. Koiran kanssa on hyvä leikkiä paljon!

Ei se kuvissa niin pahalta näyttänyt! Kamerani takana Tiina Suuronen:

Huolestunut pyrri?

Ensin haisteltiin

Sitten kontaktista aina palkka

Lisättiin häiriöksi käveleviä ihmisiä

Yksin jättäminen vähän huolestutti Taavia

Yrmeää menoa

Oli meillä vissiin ihan kivaakin!

Lopuksi köllittiin mun kuunnellessa Vappua