Sivut

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Tokoa Oili Huotarin opissa ja järjetön määrä kuvatuksia

Keskiviikkona aamusta käytiin omineen hallilla tekemässä pikku treeni. Vähän hyppytekniikkaa ja siihen päälle ruutua. Ensin pari toistoa alustalle ja sitten kolmas ilman. Hyvin meni kaikki, Taavi hakeutuu aika takalaitaan, joten alustaa ei voi viedä ruudun keskilinjaa taaemmas. Ilman alustaa tehdyssä ruudussa Tapsa hakeutui lähelle toista sivua.

Merkkiä kierrettiin kaksi toistoa, tällä kertaa sekä meno- että paluuvauhti olivat samanlaiset, tosin melko hitaat... Seuruussa tehtiin lähtöjä ja käännöksiä sekä askelsiirtymiä. Nyt onnistui oikeallekin askeleet. Taavi oikein painoi reiteen, mitä ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Lopuksi vielä otettiin 85 cm umpiestettä. Taavi hyppää hienosti, kun jätän sen istumaan ja menen itse esteen toiselle puolelle ja vapautan sen sieltä hyppäämään. Koitin myös perusasennosta, mutta siinä Taavi vähän epäröi kai sitä mitä sen pitää tehdä, varsinkin kun tokohyppykin on nykyään niin, että koira hyppää ohjaajan luokse. Kyllä se tuon oppii, kunhan harjoitellaan silloin tällöin.


Lauantai vietettiin Oili Huotarin tokoseminaarissa. Kyllä oli taas antoisa päivä!
Taavin osuudessa keskityttiin kaukojen opetukseen ja seuruuseen. Kaukoissa istu - maahan - istu -vaihdot sujuvat meiltä teknisesti hyvin ja Oili jopa kehui Taavin suoritusta. Seisomisen opettaminen onkin sitten ollut ihan tuskaista tuon valoakin nopeamman eläimen kanssa. Olen treeninyt sitä samoin kuin noita muitakin vaihtoja nami nenässä liikeratoja hinkaten. Mutta, mutta... Kun se nami on niin valtavan hyvää ja seisomisessa koiran paikallaan pysyminen ja namin kiivas tavoittelu nyt eivät vaan ole tuottaneet muuta tulosta, kuin kovasti eteenpäin pyrkivän koiran, on meidän harjoittelu tämän osalta ollut aika karmeaa ja vähäistä.

Tähän ongelmaan Oililla oli hyvinkin yksinkertainen ratkaisu: luopuminen! Kun muutettiin liikkeen harjoittelu niin, että namit oli maassa Taavin vieressä ja mulle ei ollut kädessä mitään ja silti kädellä autoin oikean liikeradan, oli Taavi kuin eri koira. Teki todella rauhallisesti ja keskittyneesti, ei lainkaan sähellystä! Palkkaus luopumisen kautta eli hyvän suorituksen jälkeen otin maasta namin ja Taavi sai luvan ottaa sen mun kädestä vasta kun oli ensin luopunut siitä. Onneksi ollaan treenattu luopumista aika paljon ja Taavi tiesi mistä oli kyse. Saatiin tosi hyvä treeni ja mä oivalsin miten jatkan eteenpäin.

Oili neuvoi myös koiran tuuppimisharjoituksia, joissa koira opetetaan muistamaan oma takamuksensa. Koira seisomaan ja sitten mennään tönimään/työntämään sitä kevyesti takapuolesta sivulle. Jos koira liikahtaa, voivotellaan että eihän nyt noin voi tehdä! Koiran hokatessa homman, rupeaa se vastustamaan liikettä ja seisomisesta tulee todella vahva liike. Samaa voi tehdä myös makuulla ja istuen. Koiran vastustaessa liikettä, kehutaan sitä kovasti.


Ensin tehtiin nami nenässä säheltäen

Ensin tehtiin nami nenässä säheltäen

Sitten laitettiin namit maahan ja keskityttiin tekniikkaan

Taavi teki todella rauhallisesti, kun joutui luopumaan nameista


Koiraa työntämällä sitä autetaan hahmottamaan takapää ja haluttu toiminta

Taavi ei sitten millään pysynyt paikallaan, mutta kyllä me opitaan

Näin luovutaan herkuista!






Muita kaukoihin liittyviä treenivinkkejä:

  • Käsi/riisipussi tms. takatassulla vaihdoissa auttamassa koiraa hahmottamaan jalkansa 
  • rima joko etu- tai takajalkojen edessä
  • koiran pyrkiessä liikkumaan sivusuunnassa, auttaa matonreunalla treenaaminen, jalan mennessä lattialle kauhistellaan, ettei noin voi tehdä
  • rauhallisia toistoja paljon (liikkeen oppiminen vie 3 - 4 kk jos harjoittelee 2 kertaa päivässä)
  • eri käskysanat kuin normaaleissa istu, maahan ja seiso -liikkeissä
  • tekniikkaa harjoitellaan niin kauan ohjaaja ihan koiran edessä, että liike osataan varmasti, vasta sitten voi treenata etäisyyttä
  • sanalliset käskyt niin varmoiksi, että kokeessa käsimerkit ovat vain lisäapu
  • sitten kun koira osaa, on hyvä treenata myös selkä koiraan päin. Näin selviää osaako koira oikeasti


Seuruuosuudessa törmättiin taas siihen, että tietääkö Taavi oikeasti mikä on perusasento. Ensin seisottiin aika pitkä aika perusasennossa ja siinä Taavi valuu alaspäin, ikäänkuin rupesi roikkumaan. Kontakti kyllä pysyi hyvin, mutta koko koira oli ihan mutkalla ja kenossa. Oilin mielestä se odottaa kamalasti jotain tapahtuvan, vaikka pelkkä perusasennossa olo pitäisi olla rauhallista ja miellyttävää, hyvässä mielentilassa tapahtuvaa toimintaa. Koiran kuuluisi olla aktiivinen, auki ohjaajaansa kohtaan, suorassa ja korvat höröllä. Koira pitäisi saada kohottamaan itsensä.

Mä joudun siis peilikaupoille, jotta pääsen kotona treenaamaan tätä. Palkkaus suoraan ylhäältä, jotta koira joutuu "nousemaan" ylöspäin, ei saa kuitenkaan hyppiä tai pomppia namin perässä. Rauhallinen palkkaus siis. Tässäkin luopuminen hyvä tapa palkata ja treenata asiaa: nami vasempaan käteen ja käsi irti reidestä sivulle. Pyydetään koira perusasentoon ja sen tulee olla avoin ohjaajalle, ei tavoitella namia vasemmalta. Kun koira on hyvässä ryhdissä ja keskittyy ohjaajaan, palkataan se rauhallisesti suoraan ylhäältä.

Tehtiin melkoinen pätkä seuruuta Oilin liikkuroimana ja liikkeessä ollessamme Taavin paikka ja asento olivat hyviä. Paljon siis lisää perusasentotreeniä ja siihen voisi lisätä ihan oman käskysanan, esim. "katso", jolla koiran tulisi kohottaa itsensä hyvään ryhdikkääseen asentoon oikeassa miellentilassa. 



Roikkuva koira

Kädellä avustusta oikeaan asentoon






Tässä muutama kuva muiden harjoitteista samaan perusasento-ongelmaan:

Kädet levällään koira sivulle:

Alkuasento

Ei näin

Nyt on perempi!

Sama homma kädet selän takana:



Hienosti meni!


Palkkaus suoraan ylhäältä kohottaa koiran hyvään asentoon

Namista luopumista, ohjaajalla nakki vasemmassa kädessä ja koiran on silti tultava hyvään perusasentoon.



Ryhmäliikkeinä tehtiin ensin kokeenomainen paikkamakuu. Taavi meni vieruskaverin käskystä maahan, mutta muuten olin oikein tyytyväinen. Paikkamakuu oli rauhallinen ja Taavi oli hiljaa. Rivimakuun jälkeen tehtiin ringissä istumista ja maahanmenoja sekä kuono kohti keskipistettä että peppu keskelle. Me keskityttiin lähinnä pysymään istumassa, vaikka muut käskivät koiriaan maahan. Taavi vaan menee niin kovin herkästi muiden käskyistä maahan...










Oilin muut treenivinkit sekailaisessa järjestyksessä:
  • Aktiivisuutta ohjaajaa kohtaan voi lisätä harjoitteella, jossa heitetään nami koiran haettavaksi ja käännetään sille selkä. Kun koira palaa ohjaajan eteen odottaen uutta tekemistä, palkitaan se hyvästä ilmeestä
  • Noudossa pitää palkata alussa kapulan pitämisestä, ei irrottamisesta!
  • Kapulan puremisesta kielletään napakasti (koiran parempi olla tässä vähän väsynyt) jolloin koira vähän hätkähtää ja on hetken purematta ---> Bileet!!
  • Pureskelevalle koiralle voi toimia myös harjoite, jossa laitetaan namia maahan ja koiralle kapula suuhun. Käsillä voi vähän pitää kuonosta kiinni. Pureskelemattomuudesta vapautetaan palkalle.
  • Ruudussa kannattaa opettaa koiralle paikka ja seisottaa koiraa siellä paljon ja kehua kovasti oikeassa paikassa seisomisesta. Näin koira tajuaa ruudun olevan se juttu, ei matka sinne.
  • Matkaa, vauhtia ja motivaatiota ruutuun treenataan erikseen ja paikkaa ruudussa erikseen
  • Palkkaus namilla luopumisen kautta rauhoittaa koiraa ja auttaa sitä keskittymään itse tekemiseen, ei pelkkään palkan tavoitteluun.
  • Merkille menoon vauhtia voi hakea juoksemalla sinne koiran kanssa kilpaa ja jos voittaa koiran, nappaamalla merkin itselleen -> palkan mahdollisuus katoaa
  • Merkin opetus: Ohjatun noudon kapulat aina mukaan treeniin! Kapula - merkki - kapula rivissä. Näin merkistä tulee tärkeämpi kuin kapuloista eikä koira karkaa suoraan kapuloille. Koira viedään merkille ja kehutaan ja vahvistetaan sitä. Osaavamme koiralle voidaan heittää kapulaa ja sitten käskeä merkille. Koiran olisi hyvä oppia vastapainossa oleminen ohjaajaan nähden. Eli ohjaajan liikkuessa ympyrän kehällä, jonka toisela laidalla merkki on, liikkuu koira samaan aikaan vastakkaiseen suuntaan ollen koko ajan suorassa linjassa ohjaajaan nähden. Treenaaminen aloitetaan aina tosi läheltä, käskysanana esim. "piste" erotukseksi muista samantyylisistä käskysanoista. Vauhtia ja motivaatiota pitkästä matkasta pisteelle menoon harjoitellaan viemällä palkka merkin/pisteen taakse. Koiran tulee pysähtyä pisteelle oikeaan kohtaan ja siitä vapautus palkalle.

  • Treeneihin yllätyksellisyyttä. Kaavat rikottava, jotta koiran mielenkiinto säilyy
  • Koiralta pitää vaatia samanlaista toimintaa, ei voi hyväksyä erilaista toimintaa eri päivinä
  • Peruuttamista kannattaa harjoitella tolpparivin vieressä. Näin koira joutuu enemmän ajattelemaan tekemistään. Seinän vieressä peruutettaessa koira voi törmäillä seinään eikä ajatus silti välttämättä ole mukana. Vinoon menemisestä torutaan voivotellen

  • Tarkkuutta seuruuseen, varsinkin apu edistämiseen: koira perusasentoon ja se saa liikkua vain vasemman jalan liikkuessa. Ensin kumarrellaan perusasennossa, sitten otetaan askel oikealla. Koira ei saa liikkua! Jos liikkuu, "oivoi, ei noin" ja palautus perusasentoon. Kun koira on hokannut tämän, voidaan lähteä liikkeelle ja siinä tehdään pysähdyksiä kesken askeleen. Eli ei pysähdytä perusasentoon, vaan siten, että ohjaajan jalat jäävät vasen taakse ja oikea eteen. Koiran on tässä pidettävä paikkansa vasemman jalan vieressä.

Kumartelua

Kesken askeleen pysähtyvä liike

  • Luoksetulon pysäyttäminen: heitetään nami koiran taa ja koiran palatessa namilta pysäytetään se. Jos pysähtyy hyvin, palkataan heti heittämällä nami koiran taakse. Jos pysähtyminen huono, "voivoi" ja uusiksi. Välillä vaan heitellään namia ja pysäytyksiä silloin tällöin. Palkka heti pysähtymisestä. Pysäytyskäskyn kanssa samanaikaisesti kädellä pieni liike koiraa kohti. Koiran on osattava ensin pysähtyä kunnolla ennen kuin siltä voidaan vaatia luoksetulon pysäytyksiä


  • Jäävien erottelua: jos koira tekee väärän liikkeen, korjataan se oikeaan asentoon uudella käskyllä ja tarvittaessä käsin auttamalla. Koira ei saa liikkua yhtään väärän ja korjatun liikkeen välillä. Oikeaa käskyä vahvistetaan toistamalla käskyä monta kertaa peräkkäin. Kun koira osaa oikeasti eri liikkeet jäävinä, voidaan ruveta harjoittelemaan liikkeenomaista Z:taa, ei aiemmin ettei liike mene pelkäksi korjaamiseksi
  • Kaukoja maton reunalla ja jos tassu putoaa matolta "oioioi, hirveetä! Ei lattialle voi osua tassulla". Matto parempi kuin fyysiset esteet, joiden kanssa koiran ei niin tarvitse ajatella itse









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti