Sivut

perjantai 8. toukokuuta 2015

Rento hauva hakee ja jäljestää

Maanantaina käytiin BH-kurssin viimeisellä kerralla, mölli-BH:ssa. Tai me ei kyllä tehty mölliä, kun ei oikein ollut mun henkinen tila siinä kunnossa, että siitä olis tullut mitään. Sen verran on nyt kasaantunut kaikenmoista pikkupaskaa (muuta kuin koirajuttuja) pienelle ajalle, että V-käyrä oli aikas korkealla ja Taavi herkkänä poikana reagoi vahvasti mun huonoon mielentilaan. Jos kyseessä olisi ollut normitreenit, olisin todellakin jättänyt ne väliin!

Käytiin kuitenkin sirun luennassa ja ilmoittautumisessa, muu toiminta menikin sitten ihan maan haisteluksi. Kaupunkiosuuden jätin kokonaan väliin.


Tiistaina hakutreenit raunioilla. Mä tein koirien vaihdoissa rähjätreenejä ja mulla oli taas mitä ihanin, rennoin ja rauhallisin koiruli <3 Taavi oli taas enemmänkin hyvällä tavalla kiinnostunut muista. Ihanan nuoren lansutyttösen kanssa meinasivat pistää oikein leikiksi. Hassua, kun Taavi mahtui toisen alle seisomaan ja Tyrnin tassu on Taavin pään kokoinen ja silti niillä oli ihan tasaväkisen näköisesti hauskaa. Lansulauman pomorouvaankin tutustuttiin pienen matkan päästä, eikä siinäkään ollut mitään ongelmaa. Taavi olisi halunnut mennä tekemään tarkempaa tuttavuutta, mutta ei kuitenkaan arvattu päästää koiria ihan lähelle toisiaan, kun lansurouva on vähän arvaamaton. Tästä tuli kyllä taas hyvä mieli, ehkä opin taas luottamaan tulevaan...

Varsinaisessa treenissä meillä oli neljä raunioihin hautautunutta. Tuuli oli aika kova ja mun on edelleen vaikeaa hahmottaa, miten raunioalueella kannattaa liikkua. Annoin Taavin tehdä töitä aika itsenäisesti ja hyvin se kyllä töitä tekikin. Yhden ukon se kävi merkkaamassa aika alkuvaiheessa, mutta ei kuitenkaan ilmaissut sitä. Myös raunion keskiosan betonilohkareviidakkoa Taavi tutki hyvin tarkasti, muttei paikantanut tarkasti mitään.

Kaikki ukot kuitenkin löytyivät ja kun Taavi varmistui niiden sijainnista, se ilmaisi ne myös hyvin. Liikkuminen raunioilla oli myös reipasta, erilaiset alustat, onkalot, korkeuserot yms. eivät tuota Taaville mitään ongelmaa. Se tutkii aluetta itsenäisesti hyvällä motivaatiolla ja sitä on ilo seurata.


Torstaina oltiin jälkeilemässä kaatiskukkulalla tuulisessa vesisateessa. Taaville vieraan tekemä n. 300 m jälki viidellä kepillä, parilla kulmalla ja kaarroksella. Jälki vanheni n. 45 min. Janaa oli kymmenen metrin verran, mutta se ei taaskaan meinannut onnistua vaan Taavi kiskoi hirmuisella vauhdilla mäkeä ylös. Täytyy tässä palata selvästi vähän helpompiin janaharjoituksiin. Löydettiin kuitenkin jälki ja vauhdilla Tapsu lähti hommiin. Lähes koko matkan Taavi kulki jonkin verran sivussa jäljestä, mutta kävi kuitenkin poimimassa kaikki kepit. Mietittiinkin sitten sateen ja tuulen vaikutusta hajun käyttäytymiseen, kun toiminta oli aika samanlaista kuin edellisellä jäljellä, jolla olosuhteet olivat samat. Nyt vielä avoin maasto mahdollisesti aiheutti hajun kulkeutumisen kauaksikin alkuperäisestä jäljestä. Jos jollain on tiedossa hyvää lähdemateriaalia hajujutuista, niin otan tietoa mielelläni vastaan!

Jälkien vanhetessa Taavi pääsi leikkimään Tyrnin kanssa ja voi sitä iloa ja rakkauden määrää! Ensin peuhattiin, niin huvittaa kun toinen on iso ja kömpelö ja toinen pieni salama =). Sitten kun leikki alkoi vähän hyytyä, pääsi Taavin mieshormoonit valloilleen ja väen vängällä olisi pitänyt harjoitella pyrri/lansu palleroiden tekoa. Tyrniä tämä ei haitannut, mutta katsottiin kuitenkin parhaaksi lopettaa touhu.


Lenkeillä on nyt käyty lähes päivittäin ihmisten ilmoilla ja kas kummaa, Taavi on ollut välillä oikein mallikas lenkkikaveri ja muutenkin paljon rennompi. Ne kerrat, kun se on haukkunut muille koirille, se on vain haukkunut niille, ei räyhännyt. Ja lähes poikkeuksetta se toinen on aina aloittanut ensin. Vähän olen tätä asiaa jo ehtinyt pohtia mielessäni, mutta en tiedä onko johtopäätelmäni oikea... Mun oma mielentila on varmasti lenkeillä ihan toisenlainen kuin ennen. Nyt oikein etsin toisia koiria, jotta päästäisiin testaamaan käytöstä. Taavi on myös nopeasti hokannut milloin palkkaa tulee, vaikka tämä kyllä varmasti vaatii vielä todella paljon töitä. Autojen ja polkupyörien kohdalla (ollaan siis harjoiteltu kaikkien mahdollisten häiriöiden kanssa, kun niitä koiria oikeasti tulee lenkeillä aika vähän vastaan) Tapsu tarjoaa jo itse hyvin oikeaa käytöstä ja muissakin häiriöissä melkein aina.

Huomaa myös, että nuo sivistyslenkit on Taaville paljon rankempia kuin metsälenkit, kai niissä joutuu henkisesti aika paljon kovemmalle, kun häiriöitä on paljon aikaisempaan verrattuna ja sitten pitäisi vielä käyttäytyä nätisti. Olenkin tullut siihen tulokseen, että yritän pitää pari päivää viikossa ihan täysin vapaata. Ei edes sivistyslenkkejä eikä muita häiriönsietoharjoituksia vaan ihan vaan renjoja metsälenkkejä, vaikka ohje olikin treenata vähintään viisi kertaa päivässä. Mennään sitten vaikka vähän pidemmän kaavan kautta, mutta en halua rasittaa Taavia liikaa, kun se selvästi tuntuu väsyvän henkisesti näistä muiden koirien kohtaamisista. Ei sitä edistystä väsyneen koiran kanssa ainakaan saa aikaiseksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti