Paikkamakuusta ja seisomisesta tein myös muutamia luoksetuloja ja aina Tapsuli tulee sillai loikkien, mut haittaakse? Hyppyjä kokeiltiin myös vaihtelevalla menestyksellä ;)
Ja päivän bonustehtävänä paikkamakuu häiriökoiran läsnäollessa. Taavi siis hihnassa, kun mulla ei ole luottoa siihen yhtään toisten koirien seurassa :/ Häiriökoirana vieras reilu vuotias sakemanninarttu. Narttu käveli eri etäisyyksillä (lähimmillään varmaan kuutisen metriä) rauhallisesti meitä ympäri. Taavi maahan ja minä hihnanmitan päähän. Ja taas tuo pieni luppakorva yllätti mut täysin! Sehän pysyi maassa kolme eri kertaa aina vapautukseen asti! <3 En ihan hirveitä uskaltanut vaatia (itsestäni aika tuntui kyllä aika pitkältä joka kerta) ja kehuin sitä koko ajan rauhallisesti, mutta se pysyi nätisti maassa ja tapitti mua keskittyneesti, mitä ei yksinään treenatessamme tosiaankaan tee. Vähän se vinkui, mutta olin taas niin äimänä, kun olin olettanut sen lähinnä rähjäävän toiselle niin, etten saa siihen mitään kontaktia... Älä siis ikinä oleta mitään :) !!
Tiistaina palastushakutreeneissä Tapsalle neljä ukkoa. Kaikki valmiita. Ekalle ukolle lähti tyypilliseen tapaan hirveellä innolla, etsi kauan ja lopulta ilmaisi toiseksi tarkoitetun ukon radan toiselta puolelta... Maasto oli tosi peitteinen ja koiran etenemistä ei juurikaan pystynyt seuraamaan... No, ei voi mitään. Uusi lähetys ekalle ukolle ja nyt löytö. Kolmas oli ehkä paras, hyvä eteneminen ja hieno ilmaisu. Neljännelle Taavi teki tosi paljon töitä, mut kyl se on sitkeä eikä anna periksi! Maalimies oli maakuopassa tosi tiheässä pöheikössä ja viimenään Tapsa sen sieltä kaivoi ja ilmaisi hyvin. Keli oli tänään kosteä, mutta sateeton ja tuuleton. Käyttäytyminen maalimiehillä oli ollut hyvää, paria oli käynyt nuuhkaisemassa ihan lähituntumalta, mutta muuten ei ollut koskenut ja kaikille ilmaisu alkoi ilman käskyä. Ilmaistessaan Taavi nykyään vaihtaa välillä asentoa seisomisen ja maahanmenon välillä.
Mökkeilin Taavin kanssa muutaman päivän. Tai Taavi mökkeili vähän enemmän, kun se jäi porukoille hoitoon mökille mun lähtiessä kesäreissuun. Mökkeilyyn kuului uimisen harjoittelua, joka Taavin mielestä oli ihan tyhmää, paljon kivempaa oli puhaltaa nenästä kuplia veden alle :)
Tein myös verijäljen. Pituutta jäljellä oli noin 900 m, yritin tehdä AVO-luokan koejälkeä muistuttavan jäljen, mutta reitille osui sen verran tiheikköä, että suunnistuskierroksella merkit loppui kesken ja sitten veretyskierroksella en tietenkään osunut samalle reitille... Mutta jälki tuli kuitenkin tehtäy hyvin vaihtelevaan maastoon; kangasmetsää, kuusipöheikköä, märkä kostea suoalue, kalliao... Jälki vanheni 20 h ja vanhentumisen aikana satoi rauhallista sadetta jonkin verran.
Alkumakauksen Taavi haisteli tarkkaan ja lähti hyvin oikeaan suuntaan, mutta aika hapuilevaa oli meno. Kerran lähti ilmeisesti riistan jäljelle ja jouduin sen palauttamaan takaisin oikealle tielle. Ensimmäisen nurkkamakauksen oikaisi merkkaamatta makausta, mutta jatkoi hyvin jäljellä. Vauhti oli kyllä tosi rauhallinen. Taas vei riista kerran mennessään, mutta jäljelle palautuksen jälkeen jatkoi hyvin. Toisen kulmamakauksen merkkasi niin hyvin, että rupesi oikein syömään veristä sammalta, enkä meinannut saada Tapsaa jatkamaan millään. No sitten kun matka jatkui, niin mentiin hyvin lähes loppuun saakka, kunnes Tapsa harhautu jäljeltä noin 15 m ennen sorkkaa ja oli ihan hukassa. Taas palautus jäljelle ja loppu hyvin kaikki hyvin. Sorkka kiinnosti kovasti ja ylpeänä Taavi kantoi saalistaan koko matkan takaisin mökille. Aikaa suoritukseen meni aika lailla 45 min, joten nopeutta ja tarkkuutta olisi jostain saatava lisää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti