ITÄ-harjoitus Tikkakoskella

Torstaina käytiin omineen tokoilemassa kentällä. Taavi teki ruudun liikkeenomaisesti ja onnistui hyvin. Tai olisi se vähän keskemmälle ruutua saanut mennä, mutta oli kuitenkin nauhojen sisäpuolella. Siitä oli jopa aistittavissa pieni innostus mennä ruutuun! Vastapainoksi merkin kierto olikin sitten taas tällä kertaa hankala, mutta kyllä sekin onnistui. Lisäksi tehtiin seuruuta ja siihen niitä vasempia käännöksiä. Jättävät tehtiin kaikki ja ne Taavi osasi hienosti. Lopuksi vielä noutoa ja siinäkin Taavi oli tosi innokas.

Kosti teki seuruuta ja  kapulan pitoa, joka rupeaa jo pikku hiljaa onnistumaan. Merkin kiertoa kokeiltiin myös eri etäisyyksiltä ja kaukaa on vielä liian vaikea. Luoksetulo tehtiin myös ja Kosti malttoi hyvin istua paikallaan ja se juoksee mukavan vauhdikkaasti kohti ja pienellä avulla löytää melkein suorksi eteen. Sivulle siirtymistä pitäisi harjoitella paljon, kun on siinä niin hidas ja laajaliikkeinen. Ulkona oli tarjolla pientä häiriötä erilaisten äänten ja hajujen muodossa, mutta ihan kohtalaisesti Kosti niistä tällä kertaa selviytyi.

Onhan se vähän kaukana ja vinossakin, mutta nyt vielä pääpaino siinä, että kapula ei ole purulelu.

Perjantaina ajeltiin töiden jälkeen Taavin kanssa Tikkakoskelle Immolan varuskunta-alueelle pelastuskoiraleirille. Meidät jaettiin pareiksi ajatuksella kokemusta ja vähemmän kokemusta. Minä sain parikseni pitkään hälykoiran ohjaajana ja pelastuskoirakoetuomarina toimineen miehen. Oli siis oiva mahdollisuus imeä koko viikonloppu loistavaa oppia. Illalla lähdimme vielä etsintäharjoitukseen ja Taavi sai toimia etsivänä koirana.

Puolustusvoimat tarjosi maalimiehet tälle leirille, joten maastossa oli varusmiehiä, jotka eivät koskaan olleet olleet mukana koiratoiminnassa ja joille ei ollut annettu minkäänlaisia ohjeita, miten koirien kanssa tulisi toimia. Harjoitukset vastasivat siis hyvin todellisia tilanteita ja koirakoille tulikin vastaan mitä erilaisemmin koiran paikalle tuloon reagoivia maaleja, joka vaikutti monen koiran ilmaisuun.

Perjantaina illalla siis lähdimme johtokeskuksen meille antamalle alueelle ja tein etsintäsuunnitelman lähteä "vastatuuleen" (aukeilla paikoilla ihan vieno tuuli). Keli oli talvinen, lunta reilu viisi senttiä ja lämpötila asteen pakkasella. Lähdimme haravoimaan aluetta ja muutaman kerran aluetta edes takaisin käveltyämme Taavi sai hajun ja me lähdettiin sen perään. Kovasti Taavi teki töitä ja lähellä maalimiestä kiersi isoa rinkiä kiville kiiveten ja haistellen. Lopulta maalimies löytyi kuusen juurelta montusta kokonaan makuupussista. Siinä vaiheessa mekin olimme jo päässen ihan maalimiehen lähelle ja kun Taavi meni nuuskimaan maalia, alkoi makuupussissa ollut mies höpötellä jotain ja kaivautua ulos pussista. Taavi ei tätä ukkoa oikein ilmaissut, mutta saattoi johtua siitä kun seisottii  jo valmiiksi siinä ihan vieressä. Täytyy kuitenkin jatkossa ottaa treeneihin mukaan liikkuvia ja puhuvia maaleja.

Aikaa maalimeihen löytymiseen meni parikymmentä minuuttia ja ehdittii  kävellä vain reilu kilometri. Saatiin johdolta vielä toinen alue etsittäväksi ja siirryimme sinne. Tämä alue oli pienempi, koska harjoitusaika oli päättymässä.

Lähdimme metsäautotieuraa, jossa oli muutamat jalanjäljet. Taavi rupesikin jäljestämään niitä ja jatkoimme uraa pitkin sen kiertäessä hyvin aluetta. Ei ehditty kovin pitlälle, kun Taavi vaihtoi ilmavainulle, painui metsään ja aloitti ilmaisun. Minä pingoin perään ja kun pääsin paikalle, niin maalimkes oli jo jalkeilla ja Taavi haukkui sitä. Tästä iso palkka.

Lauantaina johto jakoi aamulla uudet tehtävät ja me lähdettiin Taavin kanssa ekaksi töihin. Aloitettiin haravointi ja aina Taavin reagoidessa johonkin, mentiin tietysti Taavin perässä. Jälkiä löytyi useammat, mutta ne kulki kaikki alueelta ulos. Yhtä saatiin lupa jatkaa pois omalta alueelta, mutta sekin palasi lenkin jälkeen takaisin.

Me tehtiin töitä kolme tuntia ja vartti!! Aivan uskomatonta, että tuo pieni otus jaksaa painaa hommia! Kahden tunnin kohdalla tuli pieni uuvahdus ja pidettiin siinä kohtaa hetken tauko ja laitettiin nostattava maalimies metsään. Taavi lähti sille innolla ja haukkui hyvin. Jatkettiin hommia ja kun saatiin alue tarkastettua, niin johto pyysi palaamaan johtopaikalle huoltotauolle. Ennen metsästä pois tuloa Taaville vielä yksi ukko, jotta päästiin palkkaamaan.

Kun ei alueelta löytynyt ketään, niin täytyy myöntää, että jäi vähän hölmö olo, mutta koska jos siellä olis ollu joku, niin kyllä Taavi sen olis löytänyt. Eikä siellä siis ollu ketään, oltiin tyhjällä alueella, jonne oli vain tallattu paljon jälkiä. Jälkiä, jotka on mulle niin vaikeita.

Melkein kymmenen kilsaa tuli talsittua

Kuvat Martti Koponen:

Taavi pääsi loppupäiväksi ansaitulle levolle ja minä jatkoin toisen koirakon kartturina. Päivälle kertyi mittaa parikymmentä kilometriä ja kaiken puolin opettavainen päivä. Etsintojen lisäksi suoritimme EA-rasteja, hyvää kertausta sekin.

Illalla uni maistui

Sunnuntaina päästiin aamulla kokeilemaan lentoetsintää. Varmasti tehokas tapa varsinkin vesistöjen, peltojen ja hakkuiden tarkastuksiin. Kiitos lentopelastusseuralle tästä huikeasta kokemuksesta!

Mä olen niin vahva, että jaksan työntää lentokonetta!

Lennon jälkeen vielä pieni treeni armeijan paloharjoittelualueella, jossa Taaville oli kaksi varusmiestä piilossa. Toinen oli ison kuorma-auton ohjaamossa ja toinen merikontissa. Taavi oli nopea ja tehokas ja löysi molemmat maalit nopeasti ja ilmaisi ne hyvin. Loistava pieni palauttava treeni edellispäivän pitkän etsinnän jälkeen.

Kuvat Aki Kyyrö

Päivän päätteeksi opiskelimme vielä koiran ensiapua sekä teoriassa että käytännössä.

Tassuside

Paineside vuotavaan korvanlehteen

Pietalle suurkiitos Kostin viikonloppuhoidosta! Kosti taisi viihtyä tyttöjen kanssa hyvin, kuvat Pieta.

Rauhallinen syysviikko

Tiistaina Kostille pieni jälki. Oli tarkoitus laittaa vähän namiakin jäljelle, mutta enhän mä muistanut, vaikka namit oli taskussa mukana. Tuli sitten namiton jälki, seitsemän esinettä ja muutama kulmakin tuli tallattua. Ja janakin! Jälki vanheni vajaan kaksi tuntia, keli oli lämmin syyssää, ei juuri tuulta, pituutta reilu 200 m.


Otettiin siis myös jana, jolla oli pituutta muutama metri. Hienosti Kosti nosti jäljen ja lähti ajamaan sitä. Kaikki esineet nousi hyvin ja kulmatkin selvitettiin. Kosti etsi oma-aloitteisesti jäljen uudestaan, jos se pääsi hukkumaan, tosin en antanut sille liinaa ylen määrin. Muutamassa kohtaa Kosti haisteli antaumuksella jotain muuta hajua, mutta valitsi itse lopulta kuitenkin oikean jäljen. Alueella on armeijan kiintorasteja, joten harhahajuja saattoi olla tarjolla... Varsin hyvä jälki kaikkinensa!

Taavi ontui hieman toista etutassuaan maanantai iltana, joten se oli levossa muutaman päivän ja onneksi ontuminen meni sillä ohi. Ontuminen oli varmaan peruja viikonlopun pahan näköisestä liukastumisesta märkien ja liukkaiden lehtien päällä.


Perjantaina tokossa molemmille oli seuruutreenit. Kosti oli oikein hyvä, vaikka häiriöt kyllä vähän vaikuttivat kontaktiin. Se seuraa hieman banaanina mun taakse kiertyen, mutta parempi kai sekin kuin kovin avoin seuruu ja juoksussa se ottaa etäisyyttä. Muuten se on oikein hyvä, käännökset onnistuu kaikkiin suuntiin ja kontakti pysyy hienosti, tosin nuo häiriöt vaikuttavat vielä kovasti.

Tehtiin myös merkin kiertoa,  joka onnistuu liikkeenä jo varsin hyvin, vaikkakin on kovin hidas. Lisää vaan vauhtia Kostiin, niin johan onnistuu. Kosti menee tosi läheltä kartiota ja näyttää aina siltä, että haluaisi ottaa tötsän suuhunsa, mutta onneksi ei (enää) ota. Lopuksi tehtiin vielä paikkamakuu kahden koiran voimin koutsin tehdessä häiriöitä taputtelemalla ja kävelemällä. Tämä meni Kostilta oikein hyvin, hihna oli vielä kaulassa ja minä parin metrin päässä.


Taavi oli taas niin intoa piukassa, ettei nahoissaan meinannut pysyä. Muutenhan se seuraa joka suuntaan ihan kivasti, mutta tuppaa hieman edistämään. Tähän kokeillaan jatkossa aina käännöstä vasempaan sen edistäessä. Merkin kiertoa tehtiin myös tässä porukassa ja se meni tosi hienosti ihan kokeenomaisena suoritettuna!

Myös jättäviä tehtiin ja nyt Taavi osasi ne kaikki ja malttoi seisomisessakin olla koko ajan ihan paikallaan kiertäessäni sen ympäri. Paikkaistumista tehtiin ringissä sekä nenät ulos- että sisäänpäin.

Viikonloppu oltiin mökillä ja vaikka suurin osa ajasta meni puuhommissa, ehdin myös vähän lenkkeillä koirien kanssa ja hiukan myös paukutella pyssyllä. Taavia ei laukaukset hetkauta yhtään ja Kostikin jolkotellessaan vain pysähtyy ja kääntyy katsomaan äänen suuntaan. Leikkiessään Kosti ei reagoi ampumiseen mitenkään. Myöskään hirvimiesten ammuskelu metsässä ei aiheuttanut reaktioita, mutta hirvitorvi sai molemmat höristelemään korviaan. 

Murut ♡

Ei kai se sitten niin kylmää vielä ole, kun sinne oli ihan pakko mennä.

Voihan vieraat esineet

Tiistaina jälkiporukan treeneissä esineruutua. Kosti teki taas sen mitä aiemminkin eli kun on vieraita ihmisiä ja vieraat esineet, niin ei pysty. Meni ihan sijaisille haisteluksi ja kuseskeluksi. Neljä esinettä haettiin ja viimeinen niistä oli sellainen, että Kosti teki töitä ja toi esineen mulle. Tosin hihkuin niin innokkaasti sen palatessa mun luo, että taisi vähän hölmistyä siitä. Vähemmän kiljumista siis multa ja enempi pitäsi saada vieraita esineitä Kostille.

Kotimatkalla Taavi teki pimeässä jäljen noston. Sillä oli taas hyvä syke päällä ja se eteni mun mielestä ihan kivasti koko reilun 300 m ennen kuin nosti jäljen. Nyt ei ollut ihan maailman paras nosto, mutta veikkaan kovan tuulen vähän vaikuttaneen ja Taavi joutui tarkentamaan aika paljon, missä jälki oikein meni.

Keskiviikkona Kosti kävi junioritreffeillä Huldan ja Miehen kanssa.

Treffiet jälkeen kävin omineen vähän treenailemassa. Taavi teki tokoa ja Kosti esineruutua. Taavi on unohtanut liikkeestä seisomisen, muuten vallan pätevää menoa.

Kostille vein kahdeksan esinettä kerralla alueen laitaan sen nähden ja sitten haettiin niistä viisi. Alla video, toinen esine on edellisenä päivänä ollut toisten koirien suussa ja se olikin sitten jo heti astetta ällömpi ottaa suuhun. Jotenkin huvittavaa, kun muuten Kosti ottaa suuhunsa vähän liiankin innokkaasti kaiken maailman kamaa, mitä milloinkin sattuu eteen tulemaan.

Torstaina hakuiltiin. Kostille neljä ukkoa, josta eka haamuna ja loput valmiin. Kosti lähti kaikille ukoille reippaasti ja eteni melkoisen suoraan. Ensimmäisellä ukolla ilmaisun aloitus vaati Kostilta hieman miettimistä ja lopuilla kolmella ilmaisu alkoi nopeammin, mutta kaikilla kuitenkin ilman apuja. Tosi hyvä treeni ja pikkumies alkaa esittää pikkuhiljaa hakukoiran tekemisen meininkiä.

Taaville pimeässä pintahakua kahdella maalilla, joista toisella oli kaksi maalimiestä. Ilma oli tuuleton kostea syyssää. Taavihan irtoaa ihan reilusti ja hajun saatuaan menee vaikka puoli kilsaa. Tätä pohdittiin, että näyttääkö meno muiden silmään hallitsemattomalta? Itse kuiten väitän tietäväni milloin Taavilla on haju ja milllin ei. Ilman hajua se ei lähde kovin kauas minusta, mutta hajulle lähtee kauaskin.

Ekaksi löytyi tuplamaali ja siellä oli ensin nuuskittu molemmat tarkasti ja sitten hyvä pitkä ilmaisu, kun mulla oli taas aika pitkä matka juosta paikalle... Hetken päästä löytyi myös toinen maali ja siellä hyvä ilmaisu ilman nuuskimisia. Taavillakin varsin pätevät treenit mun mielestä.


Perjantaina ajeltiin mökille ja Nuttu porukoineen liittyi myös seuraan. Viikonloppu vierähti hyvässä seurassa ja koirien kanssa samoillessa.

Suhina Lempi, Uskomaton Olen ja Ihan Oon Oikee Huijari

Sunnuntaina kerettiin illalla vielä hallille tottistelemaan. Aluksi Kosti kävi esineruututyyliin hakemassa pari vierasta esinettä. Nyt ei tarvinnu haistella niitä niin paljoa kuin alkuviikista metsässä.

Tottista Kosti treenas Otto-labun kanssa ja oli aika pätevä, vain Otolle heitetty noutokapula oli liikaa ja kapulahullu Kosti meinas myös noutaa sen. Seuruussa tykkään Kostista kovasti, juoksu tosin kovin väljää. Liikkeestä maahan rupeaa sujumaan ja liikkeestä istuminenkin oli hyvä. Luoksetuloja myös pari ja paljon seuruuta. Loppuun paikkamakuu, jossa Kostilla hihna maassa. Hyvin malttoi makoilla, mä olin kyllä vain parin metrin päässä.

Toinen Taavin pennuista, Salokannel Hermione aka Milli on kuvattu luustoltaan terveeksi. LTV0, VA0, lonkat B/B, polvet 0/0 ja kyynärät 0/0.

Monen mielen tottelemista ja Taavin jalostustarkastus

Tiistain tokotreenit oli tosi kaksijakoiset; alku ihan hirveä ja loppu aivan mahtava. Aloitettiin paikkamakuulla ja Taavi päätti haukkua koko makuun ajan. Vein sen sitten kesken kaiken ulos hallista, jotta muilla olisi edes jonkinlainen rauha suorituksiinsa.

Tehtiin Taavin kanssa koutsin ehdotuksesta luopumisharjoituksia. Olin kyykyssä namit kädessä Taavin edessä ja sama haukku jatkuin... kunnes tajusin Taavin ilmaisevan mua! Paikkamakuun haukunnan syytä en tiedä, mutta tässä kohtaa Taavi teki niin hyvää ilmaisua kuin pystyi ja me vaan koutksin kanssa odotetaan sen hiljenevän ja kielletään sitä haukkuisesta... Loistavaa, juuri näin toimii hyvää ja selkeä koiranohjaaja, mustavalkoisuutta toimintaan, eikun.... Kun tajusin Taavin tekevän ilmaisua, vaihdoin namin sen eteen alustalle ja jo vain hiljeni otus ja luopui niin mallikkaasti! Taas varsin paska fiilis mulle...

Lopputunti olikin sitten taas Taavin loistoa. Hallissa oli useampi muu koira ja me tehtiin siellä muiden seassa merkin kiertoa, ruutua, noutoa ja seuruuta. Miten tyytyväinen olin, kun Taavi irtosi minusta laukalla niin kiertoon kuin ruutuunkin, vaikka joutui ohittamaan samalla muita koiria! Noudotkin se teki innoissaan hiekkapohjasta huolimatta ja irrotuksetkin onnistui lopulta ihan kivasti. Lisää harjoitusta niihin kuitenkin tarvitaan. Kaukoissa peppu liikkui vähän, joten täytyy ottaa pieni tekniikkakuuri johonkin väliin. Seuruussa meinaa taas keulia ja peruutus kiihdyttää kovasti.


Perjantaina Kostin tottistreeneissä tehtiin kaukoja. Kosti oli niin innokas, että oli aika haastavaa, mutta kyllä me saatiin ihan onnistuneitakin istu-maahan vaihtoja. Paikkamakuuseen en sitä ottanut, kun se oli niin vauhdikkaalla tuulella, ei olis onnistunut kuitenkaan.


Taavi treenas paikkista hienosti ihan hiljaa. Maata piti kyllä vähän haistella ja kerran valui istumasta maahankin. Paikkisosuuden lopuksi Taavi oli paikkaistumisessa ja muut tekivät vuorollaan luoksetulon. Lopuksi mekin tehtiin oikein mallikas luoksetulo. Taavi oli taas niin hyvä!

Tunnin varsinainen aihe oli hyppynouto ja meillä myös noudon loppuasento ja kapulan luovutus. Hyppynouto tehtiin metallisella kapulalla ja sehän oli varsin ällöttävä, mutta muutaman tiputuksen jälkeen Taavi pystyi pitämään metskun suussaan. Näitä pitäis kai aina silloin tällöin muistaa itsekin tehdä. Luovutukset ja sivulle tulot kapulan kanssa olivat parantuneet edellisestä kerrasta.


Lauantaina käytiin Taavin kanssa jalostustarkastuksessa Elina Haapaniemen arvioitavana. Tarkastus sujui muuten hyvin, mutta kun koira piti nostaa pöydälle ja tarkistella hampaita, niin Taavi ei ollut kovin yhteistyöhaluinen. Päästiin sitten onneksi lattialle takaisin ja saatiin hampaatkin katsottua. Mittaus tehtiin myös pöydällä ja en ole ihan varma tuloksen oikeellisuudesta, mutta ei se paljoa pielessä ole, ehkä aavistus alakanttiin?

Tässä jalostustarkastuksen tulokset:
Tyyppi: Erinomainen
Rakenne: Erinomainen, rodunomainen, sopusuhtainen, tasapainoinen, normaaliluustoinen
Sukupuolileima: Erinomainen, selkeä
Kivekset: normaalit
Yleiskunto: Erinomainen, normaalikuntoinen, lihaksikas
Korkeus: Erinomainen, 46,5 cm
Pituus: Erinomainen, lähes neliomäinen
Pään yleisvaikutelma: erinomainen maskuliininen pää
Pigmentti: Erinomainen, silmäluomet mustat, kirsu musta, huulet mustat, kitalaki tumma
Ilme: Erinomainen, ovela ja hymyilevä
Kallo: Erinomainen, lähes tasainen, lähes yhtä leveä kuin pitkä
Otsapenger: Erinomainen, hieman erottuva
Kuono: Erinomainen, suora
Kuonon ja kallon mittasuhde: Hyvä, suhteessa 1:1
Huulet: Erinomainen, tiiviit ja kiinteät
Silmät: Erinomainen, ilmeikkäät. Hyvä, keskiruskeat, pyöreähköt
Korvat: Erinomainen, symmetriset, tyvestä kohtalaisen leveät. Hyvä, hieman raskaat
Hampaat/purenta: Erinomainen, täydellinen hampaisto, tiukka leikkaava purenta
Kommentit:"vaikeasti tarkistettava purenta, joka vaikuttaa hivenen tiukalta."
Kaula: Erinomainen, pitkä, melko lihaksikas, kauniisti lapoihin liittyvä
Ylälinja: Erinomainen, kiinteä
Selkä: Erinomainen, kiinteä, säkä kohtalaisesti erottuva
Lanne: Erinomainen, sopivan lyhyt
Lantio: Erinomainen, lyhyehkö
Häntä: Luonnontöpö
Rintakehä: Erinomainen, kohtalaisen kehittynyt, lähes kyynärpäihin ulottuva, kylkiluut hieman kaartuneet
Lavat: Erinomainen, melko pitkät, kohtalaisen viistot
Olkavarret: Tyydyttävä, hieman lyhyet
Kyynärpäät: Erinomainen, rungon myötäiset
Kyynärvarret: Erinomainen, suorat
Ranteet: Erinomainen, välikämmen hieman viisto
Etukäpälät: Erinomainen, tiiviit, soikeat
Reidet: Erinomainen, lihaksikkaat, kohtalaisen viistot, tarpeeksi pitkät
Polvet: Erinomainen, tyypilliset avoimet kulmaukset
Sääret: Erinomainen, melko pitkät, viistot
Kintereet: Erinomainen, kuivat, korkeat, riittävästi kulmautuneet
Välijalka: Einomainen, pystysuorat, aavistus ulkokiereisyyttä
Takakäpälät: Erinomainen, tiiviit
Kannukset: Erinomainen, kaksoiskannukset
Turkki rungossa: Erinomainen, tuuhea. Hyvä, puolipitkä, hieman pehmeä
Pään karvoitus: Erinomainen, lyhyttä, hienolaatuista
Väri: Erinomainen, brindle, tummat karvankärjet
Liikkeet edestä: Hyvä, hieman leveät
Liikkeet sivusta: Erinomainen, rodulle tyypilliset, ravi vapaata, ravi tehokasta, etu- ja takaliikkeet tasapainossa, sujuvat
Liikkeet takaa: Hyvä kinnerahtaat, hieman ulkokierteiset
Kommentit liikkeistä: "erinomaine tyypillinen sujuva sivuliike. Koira kantaa itsensä ryhdikkäästi."

Jalostustarkastus puoltaa koiran jalostuskäyttöä, lisäkommentti "Erinomainen rotunsa edustaja"

Vallan mahtavan erinomainen koira siis <3


Iltapäivällä Kosti pääsi Fionan kanssa lenkille ja tää kaksikko meni vielä matkan varrella olleeseen jokeen uimaan, hyrr.


Sunnuntaina oltiin Taavin kanssa näyttelyharjoituksissa. Hampaita en halunnut katsottavaksi, kun eilinen oli niin karmee kokemus, mutta muuten kopelointi oli Taavista ihan kivaa. Seisotukset meni hyvin ja juoksutkin muuten, mutta tunnin lopuksi juostiin kaikki isot ja pienet koirat samassa ja me jouduttiin juoksemaan sisäkehälle, niin silloin tuli kyllä haukkua, kun oli juoksevia koiria ihan liikaa joka puolella Taavin mielestä. Kolmion juoksemiseen saatiin uusi hyvä vinkki kääntyä aina oikean kautta, niin vauhti ei pysähdy kulmissä!


Illalla Kostin kanssa korkattiin kaveriporukan talven hallitreenikausi varsin hyvinmielen tottiksella. Kosti vapaana hallissa toisen koiran kanssa koko suorituksensa ajan ja saatiin vielä ihan kunnon häiriötä toisen tehdessä ruutua ja luoksetuloa ja leikkiessä. Muutaman kerran Kosti lähti toista kohti, mutta palasi kuitenkin nätisti mun luo. Ja nämä lähdötkin oli aina meidän liikkeiden välissä, joten hommissa ollessaan Kosti keskittyi huipusti.

Tehtiin kapulan pitoa, jossa ehkä ekat onnistumiset ikinä ilman hirveetä pureskelua. Ruutuakin kokeiltiin namialustalle ja ihan hienosti meni sekin ekakertalaiselta. Seuruupätkiin olen erityisen tyytyväinen, Kostin kontakti on musta niin hieno ja se rupeaa jo kykenemään vähän pidempiinkin pätkiin! Luoksetulo oli myös hieno ja Kosti tuli ehkä ihan vahingossa suoraksi mun eteen. Paikkista ei tehty rivissä, mutta omineen tehtiin toisen häiriköidessä ruutua. Ekan kimpoamisen jälkeen malttoi Kosti maata ihan hienosti. Mun sivulle paluu vaatii lisää treeniä, kun silloin meinaa Kostinen vähän ennakoida ylös nousemista. On se vaan hauska otus kaikessa totisuudessaan.

Taavi osaa!

Maanantaina jäljesteltiin viileässä ja kuivassa syyssäässä. Kostille reilu 300 metriä osittain namitettu jälki viidellä esineellä, vanheni reilun puoli tuntia. Heti alussa oli 20 askelta namia ja tuntui toimivan hyvin ja Kosti keskittyi jälkeen heinosti ja namituksen jälkeenkin tuntui olevan tarkempaa työskentelyä kuin edellisellä kerralla. Alun lisäksi jäljellä oli kolme muuta namitettua 10 - 20 askeleen namitettua pätkää. Kaikki esineet nousi hienosti ja muutenkin ihan hyvä jälki.

Taaville himpan yli kilometrin jälki lyhyellä janalla (30 m) hyvin riistarikkaassa ja vaihtelevassa maastossa kuudella pienellä kovalla esineellä ja lyhyellä paluuperällä (ei näy karttapiirroksessa, kun on sen verran epätarkka). Jälki vanheni kaksi tuntia ja loppujälki ajettiin jo melkoisen pimeässä metsässä. Jäljelle lähetyksen jälkeen lähti meidän edestä jänis, mutta se ei Taavia haitannut, vaan jälki nousi varmasti heti oikeaan suuntaan. En tiedä minkä turbovaihteen Taavi oli laittanut päälle, mutta koskaan ei olla jäljestetty noin kovaa. Koko jälkeen meni aikaa 17 minuuttia, vaikka löytyneiltä esineiltä palkkasin reilusti! Kaksi esinettä jäi löytymättä, mutta olivat kyllä vaikeita pieniä metalliesineitä. Maasto oli paikoitellen kovin ryteikköinen ja hankalakulkuinen ja Taavi jäljesti nämä pätkät liina vapaana perässä ja mulla oli tekeminen pysyä sen perässä. Taavi jäljesti vauhdista huolimatta tarkasti, eikä maastonvaihtelut tai hirvien ja kauriiden polut sitä hämänneet. Paluuperälle Taavi ei lähtenyt vaan ajoi sen siistinä kulmana.

Tiistaina hakuiltiin, Taavi pintahakua rakennusympäristössä ja Kostille tehtiin pentutreeni metsässä. Taaville haettiin haastetta korkealla olevalla ukolla ja piharakennuksen sisällä olevalla maalimiehellä. Taavi oli taas niin virtaa täysi, huh mikä meno! Eka ukko löytyi joenrannasta ja toisen lähellä tätä puussa olleen Taavi haistoi, mutta ei ensin osannut tarkentaa ja meni samalla hakualueen rajan yli. Kutsuin sen pois (en siis itse tiennyt missä ukot oli) ja jatkettiin matkaa. Taavi kuitenkin palasi puun luo ja sai nyt varmistuksen hajun lähteestä ja haukkui ukkelin puuhun. Viimeiseksi mentiin kiertämään piharakennuksia ja ketteränä pikkumiehenä Taavi meni oven alaraunan raosta sisälle ja löysi sieltä viimeisen ukon.

Kostille pentutreeni, koska pelkäsin sen saaneen traumat edellisen kerran ampparihyökkäyksestä. Treenikamut kyllä arvioivat mun saaneen suuremmat traumat kuin Kostin =). Joka tapauksessa eka ukko peräänajona ja toinen haamuna. Molemmille Kosti lähti innokkaasti ja aloitti molemmilla myös haukun ja siitä heti palkka. Kolmas ukko vielä valmiina ja sekin meni hyvin. Ei siis tainnu olla traumoja.

Perjantain tokotreeneissä Kostin porukka teki temppurataa ja häiriötreeniä. Temppurataa kiersi yhtä aikaa kaksi koiraa ja liikkeinä oli istuminen, seisomine, maahan meno, hyppy, kaket, merkin kierto ja kapulan pito. Muut meni hienosti, mutta kapula oli puruluu ja seisomista ollaan treenattu ihan liian vähän. Kaukoissa olen vielä ihan edessä.

Häiriöosuudessa seurattiin, oltiin perusasennossa ja maassa erilaisten häiriöiden alla. Kosti oli aika hyvä, mut tarvitaan ihan älyttömän paljon lisää treeniä.


Taavi oli taas ihan super. Se on nyt jostain saanut hurjan vauhtipiikin. Aluksi tehtiin paikkaistumista ja -makuuta ja pientä haistelua oli, mut muuten oikein hyvät paikkikset vierustoverien aiheuttaessa ihan kivasti häiriötä.

Yksilövuorolla aiheena oli nouto. Taavi nouti hienosti oikein iloloikkien kanssa. Tehtiin erilaisia toistoja sekä liikkeen omaisena että erilaisina variaatioina. Myös hyppynoutoa ja siinä oli vauhtia niin paljon, että paluuhyppy ihan hirvitti mua. Kotiläksyksi luovutasentoon tuloja ja luovutuksia.


Lauantaina ihanassa syyssäässä hakua molemmille. Taaville kokeenomainen rata ja siinä kävi juuri niin kuin ounastelinkin; lähetys vasempaan etukulmaan ja maalimies nousee oikeasta takakulmasta. Mut pääasia, että irtoaa ja on innokas! Oikeaan etukulmaan ei mennyt ekalla, mut tokalla sit onnistui ja sieltä löytyi ukko. Kolmas ukko nousi neljännellä lähetyksellä. Vislasin juuri Taavia takaisin, kun oli tehnyt löydön. Maalimies vei voitin mun kutsusta, kuten kuuluukin ja hieno ilmaisu sieltäkin. Tän treenin perusteella täytyy laittaa korvan taakse tarve treenata tien ylityksiä, vievät kaikenlaiset urat niin helposti mennessään...


Kostille vielä ampparien jälkeistä varmistelua, vaikka ei sitä kyllä olis tarvinnu. Kaks ekaa ukkoa etukulmiin yhtä aikaa muistikuvina. Ekalla lähetyksellä Kostinkin vei tieura menneasään. Toinen lähetys toiseen suuntaan ja pienellä avulla hyvä ilmaisu, palkka parin haukun jälkeen.

Toinen etukulma uudestaan ja nyt löytyi ukko ja ilmaisu alkoi ilman apuja. Kaksi seuraavaa haamuina, vikalta pitkä ilmaisu. On sillä vaan hieno haukku!


Sunnuntaina Kosti yritti tottistella ek-porukan treeneissä. Kyllä tuli niin paska koiranomistafiilis. Kun en osaa, niin en osaa... Kosti osaa juttuja, mutta se ei pysty keskittymään häiriössä, vaikka häiriö olisi pienikin ja mä en osaa toimia oikein.

Taavi sen sijaan loisti, kun käytiin jeesimässä kaveria ohitustreeneissä. Nuori italiaano on hieman hankala ja Taavi oli niin hieno kun tehtiin useita ohituksia ja kaverikin sai onnistumisia. Jäi hyvä mieli tästä.

Vähän reissua ja treeniä

Edellinen viikonloppu oltiin Argelès-Gazostissa Ranskassa pyrrierkkarissa. Porukka oli loistava ja sää suosi! Taavin pentu Milli (Salokannel Hermione) osallistui erkkariviikonloppuun ja mä vein sen lauantaina ranskalaiseen käyttäytymis/luonnetestiin, jonka Milli läpäisi hienosti ja sunnuntaina meillä oli vuorossa näyttely. Milli voitti oman luokkansa, mutta jatkossa ei sitten enää pärjätty. Hienosti kuitenkin nuorelta koiralta rodun kotimaassa.

Kuva Tanja Salomies

Kaikenlaisia pyreneesejä pitkin poikin kylää koko viikonlopun!

Tällä herralla oli ikää jo 15 vuotta. Aikaisemmin pyrreiltä typistettiin korvat (kuten kuvasta näkyy) ja häntä.

pyrrikulkue

Kyllä oli nättiä!

Kovin veikeän näköinen otus =)

Mun reissatessa koirat oli hoidossa, Taavi siskollani ja Kosti Pietalla, kiitos! Molemmat oli käyttäytyny ihan hienosti ja saaneet varmaan taas paljon uusia kokemuksia. Ihanaa, että on hyvät hoitopaikat koirille <3.


Keskiviikkona Kosti kävi riekkumassa pentutapaamisessa. Muut tosin olivat vuoden nuorempia, mut ei se menoa haitannut.

Kosti unohti, että sen pitäis olla varautunut pyreneesi

Illalla käytiin vielä omineen tokoilemassa. Kostille kapulan pitoa ja seuruuta sekä merkin kiertoa ihan läheltä ja Taaville merkin kiertoa, ruutua ja tunnaria sekä noutoa. Kosti pureskeli kapulaa hirveesti, mutta pääsin onneksi palkkaamaan hyvistä hetkistä pidossa. Seuruu ihan ok, mutta ulkopuolinen häiriö kyllä vaikutti kovasti. 

Taavi on nyt ruvennut kovin äänekkääksi tokoilijaksi, enkä tiedä millä haukkumisen saisi pois... Merkin kierto oli tällä kertaa tosi hankala, mutta saatiin kuitenkin onnistumisiakin. Ruutua kävin kerran näyttämässä ja Taavi teki kaksi tosi hyvää toistoa. Tunnarissa malttoi tällä kertaa haistella tosi hyvin, mutta nenä ei millään meinannut osua omalle kalikalle. Löytyi se sieltä sitten viimein. Nouto ihan ok hiekkakentällä suoritetuksi.

Torstaina sain Murun houkutelluksi treenaamaan Kostin kanssa hakua. Neljän ukon suunnitelmalla mentiin. Eka oli valmis ja Kosti lähti hienosti ja aloitti haukunkin hyvin, palkka heti parin haukun jälkeen. Toinen lähetys myös valmiina, mutta matkalla ollut polku vei mennessään. Otettiin sitten taputus avuksi ja hienosti meni Kosti maalimiehelle asti ja haukkui hyvin vähän pidemmän sarjan. 

Paskamaisella tuurilla vaan ilmaisun aikana tai heti sen jälkeen Kostin kimppuun hyökkäsi parvi maa-ampiaisia. En huomannut pesää piiloja merkatessani, enkä myöskään löytänyt sitä jälkeenpäin, mutta jostain oli Kostin haaroväliin, reisiin ja selkään ampparit löytäneet. En tiedä kuinka paljon niitä oli, kun osa oli karvojen sisällä, mutta useamman sain kuitenkin pois ja nivusissa näkyi pistojälkiä. Päivystävää elliä konsultoituani annoin kipulääkettä, jota onneksi löytyi pari tablettia kotoa. Yö meni rauhallisesti, mutta aamulla lenkin jälkeen takaliston kuivaaminen ei selvästikään tuntunut kivalta. Nyt peukut ja varpaat ristiin, ettei Kostin hakuinto lopahda tähän ikävään kokemukseen!

Kostin ensiavun jälkeen kävin tekemässä Taavin kanssa jäljennostotreenin. Jälki vanheni tunnin verran ja keli oli todella tuulinen, maa kostea ja lämpötila noin 15 astetta. Nostomatkaa oli kolmisen sataa metriä ja Taavi eteni sen rauhallisesti ja nosti jäljen muuten hyvin, mutta otti ensin takajäljen. En antanut edetä liinanmittaa pidemmälle ja liinan kiristyessä Taavi vaihtoikin suunnan oikeaksi ja puksutti lyhyen jäljen pätkän esineelle. Paras pitkä nostotreeni tähän mennessä.

Jälki

jäljen nosto

Perjantain tokotreenit jäi Kostilta väliin, kun oli vielä kosketusarka nivusista. Taavi sen sijaan treenas ja oli kyllä kivat treenit. Tehtiin peruutusta ja kaukoja ja omatoimisesti tein seuruuta ja luoksetuloja pysäytyksillä.

Peruutuksissa Taavi meinaa vähän kiihtyä, mutta teknisesti se osaa kyllä ihan hyvin jo käännöksetkin takaperin. Kaukot olikin tällä kertaa enempi tai vähempi hukassa, kun Taavi tarjosi seisomista hirmu innokkaasti aina johonkin väliin. En tiedä mistä se sen keksi, kun ei olla sitä nyt vähään aikaan edes harjoiteltu...