sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Kostille uusia kokemuksia

Tiistaina iltapäivällä jäljestettiin hiekalla. Molemmille kaksi n. 70 m suoraa jälkeä useammalla kolikolla. Jäljet vanheni puolisen tuntia. Kosti jäljesti ekaksi, alku vähän haparoivaa, mutta hienosti osasi poimia kolikot. Toinen jälki näytti jo vähän jäljestämiseltä.

Taavi aloitti hyvin omat jälkensä, mutta toisen jäljen puolenvälin jälkeen se hairahtui johonkin muuhun hajuun tai jotain ja loppujälki jäi ajamatta.


Tiistaitokossa Taavi teki ohjattua noutoa laiskasti, mutta teki kuitenkin, hiekkapohja nyt on vaan niin ällöttävän vastenmielinen. Merkin kierto oli ihan superhieno ja seuruuta tehtiin liikkuroituna pitkät pätkät peruutuksilla ja askelsiirtymillä ja hienosti meni. Odotellessa tehtiin kaukoja ja paikkaistuminen omineen toisen koiran treenatessa.

Ennen tunnin alkua treenattiin Kostin kanssa perusasentoja, joissa on selkeesti tapahtunut jonkinmoinen läpimurto. Kosti yrittää hakeutua ilman apua oikealle paikalle. Hallissa treenasi samaan aikaan mali ja alun keskittymishankaluuden jälkeen Kosti teki hyvin hommia mun kanssa ja leikki hienosti. Luoksetuloa tehtiin pari toistoa ja ihan superia miten tuo istuu paikallaan varmaan vaikka maailman tappiin asti, ei häirinny mali eikä hallin toisen pään aksaajat ja uskaltauduin menemään ihan hallin toiseen reunaan asti! Hyppyä yksi toisto ja sekin onnistui hienosti. Pitää yrittää jatkossakin ehtiä ennen Taavin treenejä päästä tekemään halliin jotain Kostinkin kanssa. Uusi paikka ja yleensä tarjolla oleva häiriö tekee vain hyvää.



Keskiviikkona käytyyn testaamassa lähin koirauimala, matkaa sinnekin tosin 55 km suuntaansa, että ihan lähellä ei ole tuokaan ja tie on varsin paska ja ruuhkainen, puolen tunnin uinti vaatii kolmen tunnin reissun 😀. Mutta Hyvinkäälle ei nyt ole muuta menoa tiedossa ja sinne ei viitsi pelkän uinnin takia ajaa, vaikka uimala siellä onkin paljon enempi mun makuun.

Ei tämä paikka silti huono ollut ja varmasti käymme uudestaankin. Vähän hirvitti, miten selviän yksin näiden kahden kanssa, mutta onneksi ennen meitä eikä meidän jälkeen ollut ketään, joten saimme olla rauhassa hieman ahtaissa tiloissa.

Ensin koirat pestiin, tätä varten oli ihan kätevä pesuallas. Sitten Kosti pääsi ensin yksikseen uittajan kanssa altaaseen, kun olihan tämä sen eka uintikerta. Eka kierros oli melkoista räpiköintiä, mutta pian homma alkoi sujumaan. Sellaista paloa, mikä Taavilla on uintiin, ei Kostille vielä syntynyt. Loppuajasta se kuitenkin meni itse uimarampille odottamaan uittajan auttamaan sen veteen ja nouti leluakin. Vähän epävarma se oli, mutta ui kuitenkin pääasiassa rauhallisesti. Kostilla liivit päällä, että oli tarttumakahva selässä.

Taavi ui yhtä innokkaasti kuin aina, vähän se tuntui välillä olevan huolissaan Kostista ja toisinaan taas meinas viedä molempien lelut vedestä.





pesulla















Torstaina käytiin tekemässä pieni esineruututreeni. Taavi haki ruudusta yhden valmiin esineen ja ihan mallikkaasti sen tekikin. Kostille kaksi esinettä yksi kerrallaan näytettynä. Hyvin meni nekin.



Torstaina kokeiltiin myös juosta koirien kanssa. Muru on jonkin verran käynyt Taavin kanssa juoksemassa, mutta Kosti pääsi kokeilemaan nyt ekaa kertaa. Mähän en siis juokse, mutta testattiin nyt kuitenkin pieni pätkä. Hyvä juoksukaveri tulisi Kostistakin kunhan vielä kasvaa vähän!





Illalla oli molemmille pojille fyssaria tarjolla. Ekaks käsiteltiin Taavi ja se osasi jo olla tosi rennosti, kaupan ovikello tai muut äänet eivät häirinneet. Lanneselästä löytyi vähän jumia, mutta ne saatiin auki. Liikeradat sillä on ihan huippuhyvät ja muutenkin karvaturri on kunnossa.

Kostia ei haluttu väkisin laittaa kyljelleen, kun ei siihen ollut itse oikein halukas. Haluttiin jättää paikasta ja fyssarista hyvä mielikuva, varsinkin kun käynnin tarkoituskin oli enemmän käsittelyyn totuttaminen kuin varsinainen hoito. Fyssari kävi koiran kuitenkin läpi sen seistessä tai istuessa. Kosti istuikin fyssarin sylissä ja nuoli sen naaman ja yritti syödä korvikset sen korvasta... Niskasta löytyi pientä jumitusta, joka todennäköisesti johtuu ahkerasta purukaluston käytöstä ja ehkä vähän huolestuttavana havaintona oli aavistuksen epäpuhdas liike takajaloissa. Suurin osa kävelytyksistä/ravauksista oli liikkeeltään puhdasta, mutta aina välillä fyssari huomasi pientä poikkeamaa. Myös selkäranka lantion etupuolelta tuntui olevan jumissa. Mitään kunnon käsittelyä ei tietenkään saatu aikaiseksi, kun Kosti ei kyljelleen suostunut, mutta venyttelyohjeita saatiin selälle ja tietty jatketaan noita kyljelleenmenoharjoituksia ja muuta kotihierontaa. On tuo kyllä sellainen koheltaja, etten yhtään ihmettelen paikkojen olevan vähän jumissa...

Sunnuntaina taas vähän esineruutua. Kyllä tuokin laji on apparin kanssa niin paljon helpompaa kuin yksin. Kostille kolme esinettä sillai, että se oli puuhun sidottu ja vein huudellen esineen yksitellen ruudun takarajalle. Kaikki se sieltä mulle toi, osan kanssa joutui tekemään vähän töitäkin. Taavi haki yhden valmiin esineen, tarvi siihen kolme lähetystä, kun kahdella ekalla meni kauempana puuhun kytkettynä odottavan Kostin luo.



tiistai 28. marraskuuta 2017

Tokotusta itekseen ja ohjatusti

Tiistaina pikainen käynti hallilla. Kosti treenas seuruuta ja luoksetuloa, Taavi ruutua, merkin kiertoa ja tunnaria. Kostia meinas hajut vähän viedä, mutta ihan kiva treeni kuitenkin sille vieraammassa paikassa. Taavi ei meinannut osua ruutuun, kun oli joko liian edessä tai takana... Merkin kierto sujuu hyvin ja tunnarissa oma löytyi toisella yrittämällä.


Kosti tarkkana


Perjantaina aamutreeni hallilla. Taavin ohjelmassa oli tunnari, ruutu, merkin kierto ja rallyn avon uudet käännöstehtävät.

Tunnariin laitoin parikymmentä kalikkaa ja Taavi toi ekalla oman! Haisteli hyvin ja tiesi minkä tuo. Lisää itsevarmuutta tähän tehtävään, niin eiköhän se oma ala tulla sieltä useammin ekalla kerralla eikä vasta tokalla.

Merkin kierto onnistui hyvin ja ruutukin kohtalaisesti. Ruutuun mennessä Taavi lähti ihan jonnekin muualle, mutta korjasi kuitenkin matkalla suunnan ruutuun, kun ilmeisesti huomasi sen vasta matkalla. Tehtiin pari toistoa ja kyllä se sinne nauhojen sisälle enempi tai vähempi hyvin osuu. Tääkin vaatii vielä paljon toistoja, jotta tulee varmuus tekemiseen.

Rallyn käännösliikkeet meni oikeastaan kaikki hyvin. Sivulta eteentuloja täytyy treenata varmasti eniten, koska apuaskelta ei saa enää käyttää ja kovin helposti Taavi jää hirmu vinoon. Käsiavun tarvii vielä ja vahvalla käsiavulla tulee kyllä aika lailla suoraankin.


Kosti harjoitteli seuruuta ja saatiin aikaiseksi useampi onnistunut liikkeellelähtö. Sivulle Kosti ei osaa vielä tulla ilman käsiapua. Merkin kiertoa tehtiin muutama kerta. Ekaksi ihan vierestä ja sitten jätin Kostin istumaan vähän kauemmaksi ja menin itse merkin viereen ja siitä sitten kierto. Kapulan pidossa onnistuttiin saamaan mälväämättömiä pitohetkiäkin ja loppuun vielä vauhdikas luoksetulo istumisesta.


Lauantaina osallistuin Kostin kanssa Tarja Martinpuron tokovalmennukseen. Puoli tuntia useamman tunnin autossa odottelun jälkeen oli vähän liian pitkä aika pennulle, mutta se mitä tehtiin, niin tehtiin hienosti. Kosti keskittyi ja rauhoittui hyvin treenaamaan ja leikki myös hyvin.

Suurin ongelma yllätys yllätys olen minä ja mun kädet, jotka ei ole koskaan oikeassa paikassa. Mun pitäisi oppia ajattelemaan palkan suunta paremmin, perusasennossa esimerkiksi enemmän ylhäältä kuin edestä. Perusasentoa tehtiin ja siinä mun pitäis pystyä jo pikkuhiljaa häivyttämään käsi ja saada Kostille tolkku oikeasta paikasta. Perusasentoa tulisi myös treenata eri paikoissa ja saada Kosti tottumaan erilaisiin häiriöihin. Lisäksi olisi hyvä käydä erilaisissa paikoissa ja häiriöissä leikkimässä. Tällä pitäisi koiralle saada ajatus siitä, että vaikka on häiriöita ja kaikkee mielenkiintoista, niin ohjaajan luota saa palkkaa ja siellä on kivaa. Jos koira kuitenkin lähtee tutkimaan ympäristöä, on itsestään tehtävä mielenkiintoisempi kuin koiran keskittymisen vienyt häiriö. Leikkiminen muutenkin treenin välissä on suotavaa, nostaa virettä ja katkaisee treenin hyvin eri liikkeiden opettelun välillä. Leikkiessään koira pääsee myös purkamaan itseään hyvin.

Muuta koulutuksessa ylös kirjattua:

  • Merkille lähetys, toimii myös ruudussa
    • ensin palkka merkin taakse koiran nähden. Kun palkalle meno onnistuu, palkka salaa pois ja lähetys.
    • paikka varmaksi ja sitten lähetyksiä eri suunnista
    • jos koira menee ruutuun, mutta väärään paikkaan, kehutaan ja siirretään oikeaan paikkaan
  • jos koira haukkuu lähetyksissä, "jumppa" ennen lähetystä voi auttaa
  • anna koiran ratkoa pulmia itse!
  • liikkeiden opetus ja motivaation kasvatus ovat kaksi eri asiaa
  • opeta ruudussa oikea paikka!!




Sunnuntaille pukkas taas vähän liikaa treenejä, kun perjantain tokotunnit oli siirretty sunnuntaille jonkun jonninjoutavan aksakoulutuksen tieltä. Päivä aloitettiin kuitenkin Taavin kanssa näyttelytreeneissä, joissa tällä kertaa juostiin tosi paljon. Ja hyvä niin, koska se on se meille vaikea juttu. Aluksi haukututti enempi, mutta loppua kohti parannettiin ja juostiin hurjan hyvin lopputunnin juoksut. Eikä ollu väliä juostiinko rinkiä vai parijuoksua, kaikki onnistui hyvin.

Kostikin kävi hallissa pyörähtämässä ja juoksemassa muutaman kierroksen. Se tuntuu Taavin jälkeen aina ihan kuin ponia juoksuttaisi, vähän sellaista vikuroivaa. Se juoksee hirmu nätisti, mutta aina ei suunta ole ihan sama kuin mulla...


Iltapäivällä sitten ne poikien tokotunnit. Taavin porukka aloitti jumppaamalla erilaisia koiran taivutuksia ja venytyksiä. Jättäviä tehtiin ilman seuruuta ja Taavi oli näissä hyvä, osas erotella liikkeet toisistaan. Zetaa tehtiin myös ja siinä maahan meno onnistui, mutta muut meni väärin ekalla kierroksella. Kesti kuitenkin hyvin paikallaan mun kiertäessä. Tokalla kerralla autoin vähän ja nyt kaikki liikkeet oikein. Seisomisessa on kyllä vähän hankaluuksia pysyä paikallaan. Perusasentoon tuloja tehtiin lelun ohi. Taavia kun ei lelut kiinnosta, niin se käveli suoraan lelun yli sivulle. Kun vaihdoin lelun tilalle namikupin, niin kovin tuli haastetta ja kuppi oli varmuudeksi hyvä kiertää pitkän kaaren kautta =). Loppuun paikkaistuminen ja taas Taavi oli superhieno, ei mitään parannettavaa ja silti mun on vaikea luottaa... Matkaa oli tällä kertaa vajaa kymmenen metriä.

Kostin porukka teki alkuun samat jumppajutut. Huh, kun en kerkiä Kostin liikkeisiin mukaan ollenkaan. Perusasentoja treenattiin ringissä ja ilman rinkiä. Nää meni ihan hyvin auttamalla, mutta ilman käsiapua ei hommasta tule mitään. Maahanmenoja tehtiin myös ja niissä on malttia tullut lisää, Kosti malttaa odottaa palkkaa maassa. Paikkamakuu hihnanmitan päässä isoilla väleilä muihin, rauhallisesti sujui. Loppuun vielä vähän merkin kiertoa, kovasti on penneli namissa kiinni.

Iltasella vielä jälkiporukan treenivuoro. Taavi yritti tehdä ruutua, seuruuta liikkuroituna ja tunnaria, mutta taisi poika olla jo niin väsy, että kaikki meni vähän sinne päin. Ruutu oli nurkassa, josta Kosti aiemmin päivällä löysi hirveän määrän syötävää ja nenä vei siellä Taaviakin. Seuruu olis saanu olla vähän intensiivisempää, mutta hyvin selvittiin häiriöihmisistä ja liikkuroinnissa tulee aina itellekin uusia askelkuvioita eikä aina sitä samaa vanhaa kaavaa. Tunnarissa haisteli kauan, mutta ei osunut kertaakaan oman kalikan kohdalle. Toi ekaks väärän ja tokalla yrittämällä sit sen oman aavistuksen epävarman oloisena. Kotitreeniin pitää tämä selkeästi ottaa ja saada varmuutta. Lopun paikkikseen en unista kaveria enää ottanut.

Tulipahan testattua, että kolme pitkää keskittymistä vaativaa treeniä on vähän liikaa. Jos aamulla olis ollu vaikka hakua tai jotain sellaista, niin ei olis varmasti haitannut niin kovin, mutta näyttelytreenit oli Tapsan pääkopalle tosi vaativat ja omat tokotreenitkin ihan tarpeeks keskittymistä vaativat.




Niin on pimeät kelit, että lumesta huolimatta värikuvat näyttää ihan mustavalkokuvilta:




















sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Kovasti koirakavereita ja kiva tokokupla

Viime viikonloppuna Nuttu tuli ihmistensä kanssa kylään. Pojat oli ihan tohkeissaan! Harmi, kun koko viikonlopun satoi enempi tai vähempi kaatamalla, niin kuvia ei tullut otetuksi vauhdikkailta metsälenkeiltä.

Sunnuntaina kävin iltapäivällä Taavin kanssa näyttelytreeneissä. Tällä kertaa tehtiin tosi monenlaisia juttuja. Oli pujottelua, parijuoksua, erilaisia yksinjuoksuja, ringissä juoksua parilla eri tavalla ja kopelointia. Juoksujutut meni tällä kertaa tosi hyvin, mutta seisottamista oli paljon ja siinä ei Taavilla meinannut maltti kestää, vaan se haukkui. Viimeisen vartin oli kivan rennon oloinen. Treenit on sinänsä haastavat, kun koirat tulee halliin ja heti alkaa juokutukset ja seisotukset, Taavi ei pääse tsekkailemaan tilannetta rauhassa ja siks varmaan rentoutuukin vasta lopputunnista.


Illalla oltiin vielä hallilla; Kostin kanssa yritettiin ratkoa kapulanpito-ongelmaa. Sehän hakee ja tuo kapulan innoissaa, pudottaa vaan ennen mun luo tuloa. En ole vielä vaatinut sitä tuomaankaan lähelle, vaan ajattelin opettaa loppuasennon erikseen. Ongelma on vain ollut se, että perse nousee samalla kun suu aukeaa ottamaan kapulaan... Päädyttiin harjoittelemaan ihan vain rauhallista istumista mun edessa ja sehän onnistuu namista luopumalla varsin mallikkaasti. Pikkuhiljaa pitää lisätä kapula sitten noihin istumistreeneihin.

Perusasentoa kaverit naksutteli meille ja sitten tehtiin loppuun luoksetulo. Hurja kun tuo pentu on vauhdikas ja ehtivä, ihan en kyllä pysy sen vauhdissa mukana.

Taavi kävi istumassa paikkaistumisen ja kovin hienosti istuikin, hiljaa ja rauhallisesti. Tehtiin yks pidemp ja yks lyhyempi toisto. Peruutusjuttuja harjoiteltiin myös, kovasti meinaa mennä vinoon. Hokasin myös miten saan Taavin ehkä paremmin seisomaan paikallaan, kun kierrän sen. Mun täytyy mennä ihan tosi läheltä sitä, niin sille ei tule tarvetta kääntyillä.


Maanantaina kävin tosi pitkästä aikaa illalla kentällä tekemässä tottista. Vähän oli valoista huolimatta pimeää ja sit tietysti hirmu märkää myös... Taaville ruutu, merkin kierto ja peruutusta. Ruutua kävin näyttämässä ja sitten lähetys. Taavi lähti kuin tykin suusta, mutta meni vaan haistelemaan maata ruudun vierestä. Pari tällaista toistoa ja sitten älysin lyhetää matkaa ja homma toimi. Plussana Taavin hyvä vire, joka säily vaikkei palkkaa tullutkaan väärin tehdyistä liikkeistä.

Merkin kävin myös ekalla kerralla näyttämässä ja hyvin meni kaksi toistoa eri suunnista laukalla molempiin suuntiin. Peruutuksessa mulla oli apuna ohjuririma maassa ja jo vain meni pyrriäinen suoraan. Vähän se on liian takana peruutuksessa, mutta jos nyt menis edes suoraan.

Kostin kanssa tehtiin perusasentoa ja liikkeelle lähtöjä. En tiedä oikeesti, onko sillä mitään hajua tuosta paikasta, mutta kai se joskus saa jonkun ahaa-elämyksen asian suhteen. Jättäviä tehtiin myös ja ne onnistui hyvin, paitsi seisominen on vielä tosi vaiheessa ja peruuttamalla siis mennään näiden kanssa. Loppuun vielä paikkamakuu; Kosti kestää hyvin paikallaan, vaikka menisin kauemmaksikin, mutta jos teen jotain häröilyliikkeitä, niin nousee ylös. Hyvä pohja kuitenkin paikkikselle jo olemassa!


Tiistaitokossa tunti aloitettiin paikkaistumisella. Taavi oli niin hyvä!!! Vaikkakin kovin huolestuneelta se näytti, mutta istui niin nätisti ja hiljaa ja rauhallisesti ja vaikka mitä, vaikka taas oli häiriötä riittävästi tarjolla. Ja mä uskaltauduin jo ainakin 15 metrin päähän!

Me treenattiin hyppynoutoa, mikä onnistui tosi heinosti mun vinoista heitoista huolimatta. Hypyn jälkeen tehtiin merkin kiertoa ja siinä kävi juuri niin kuin pelkäsinkin. Taavi meni hypylle, joka oli samalla suunnalla kartion kanssa. Tää oli selkeesti taitekohta meidän tämän kerran treenissä ja tuon hallin huonot fibat tulivat taas esiin. Tän jälkeen Taavi kyllä teki hommia, mutta sillä oli kova tarve komentaa mua; "Ole akka selkeempi! Mähän teen töitä ja sulle ei mikään kelpaa!". Hypylle harhautumisen jälkeen tehtiin kaksi oikein onnistunutta merkin kiertoa. Sitten oli ruudun vuoro ja se meni kyllä huonosti. Taavi juoksi ruutuun, mutta sinne päästyään alkoi haukkua ponnekkaasti. Uusi yritys ja sama homma. Sitten laitettiinkin pyrrin pasmat sekaisin, kun seuraavilla toistoilla juoksin Taavin perässä ruutuun. Kyllä on hiljaista poikaa. Loppuun vielä kaukoja istu-maahan -vaihdoilla, oikein hyvin meni nekin.

Tunnin jälkeen jäin tekemään vielä Kostin kanssa vähän perusasentoa ja seuruun alkeita kunnon ison peilin edessä ja lopuksi vielä pari luoksetuloa. Olen niin tyytyväinen Kostin malttiin, kun se jää hienosti paikalleen istumaan ja mä voin kävellä hallin toiselle puolelle, eikä sillä ole mikään kiire mihinkään. Näkee, että paikkaistumista treenataan aina metsälenkeille teiden ylityksissä. Ihana penneli.


Keskiviikkona kävin omineen hallilla hömpöttelemässä. Kosti harjoitteli noutokapulan pitoa ja siinä saatiin jo pienoista edistymistä aikaiseksi. Kosti pystyi jo pitämään pyllyn maassa hetken aikaa samaan aikaan kun kapula oli suussa. Mälvää kyllä jonkin verran. Seuruussa myös saattoi jokin himmeä lamppu välillä vähän syttyä ja saatiin ihan hienon näköistä seuruuta aikaiseksi useamman askeleen verran ilman, että nami oli ihan nenässä kiinni. Jättäviä kokeiltiin kanssa ja ne menee miten menee. Loppuun vauhdikas luoksetulo. Jatketaan harjoittelua!

Taavi teki pari upeaa toistoa hyppynoutoa, osaa hienosti hakeutua takaisin tullessa esteelle, vaikka olisinkin heittänyt vinoon. Ruutua kokeiltiin myös ja se meni tosi hienosti ilman mitään apuja! Peruutusta harjoiteltiin apurimojen kanssa ja siinä Taavi meinaa olla liian innokas ja nopea. Peruuttaa kyllä, mutta aika paljon mun takana ja vinoon meinaa myös pyrkiä. Tässä varmasti olisi syytä palata vähän taaksepäin ja treenata ihan vaan liikkeelle lähtöä.

Hallilta suoraan Manu-sakun kanssa lenkille. Keli suosi meitä pitkän sadejakson jälkeen ja nähtiin pilkahdus auringosta!



Illalla oli pimeät hakutreenit. Taavi harjoitteli pintahakua pimeässä ja tarkoituksena oli laittaa maalimiehet aika alueen takalaitaan, jotta saadaan harjoitukselle kestoa. Takatuulesta huolimatta Taavi poimi maalimiehet melko nopeasti ja jaksoi hyvin haukkua, vaikka mun paikalle rämpiminen kestikin tovin. On se vaan niin superhyvä tuossa hommassa!

Kosti sai kaksi pistoa, joissa se näki molempien maalimiesten katoavan pimeyteen. Reippaasti juoksi ukkojen perään ja molemmat löytyivätkin hienosti. Plussana Kosti vielä päätti pienellä avustuksella haukkuakin! Eli me unohdamme rullan ja Kosti saa ruveta treenaamaan maalimiesten haukkumista ihan urakalla.


Torstaina aamutreenit hallilla. Kostin kanssa ihan huippupätkiä seuruuta, kauhulla odotan käden häivytystä! Kapulan pidossa saatiin myös ihan oivia onnistumisia, peppu pysyi maassa vaikka kapula oli suussa ja kerran oli ehkä sekunnin mälväämättäkin. Hyppyä tehtiin pari toistoa ja yksi pitkän matkan luoksetulo. Molemmissa Kosti jäi istumaan tosi hyvin. Jotenkin uskomatonta, miten tuollainen elohiiri jää niin tyynesti paikalleen. Kivat treenit siis.

Taavi aloitti ruudulla ja taas ilman apuja onnistunut suoritus, tosin se meni seis käskyllä maahan. Tokalla yrityksellä jäi sitten seisomaan ja palkka siitä. Heti perään toiseen suuntaan kartion kierto ja taas onnistuminen! Pari hyppynoutoakin saatiin tehtyä ja mä onnistuin heittämään melko suoraan. Lopuksi vielä tunnari. Ekaks toi väärän, mutta toisella yrittämällä pitkän ja tarkan haistelun jälkeen löytyi oma kalikka.


Perjantain tokotunneilla Taavin porukka treenas perusasentoon tuloja ja hyppyä. Oltiin Taavin kanssa niin hyvässä tokokuplassa, että huh kun oli kiva tehdä! Perusasentoon tulot oli aika hyviä, parantuneet selkeesti kesän sinnepäin tekemisestä. Hyppy myös hyvä. Paikkaistumista ja -makuuta tehtiin myös ja niissä molemmissa Taavi oli tosi heino, rauhallinen ja hiljainen. Superplussaa siitä, että treenien jälkeen treenikamu laittoi viestin, että hänen narttunsa onkin juoksuinen. Taavi siis teki töitä ihan superisti juoksuisen nartun ollessa vieressä, wuhuu!







Kostin ryhmässä on niin paljon porukkaa, että halli ei meinaa riittää ja selkeesti häiriötä on välillä vähän liikaa pennulle. Aloitettiin paikkamakuulla. Kosti teki muuten hienosti, mutta se ei kestä maassa, jos välipalkkaan. Makoilee rauhassa ja keskittyneesti, jos en palkkaa välillä. Tehtiin kaksi toistoa.


Loppuaika tehtiin erilaisia häiriötreenejä perusasennossa ja koira edessä istuen. Perusasennot on Kostilla hyvät ja kontakti pysyy ihan kivasti. Yhdessä harjoituksessa oltiin ringissä koirat peppu keskustaa kohti ja se oli liikaa Kostille. Selän takana hääräävät koirat paineistivat Kostin niin paljon, että se rähähti vieruskaverille. Rauhoituttiin sitten hetki, mutta selkeesti sen oli vaikeampi keskittyä omaan tekemiseen loppuaika.




Lauantaina aamusta hakutreenit ja Taavi aloitti pintahaulla. Tuuli oli tosi hyvä ja vastaiseen kun mentiin, niin Taavi sai heti hajun ja pinkoi kauas haukkumaan maalimiehen. Myös toinen maalimies löytyi nopeasti. Tuo pintahaku sopii Taaville paljon paremmin kuin pistotus. Se on paljon innokkaampi ja motivaatio on kova. Töitä Taavi tekee itsenäisesti, mutta on kuitenkin hyvin kuulolla ja hallinnassa, tykkään.






Kostille neljä haamua ja ne meni hienosti, muutama haukkukin irtosi maalimiehillä.


Lola oli meillä kolme päivää hoidossa ja pojat oli tohkeissaan. Kosti varsinkin tykästyi Lolaan ja kaksikko nuhjas keskenään paljon. Kaikin puolin hienosti meni koko aika ja pojat oli kilttejä isäntiä ja Lola pääsi toteuttamaan nahkafetissiään meidän nahkasohvalla.






hienosti odotti koko porukka lupaa tien ylitykseen



kaupalla kaikki odottivat nätisti ostosten ajan

vieraalle maistui uni tyynyllä


 
 







keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Taas on reissattu

Viime viikon lauantaina käytiin hallilla Taavin kanssa kokeilemassa muutamaa rallyn avoimessa luokassa vastaan tulevaa uutta liikettä; hyppyseuruuta, pyörähdystä ja istu-seiso-kierrä koira. Kaksi ekaa onnistui tosi hyvin ekakertalaiseksi, alla videot. Hyppyseuruussa tarvii ottaa juoksuaskelia, kävellessä Taavi ehtii kääntyä poikittain. Pyörähdyksessä Taavi saattaa osua vähän mun jalkaan, enkä tiedä onko se virhe vai ei. Tuo istu-seiso-kierrä koira oli haastavin. En ole opettanut Taaville seisomista muuta kuin liikkeestä. Kaukoja ajatellen ollaan joskus vähän tehty nami nenässä jumppaa, mutta ei juuri sitäkään. Tämä liike täytyy siis aloittaa aika alkeista ja kokeiltiinkin tuota istumisesta seisomaan nousemista ilman perusasennossa oloa. Tämä onnistuu kädellä auttaen ja yllättäen pystyin kuitenkin kiertämään Taavin ilman sen liikkumista!










Näiden liikkeiden lisäksi tulee kymmenkunta uutta käännösjuttua, mutta ne on enempi tai vähempi erilaisia variaatioita jo osaamistamme jutuista enkä usko niiden aiheuttavan hirveitä ongelmia. Koiran täytyy vaan olla tosi kuulolla, että tekee mitä käsketään eikä sitä mitä luulee olevan tulossa. Houkutus myös tulee uutena liikkeenä, mutta luopumista on treenattu, joten tämäkin varmaan tullaan handlaamaan jotenkuten. Treeniä nämä kaikki vaativat ja talven aikana olisi tarkoitus ottaa liikkeet haltuun.


Kostin kanssa treenattiin jättäviä. Hidas se on vielä ja seisominen ei onnistu. Istuminenkin meinaa mennä maahan menoksi. Hyvin se kuitenkin keskittyy ja mun pitäis muistaa, etten voi noi pieneltä vielä vaatia kovin paljoa kun en sille ole vielä juuri mitään opettanut. Hyppyä tehtiin pari kertaa ja nyt ei Kosti yrittänyt kiertää estettä vaan hyppäsi hienosti yli.



Tiistaina päästiin pitkästä aikaa Taavin kanssa tiistaitokoilemaan. Alkuun paikkaistuminen, Taavi reunassa. Se istui ihan hirmuisen hienosti, hiljaa ja keskittyneesti, vaikka hallissa liikkui ihmisiä ja taisi joku koira vähän haukkuakin. Vieruskaverilla oli namipurkki edessään ja kun sen ohjaaja kävi kesken istumisen hakemassa purkin käteensä, luulin Taavin lähtevän purkin perään. Mutta ei se lähtenyt, katsoi vain tarkasti mihin purkki menee. Etäisyyttä mun pitää vielä kasvattaa, mutta tää oli taas superhyvä istuminen.

Merkin kiertoa tehtiin kaksi toistoa, eka vähän lähempää ja toka täydestä matkasta. Molemmissa pysyi laukka koko ajan!! Sitten ruutua, koutsi kävi näyttämässä ruudun ja Taavi meni sinne hienosti. Alkoi kuitenkin haukkua... Toinen ruutu ilman näyttämistä ja kehuin heti ruudun löydyttyä, niin Taavi pysyi hiljaa.

Seuruuta liikkuroituna, askelia eteen, taakse ja sivuille. Peruutus ei oikein onnistunut ja mietittiin sen ehkä toimivan paremmin, jos aloitan oikealla jalalla. Muuten meni hyvin.

Hyppynouto oli vaikea. Taavi periaatteessa teki liikkeen, mutta hirveesti hienosäätöä vaatii vielä. Luoksetulo oli hyvä ja lopuksi vielä kaukot. Kaket tehtiin naama aksakentälle päin ja aksaava koira vei suuren osan Taavin huomiosta, mutta tästä huolimatta se teki kaikki avon vaihdot ekalla käskyllä. Hassun näköistä, kun se seuras tosi tarkasti hallin toisella puolella aksaavaa koiraa ja oli kuin ei olisi nähnytkään mua, mut teki silti mitä käskettiin. Palkkaa olis halunnu enempi ja nopeemmin. Kokonaisuutena mahtitreenit, vaikka vähän haukkumista väliin tulikin. Tuolla hallissa meillä on aina ollu jotenkin vaikeempaa kuin muualla ja nyt oli hyvä fiilis tehdä.


Treenien jälkeen ajettiin Turkuun, jossa yövyttiin ja keskiviikkona matka jatkui laivalla Ruotsiin. Laivamatka meni molempien koirien osalta hyvin, tyypit osas rentoutua hyttiin ja kannen pissireissut meni hyvin. Parin seuraavan päivän aikana ajeltiin Tanskan Herningiin koiranäyttelyyn. Matkan varrella tutustuttiin mm. kuningas Brahen linnan raunioihin Vätternin rannalla, käytiin pienellä patikalla Söderåsen kansallispuistossa ja käppäiltiin pitkin Malmön puistoja.




sekä Ruotsin että Tanskan puolella oli melkoisia ruuhkia


 






Juutinrauman silta


Herningissä leiriydyttiin messukeskuksen pihaan, johon oli karavaanareille järjestetty sähkö ja suihkut, hyvää palvelua Tanskan kennelklubilta! Siihen nähden, että pienelle alueelle oli leiriytynyt useampi sata autokuntaa ja kaikilla tuntui olevan kahdesta kuuteen koiraa mukanaan, oli paikka rauhallinen. Koirat eivät juurikaan haukkuneet ja ainut suurempi häiriö oli "hieman" juhlivat saksalaiset, jotka onneksi olivat aivan alueen toisella laidalla. Taavi ja Kosti olivat yllätyksekseni autossa koko viikonlopun ajan ihan hiljaa, ulkoa kuuluneet ääneet eivät aiheuttaneet vahtihaukkua.

Messukeskusta ympäröivällä alueella pystyi hyvin lenkittämään koirat ja kauemmalla nurmikentällä pojat pääsivät juoksemaan vapaanakin. Kosti näki viikonlopun aikana varmasti enemmän vieraita koiria kuin tähänastisen elämänsä aikana yhteensä. Teki hyvää sille, varsinkin kun Taavi näytti esimerkillisesti mallia, ettei toisista tarvi välittää ollenkaan.

Lauantaina oli eka näyttely ja näihin kinkereihin osallistui vain Taavi, koska Kosti oli harmittavasti pari päivää liian nuori päästäkseen junnuluokkaan. Ja eihän Kosti ollut edes syntynyt silloin kun reissua varasin (meinas muuten unohtua ostaa Kostille oma laivalippu). Messukeskus muodostui useasta hallista ja näyttelyllä oli hyvin tilaa. Kehät olivat isoja ja kehien välillä oli myös kivasti tilaa. Ainoana miinuksena hallissa oli todella kylmä.

Ennen omaa kehää jouduin beuceronkehään kasvattajaluokkaan lainahandleriksi. Oli kiva olla avuksi!



Lauantain kehässä kilpakumppanina Light My Fire Happily ja tuomarina kroatialainen Jadranka Mijatovic. Taavi oli ollu koko reissun ja näyttelyaamun hallissa hirveän rauhallinen ja rennon oloinen, mutta niin vain kehässä pääsi pari haukkua, ei onneksi mitään pahempaa ja suoriuduttiin ihan hienosti . Arvostelu oli nopea ja kuului näin

4,5 years old male, nice type size and bone, exc type of head beautiful eyes and expression, good neck and shoulder, exc top line, short hook and bit close behind.

4,5 vuotias uros, hyvän tyyppi, koko ja luusto, erinomainen pää, kauniit silmät ja ilme, hyvä niska ja hartiat, erinomainen ylälinja, (hook voisi olla ehkä hock tai sitten en tiedä järkevää suomennosta) lyhyt kinner ja hieman ahdas takaa.

Taavi oli ROP ja sitä myöten Taavi sai Tanskan muotovalion ja Pohjoismaiden muotovalion arvot ja reissun tavoite oli täytetty.







Kostikin pääsi hengailemaan messuhalliin ja pojat edustivat rotuaan hienosti ja saivat ihmisiltä paljon kehuja, rapsutuksia ja kyselyjä siitä, mikä ihmeen rotu tämä oikein on.


Illalla oltiin Taavin kanssa isossa kehässä, tuomarina tanskalainen Marie Petersen. Esiarvostelussa meitä seisotettiin tosi pitkään ja tästä huolimatta Taavi jaksoi hienosti, vaikka varmasti oli jo väsynyt. Varsinainen iso kehä oli tosi iso, juostiin varmaan puol kilsaa sitä ympäri ja Taavi oli hieno, vaikka perskarvoissa kiinni juoksi seuraava koira. Taas pitkä seisominen ja siitäkin suoriuduttiin ihan mallikkaasti. Vaikka ei me noissa koskaan menestytä, niin onhan niissä upea käydä juoksemassa!

esiarvostelussa

esiarvostelussa

esiarvostelussa

Kohta tullaan!

isossa kehässä


isossa kehässä

isossa kehässä

Aika tasan neljän tunnin kohdalla alkaa ykkösryhmä ja meidänkin hieno esiintyminen näkyy =)



Sunnuntaina kehässä samat koirat ja tuomarina tanskalainen Freddie Klindrup. Tällä kertaa Taavi haukkui vähän enempi, mutta juoksi kuitenkin melko nätisti ja seisotukset onnistui hyvin. Tuomari oli todella tarkka ja kopeloi koiran kokonaan. Tuomari tykkäsi isompikokoisista koirista ja niinpä Light My Fire Happily oli tällä kertaa ROP. Meille kuitenkin laatuarvosana erinomainen ja hyvä arvostelu. Eihän me voida aina kaikkea voittaa ja hyvä, että molemmat koirat saivat viikonlopulta jotain =).

Taavin arvostelu kuului näin:

Af mindste lag, udmærket hoved og udtryk, godt næseparti, vel placeret øjne, korrekt ansatte øre, udmærket hals, krop, gode benstammer, normal vinklet, bevænger sig godtm god pels, godt temperament.

Hieman matala, erinomainen pää ja ilme, hyvä kuono, hyvät silmät, oikein asettuneet korvat, erinomainen kaula, runko, hyvä luusto, normaalit kulmaukset, liikkuu hyvin, hyvä turkki, hyvä luonne.


Light My Fire Happily



Tuomarin piti tutkia rotumääritelmää arvostellessaan, mut kattokaan miten hienosti Taavi pönöttää!




Kehän jälkeen leiri kasaan, matka kotiin alkoi ja loppupäivä meni melko lailla ajaessa. Malmössä oli Juutinrauman sillan jälkeen passintarkastus, mutta koirista ei siellä oltu kiinnostuneita. Hassu sattuma, että tullimies tai rajavartija tai mikä se nyt olikaan, puhui suomea!

Maanantaina köröteltiin Tukholmaan ja illalla yölaivalla Suomeen. Kiva on reissata, mutta vielä kivempi tulla kotiin!

Mitäs täältä ikkunasta näkyy?