Sivut

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Hellettä

Keskiviikkona oltiin Kostin kanssa hakutreeneissä. Kyllä ehti vierähtää ihan liian pitkä aika edellisestä kerrasta, mutta ehkä tauko oli tehnyt hyvää.

Ekaks haukutettiin Kostia kahden ukon verran. Hyvin se haukkuu muuten, mutta ruopii vähän maata eikä pyri maahan kuten mulle haukkuessaan.

Eka ukko haamuna ja kaksi seuraavaa valmiina, tarkoitus oli suorapalkata, ettei vielä vähän vaiheessa oleva ilmaisu kärsi. Kaikki ukot Kosti löysi hienosti ja valmiillekin se lähti määrätietoisesti ja melko suorilla pistoilla hyvin töitä tehden. Kosti haukkui kaikki ukot myös metsässä, vaikkei ollut tarkoitus. Mut haukkukoot, jos se kerta rupeaa jo metsässäkin luonnistumaan.

Taavin kanssa tokoa kotipihalla ja voi hurja, miten upeasti se teki. Onnistui niin kierrot kuin noudotkin ja kaukot pitkästä matkasta. Ihan valtavan hyvällä fiiliksellä tehtiin hommia! Vähän se kuulostaa possulta, kun on hivenen innoissaan, mut muuten tyylipuhdasta menoa.


Torataina taas hakutreenit Kostille ja samalla kaavalla mentiin. Ensin haukutus kahdelle ukolle ja sitten haamu ja kaksi valmista suorapalkoilla.

Haukut onnistui ihan hyvin ja metsästä löytyi kaikki ukot. Nyt ei haukkua tullut metsässä, mutta pistot oli suoria ja valmiillekin ukoille Kosti lähti innokkaasti ja jaksoi hyvin, vaikka sää oli painostavan helteinen.


Hellettä uhaten käytiin perjantaina tekemässä pienet tottikset kentällä. Kosti sai Otosta häiriökoiran, mutta ei se siitä häiriintynyt, vaan teki hommia kivasti mun kanssa. Seuruuta, jättäviä, noutoa, luoksetulo ja hyppy tehtiin. Kivaa oli.

Taavi oli sitten astetta äänekkäämmällä päällä, mutta liikkeet onnistui hyvin. Merkin kierrossa piti haukkua mennessä, mutta vauhti oli koko ajan hyvä laukka. Seuruussa peruutus aiheutti myös haukkumista, muuten mallikasta menoa. Jättävät osattiin kanssa hyvin ja noutokin onnistuu vauhdikkaasti.


Sunnuntaina törkeen painostava helle, kolmekymppiä meni heittämällä rikki ja siten suunniteltu jälkitreeni vaihtui illan hieman viileämmän kelin janaharjoitukseen. Molemmille kolme janaa keväisen leirin oppien mukaan eli ees taas kävelty jana ja namipurkki janan päässä. Lyhyt liina, ettei edes ole mahdollisuutta seilata.

Taavi intoili jälkivaljaista sen verran, että pelkäsin sen saavan lämpöhalvauksen jo ennen kuin ehditään tehdä mitään. Malttoi se sitten kuitenkin rauhoittua janoille ja ihan hyvin puksutti purkeille pienesti seilaten. Vähän se oli ihmeissään, kun ei jälki siitä enää jatkunutkaan, vaan siirryttiin seuraavan janan alkuun.

Kosti oli erityisen hyvä, kun se ei ole vielä oppinut seilaamaan. Lyhyellä liinalla saatiin luotisuora jana, vaikka pelkkä tallauskin olisi varmasti riittänyt, niin tarkasti se meni.


Säätietoja katsoessa emme todennäköisesti treenaa mitään pariin seuraavaan viikkoon, sen verran tukalaa keliä on luvassa. Harmi kun sinilevä on vallannut meren, eikä ehditä mökille käymään, että uimaankaan ei pääse.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Esinejuttuja ja uimahommia

Kostin kanssa treenattiin ilmaisua. Vähän häiritsee, kun sisältä kuuluu Taavin haukku. Aika hyvällä mallilla silti tähän treenimäärään nähden ja kiva kun se haluaa itse mennä maate. Nyt pitäis vaan saada vieraita haukuttavaksi.



Torstaina oltiin jälkiryhmän treeneissä melkoisen kovassa sateessa. Mä halusin treenata koiranlukua ja sain vieraan tekemän 700 m jäljen, joka ehti vanheta reilun tunnin. Maasto oli monipuolinen metsämaasto kallioineen ja suopursuisine kosteine alueineen.

Tämmönen oi meidän jälki tuota viimeistä piikkia lukuun ottamatta, joka taitaa olla jonkinlainen gps-virhe.


Jana meni hyvin ja ilman mitään tarkisteluja Taavi lähti oikeaan suuntaan hyvin määrätietoisesti. Kulmat ja piikin Taavi suoritti todella hyvin, rauhalliset tarkistusringit tarvittaessa ja osa tais mennä ilman tarkistuksiakin. Yksi keppi jäi matkalle ja muutamassa kohdassa juuri kypsymässä olevat mustikat maistuivat Taaville.

Mä osasin lukea koiraani, vaikka tuo mustikointi hieman häiritsi sitä. Ens kerralla kokeilen, josko lyhyemmällä liinalla jäljestys auttais noissa kohdissa. Treenistä jäi tosi hyvä fiilis!

Kostikin sai oman reilun tunnin vanhan sadejälkensä, jolle tiputtelin kuusi hanskaa. Alusta oli kova sammal, joka osoittautui vähän vaikeaksi. Myös tuuli nousi jonkin verran ja tuntuikin, että Kosti sai esineistä hajun jo kaukaa tuulen mukana ja jäljestys tästä vähän kärsi. Positiivista oli Kostin reagointi esineisiin ja kyllä se on jo ihan hyvin hajulla siitä, mitä jäljestys on.


Perjantaina pienet tokoilut kentällä molemmille. Taavi teki loistavat kaukot, hyvää seuruuta, hyvän, mutta hitaan noudon ja jättävien erottelua.

Kosti osas seurata hyvin ja kapulan pitokin onnistui hyvin. Kaukot toimi ihan läheltä ja luoksetulo oli vauhdikas, vaikkakin loppuasento kovin vino.


Lauantaina tarkkuusruutua kotipihalla. Taaville ihan oikee ruutu ja hyvin se etsi pienen mutterin varvikosta. Mutterin poimiminen suuhun oli selkeesti ärsyttävää ja pienen jurputuksen säestämänä mutteri tuotiin hienosti mulle käteen.

Kostin kanssa treenattiin mutterin nostoa ja luovutusta käteen nurmikolla. Edistystä on tapahtunut, sillä Kosti ei syönyt mutteria, vaan toi sen hienosti mulle käteen. Mitään muovisia esineitä en kyllä sen kanssa uskalla vielä koittaa :).


Sunnuntaista eteenpäin oltiin kolme päivää mökillä. Ihmisosapuolet keskittyivät lähinnä polttopuiden tekoon, mutta ehdittiin vähän touhuta koirienkin kanssa. Molemmille esineruutua, Taavi haki tasoonsa nähden hyvin kaksi esinettä. Sehän ei ole koskaan oikein innostunut tästä hommasta, mutta nyt näytti ihan ok toiminnalta. Kostille kolme esinettä yksi esine kerrallaan näyttämällä ja sehän haki ne vallan mainiosti! Jos ei heti löytänyt, niin teki uutterasti töitä esineen löytämiseksi. Mikään supernopea sekään ei ole, mutta selkeästi innokkaampi kuin Taavi. Luovutuksia pitäisi Kostin kanssa treenata...

Lähetys


Luovutus

Vauhdilla tulee


Kostikin osaa


Vähän myös ammuskeltiin sekä 6 mm että 9 mm startilla, kumpaankaan ei kumpikaan juuri reagoinut. Taavi malttoi hienosti olla paikkamakuussa laukauksista huolimatta ja Kosti seurasi niin keskittyneenä namiin, ettei varmaan edes kuullut laukauksia. Ja sit koirat ui ja ui ja vielä vähän ui.



















Kosti myös avusti puuntekohommissa parhaan kykynsä mukaan.

Välillä piti ottaa lepiä =)




Eka Taavin pennuista on kuvattu luustoltaan terveeksi, Salokannel Hermera 'Hilla' polvet 0/0, lonkat A/A, kyynärät 0/0, LTV0 ja VA1 (sama kylkiluupuutos kuin Taavilla).



OstinSporttiRakilta kolmen kuukauden "kesäjäsenyyden" ja olen hyödyntänyt heidän luentoarkistoaan kuuntelemalla kaksi Johanna Frantsénin luentoa jäljestämisestä. Yhteensä viisi tuntia asiaa tuosta mielenkiintoisesta aiheesta, josta ei koskaan voi oppia liikaa. Luennot tarjosivat paljon uutta ja nostivat taas motivaatiota harjoitella.

Myös koiran kehonhuollosta kuuntelin loistavan Lotta Lehtisen luennon ja seuraavaksi tarkoitus olisi perehtyä koiran hormonitoimintaan ja sen vaikutuksista koiran käytökseen ja terveyteen. Myös pari luentoa hakukoiran koulutuksesta ja rallyluento olisi tarkoitus kuunnella, jos vain aika riittää.