Sivut

lauantai 31. tammikuuta 2015

Hakujuttuja

Torstaina käytiin kentällä jälkiporukan kanssa tottistelemassa ja siitähän ei sitten tullut yhtään mitään =/

Mulle nää päivätyöt ei näytä sopivan sitten yhtään, olen koko ajan niin väsynyt ja pinna kireällä, että väkisinkin se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen... En tiiä miten selviän tästä vuodesta?! Omatuntokin soimaa koko ajan, kun Taavi joutuu olemaan niin paljon yksin kotona, kun aikaisemmin joutui olemaan vain päivän tai pari viikossa ja silloinkin lyhempiä aikoja. Lenkillekään sen kanssa en kerkiä kunnolla, ennen tehtiin pitkiä lenkkejä useamman kerran viikossa, nyt ei vaan millään aika riitä ja tuntuu, että koira on ihan heitteillä :'(

Liekö sitten tästä johtuvaa vai jostain muusta, niin Taavi ei treeneissä keskittynyt tekemiseen ollenkaan. Nenä oli vain maassa koko ajan ja kaikki muu kiinnosti enemmän kuin yhdessä tekeminen. Poistuttiinkin kentältä hyvin pian, mitä sitä turhaan kiusaamaan itteään ja koiraa, kun homma ei tunnu luonnistuvan.

Toisella yrittämällä harjoiteltiin jo vähän paremmalla mielellä ja tehtiin muutama onnistunut ilmoittautumisharjoitus ja henkilöryhmää sekä muutenkin seuraamista ja jättävä makuu.



Perjantaina pk porukalla ilmaisutreeniä. Taaville kuusi ukkoa samalla kaavalla kuin viimeksi. Taavipa vaan ennakoi todella rajusti sivulle tuloa, joten piti lennosta muuttaa treenisuunnitelmaa ja unohtaa hallintaharjoitukset. Parempi joutua pyytämään koiraa sivulle pariin kertaan kuin että se rupeaa tulemaan vastaan.

Ilmaisut oli tänäänkin hyviä, paitsi ukolla, joka oli lyhtypylvään lähellä. Eihän pieni pissamaakari muuta voinut, kuin ensin käydä kusella tolpalla ja sitten vasta aloittaa ilmaisu... Mietin, että tohon vois ehkä kokeilla sitä, että palkkaa ei tule jos kuseksitaan. Eli jos homma menee kusiseksi, niin maalimies nousee ja tulee pois. Sit uus yritys toivottavasti paremmalla onnella. Tätyy kysellä kokeneempien mielipidettä.


Lauantaina pelastushakuporukalla treenattiin pelastuslaitoksen palotalolla. Palotalo on merikonteista rakennu kaksikerroksinen talosimulaattori, jossa on tyhjiä ja kalustettuja huoneita, käytäviä, kaikuja, ritilärappusia, pimeää ja nokista ja vähän tuulessa rämiseviä peltiovia. Ensin kaikki koirat kävivät tutustumassa taloon ja sitten ruvettiin hommiin.

Taaville oli talossa kolme ukkoa. Mentiin sisälle ja päästin Taavin irti ja lähetin etsimään. Voi luoja, että pojalla kävi nenä; sen nuuskutuksen kuuli varmaan ulos asti :). Edettiin huone kerrallaa ja kovasti Tapsu teki töitä. Yhdessä huoneessa oli pelastuslaitoksen harjoitusnukke 'kylmäkalle'. Taavi nuuski sen moneen kertaan päästä varpaisiin, mutta jatkoi sitten matkaa ja pian löysikin saman huoneen perältä maalimiehen.

Löydön jälkeen jatkettiin etenemistä ja lopulta tultiin L-malliseen huoneeseen, jonka perällä rapulla istu ukko. Taavi liikkui palotalossa tosi hyvin, sitä ei pimeä haitannut ja mä yritin ite liikkua mahdollisimman rauhallisesti ja hitaasti, jotten häiritse sen työskentelyä, mulla oli myös pieni valo, että näin ite liikkua. Taavi ehtikin sitten ukon luokse paljon ennen mua, mutta ukon vieressä ollut viemäri, josta nousi ilmavirta ylös, vei hetkeksi Taavin huomion. Vähän aikaa tätä rööriä haisteltuaan Taavi kuitenkin hokasi ukonkin ja ilmaisi sen hienosti. Oma kaikuva haukku ei vaikuttanut ilmaisuun.

Sitten oli vuorossa kapeat, jyrkät ritilärappuset ja yläkerta. Portaat Taavi meni niin vauhdille, etten lyhyen hihnan kanssa meinannut pysyä perässä. Koira taas irti ja hommiin. Taavi tutki yläkertaa aktiivisesti ja viimeisessä huoneessa se ukko sitten oli, mutta missä siellä? Sisällä rakennuksessa haju liikkuu aivan eri tavalla kuin ulkona ja sitten vielä kun paikkana on merikonttitalo, niin siellä on aina pieniä reikiä ja rakoja, joista tuuli puhaltaa sisään. Taavi oli selvästi saanut hajun, mutta sen alkulähteen paikantaminen olikin vähän hankalaa. Nuuskutus oli kova ja töitä Taavi teki reippaasti, pyöri ja hyöri ympäri huonetta, nousi sohvalle ja etsi. Lopulta maalimies löytyi nojatulista huoneen nurkasta ja voi sitä ilmaisun ponnekkuutta :)

Ihan huippuhauska treeni ja oli tosi kiva nähdä ja kuulla koiran käyttävän nenää tosi tehokkaasti! Ens viikolla uudestaan.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Kaikenlaista uutta ja kivaa!

Sunnuntaina pk-hakuporukan kanssa käytiin kentällä tekemässä ilmaisutreeniä ja tottista. Meidän täytyy kyllä jatkossakin treenata ihan vaan pelkästään tuota ilmaisua omana treeninään. Ensin otettiin pari piiloilmaisua, jotka meni oikein hyvin, mutta avoukot olikin sitten vähän haastavampia. Taavi kyllä juoksi reippaasti ukon luokse, mutta sitten se vähän häröili, nuuski puskia ja kuseskeli ym. Sille ei siis selvästikään ole selvää, että mitä ukon luona pitää tehdä, koska haukun aloitus vei aina aikaa. Haukut itsessään oli kyllä tosi hyviä, kunhan Taavi ensin älysi aloittaa haukun. Pari viimeistä toistoa tehtiin niin, että maalimies vähän näytti purkkia Taavin juostessa kohti ja tämä tuntuikin toimivan. Taavi kävi heti maalimiehen viereen maahan ja aloitti haukun. Selvästi pieni turhauma auttaa haukkumiseen, tätä siis lisää!

Tänään harjoiteltiin myös hallintaa eli pyysin Taavin sivulle ennen kuin maalimies sai luvan nousta ja palkata. Tämä toimikin yllättävän hyvin ja Tapsu totteli hienosti! Vähän piti vielä varmistella istumassa pysymistä maalimiehen noustessa, mutta kaikkinensa ihan huippu juttu.

Tottiksessa harjoiteltiin ilmoittautumista, mikä meni hyvin, kuten myös henkilöryhmä. Myös jättävät ja luoksetulo onnistuivat tänään ihan hyvin. Tuollainen upottava 10 cm nuoskalumihanki ei tosin ole se paras paikka harjoitella seuraamista tai muutakaan ja päätinkin, ettei me kyllä enää pohraustreenejä tehdä. Siinä kärsii oma kävely ja koiran liikkeet väkisinkin.

Lopuksi vielä ammuttiin ja kyllä Taavi siitä vähän jäätyy. Leikittiin namin jahtausta ja samalla ammuttiin muutamia laukauksia 6 mm starttipistoolilla. Joka laukauksen jälkeen Taavi pysähtyi ja jäi vähän kattelemaan äänen suuntaan, mutta jatkoi kyllä leikkiä kun hetsasin tarpeeksi. Myöskään ihan hirveen mielellään Tapsu ei kulkenut äänen suuntaan... Toivottavasti tästä ei muodostu ongelmaa. Tätäkin kuulemma täytyy vaan treenata paljon ja saada laukaukset merkityksettömiksi. Harmi kun tuo oman pyssyn hankkiminen on tehty niin vaikeaksi.


Keskiviikkona hurautin töiden jälkeen Hyvinkäälle, missä oli treffit Nutun ja Ladan kanssa koirauimalalla. Taavi ei ole uinut kuin ehkä kerran vahingossa, kahlaillut on kyllä paljonkin, mutta uinti ei ole ollut ihan sen juttu. Nyt oli sitten tosi kyseessä, kun uittaja otti kiinni pelastusliivien kahvasta ja kantoi pienen harajalkaisen pyrrin veteen.

Uittajan mukaan Taavi rentoutui hyvin nopeasti ja ui hyvin ensikertalaiseksi. Aluksi Taavi uitettiin muutaman kerran allas ympäri ja näytettiin mistä pääsee ylös ja mistä ei. Aika pian Taavilta otettiin hihna pois ja se sai uida "omineen". Mä kuljin altaan vierellä näyttäen uintisuuntaa ja Taavi ui hienosti perässä.

Ekaksi Taavi joi altaan vettä aika paljon ja siitä seurasikin melkoinen vesioksennus. Taavi kuitenkin innostui hyvin lelun kantamisesta vedessä (voiko lelua kantaa vedessä??) ja näin juodun veden määrä jäi aika pieneksi ja loppuaika meni ilman ykäilyä.

Lopuksi Taavilta otettiin pelastusliivitkin pois ja se ui kyllä hyvin ilman niitäkin. Perä pysyi melko hyvin ylhäällä ja uintiliikkeet olivat rauhallisia, ei mitään räpiköintiä. Tapsu innostui hommasta jopa niin paljon, että oli koko ajan menossa itse takaisin veteen, kova kiire sillä oli tyttöjen perään, vaikkei ihan niiden vauhdissä pysynytkään.


(kuvat on vähän sumeita, kun kamera ei ihan kerenny lämmetä ja uimalassa oli ihan himpun kosteaa)
Taavin eka uinti ikinä!


Vesi maistui aluksi vähän liikaa 


Täähän menee jo ihan hyvin!





Äkkiä karkuun, ettei tytöt saa kiinni


Torstaina oli vuorossa ekat tokotreenit! Oli niin kivaa! Paikkana halli, joka on jaettu puoliksi agiporukan kanssa (voi luoja, että on kovaäänistä porukkaa, koirat haukkuu ihan tauotta =P) ja tämähän on meille tosi hyvää ja juuri sitä kaivattua häiriötreeniä.

Aluksi olimme kaikki koirat hallissa ja käveltiin vähän rennosti sinne tänne, jotta Taavi tottuisi uuteen paikkaan. Hajut kiinnosti tosi paljon ja taisi siellä hiekan seassa olla vähän edellisiltä tippuneita namejakin. Palkkasin aina, kun Taavi otti kontaktia muhun. Seuraavana oli vuorossa paikkamakuut ja istumiset. Koirat riviin (Taavi reunimmaisena kauimpana agiporukasta) ja maahan jättö omaan tahtiin. Mulla oli Taaville liina mukana, mutta se oli niin hyvin keskittyny minuun ja tekemiseen, että jätin sen ilman varmistuksia. Hyvin pysyi ja oli ihan rennon oloinen, vaikka toisella puolella hallia haukuttiin. (toisten koirien haukkuminen on Taaville ollu aika vaikee kestää, joten tällanen treeni tulee tosi tarpeeseen). Kävin palkkaamassa välillä ja palasin taas kauemmaksi. Meni hienosti.

Paikkaistuminen tehtiin samalla lailla ja sekin meni hyvin. Nyt tosin agiporukan toimia piti seurata vähän tarkemmin. Sitten Taavi jäi omineen halliin ja treenattiin seuraamista. Tai lähinnä perusasentoa ja sitä oikeaa paikkaa. Väljähän Taavi on edelleenkin, mutta taas tuli hyviä vinkkejä asian korjaamiseen; askelia oikealle ja viistoa kävelyä oikealle sekä palkkaus vasemmalla kädellä koiran vasemmalta puolelta. Näitä siis pitäisi kotiläksynä treeniä. Liikkeestä maahan menoa tehtiin myös ja se meni ihan hyvin. Siinäkin pitää vielä vähän hioa nopeutta. 

Välihuili autossa ja toisella jaksolla tehtiin liikkeestä seisomista. Meillä on siinä vielä pieni käsiapu, jonka pois häivyttäminen tuli myös kotiläksyksi. Pääsin myös hyvin palaamaan Taavin vierelle, mutta tähän haluan myös lisää varmuutta. Lopuksi luoksetuloja istumisesta. Siinä kävi kerran niin, että Taavi ponkasi istumisesta rähjäämään aidalle, joka erotti agi- ja tokopuolet toisistaan (oli lähellä, ettei koko aita kaatunut). Hetki meni, että sain taas pojan ruotuun, mutta sitten tehtiin pari onnistunutta toistoa. Luoksetulossakin pitää vielä hioa loppuasennon suoruutta ja siitä sivulle tuloa, johon auttavana neuvona sain ottaa askeleen oikealle samalla kun Taavi kääntyy mun sivulle. Tätäkin siis kotiläksynä. 

Kovasti tuli kotiläksyjä ja ehkä mä olen aavistuksen verran liian suurpiirteinen toteuttaakseni tokon syvintä olemusta, mutta intoa on kyllä taas niin paljon, että tuskin maltan odottaa kahta viikkoa.


Perjantaina tehtiin pk-porukan kanssa taas ilmaisutreeniä. Taaville viisi avoukkoa. Tehtiin niin, että maalimies näytti Taaville purkkia juuri ennen kuin Tapsa saapui ukon luo ja veti sen sitten piiloon. Näin saatiin Taavi jäämään suoraan mm:n luo ja aloittamaan haukku. Kaikki turha häröily ennen ilmaisun aloitusta jäivät pois. Samalla treenattiin myös vähän hallintaa eli otin Taavin sivulle ennen kuin mm sai luvan palkata. Hienosti on Tapsuli oppinut tämänkin homman ja tulee nätisti sivulle. Viimeinen palkattiin ilman hallintaa. Loistotreeni! Josko tässä olisi nyt lääke maalimiehen luona käyttäytymiseen...?


Lauantaina pelastushakutreeneissä Taaville kolme ukkoa, jotka ohjeistin toimimaan edellisen kaavan mukaan. Paikkana oli vanhan sahan alue, jossa näkyvyys hyvä. Keli  oli muutaman asteen pakkasella ja eipä tuo juuri tainnut tuulla.

Eka ukko oli taas vaihteeksi ihan oppikirjasuoritus ja maalimiehen luonakin kaikki toimi hyvin. Toinen ukko haetuttu itseään vähän kauemmin, mutta hyvin Taavi teki töitä ja löytö tuli ja sielläkin hyvät ilmaisut ilman ylimääräisiä lenkkejä tms.

Kolmas ukko oli haastava, kahden maakasan välissä makaava maalimies. Tälle ukolle Taavi teki ihan hirveästi töitä. Mä jo kutsuin sitä välillä poiskin, mutta eihän tuo ottanut kuuleviin korviinsa, vaan jatkoi sinnikkäästi etsimistä ja lopulta sitten maalimies löytyikin. Taas hyvä ilmaisu, mutta olishan tuo saanut totella niitä luoksetulokutsujakin :/


 (Kuvat Jaana Vikman)

Lähetys
Lähtee kuin ohjus
Ite pitäis vielä jaksaa juosta kanssa
Maalimiehellä
Suorituksen jälkipuinti

maanantai 12. tammikuuta 2015

Uusi vuosi käyntiin



Uuden vuoden jälkeen ollaan lähinnä sluibailtu. Lenkkeilty enemmän ja vähemmän. Onko mitään kivempaa kuin kuljeskella pitkin metsiä koiran kanssa!?









Vähän ollaan sisällä harjoiteltu perusasentoa ja peränkäyttöä sekä leikitty noutokapulan kanssa, mutta melko lunkisti on otettu. Viikko kun oltiin tekemättä mitään, alkoi Taavi jo vähän olla sen oloinen, että jotain tarttis tehdä. Ja niinhän me sit vähän käytiin kentällä tekemässä; seuraamista, johon yritin lisätä yllätyksellisyyttä. Se on vain niin kovin vaikeaa, kun on näin kaavoihin kangistunut ihminen ;) Joka tapauksessa sain vireen pidettyä melko hyvänä koko treenin ajan, vaikka tehtiin meidän mittapuulla pitkiäkin seuraamispätkiä. Se vasen käännös on edelleen vaikea, mutta nyt Taavi ei ainakaan pomppinut metriä sivuun.

Jättäviä tein myös sekä seuraamisesta että peruuttaen. Taavi hokas tänään seisomisen!! Ainakin tuossa peruuttaen tehdessä. Ei tarvinnu enää käsimerkkiä! Ja toisti sen monta kertaa oikein, vaikka tehtiin väliin istumista ja maatakin.

Luoksetuloja tehtiin myös istumisesta. Istua tönöttää tuo poika osaa ja luoksetulokin on aikas suora. Välillä hirvittää, josko törmää muhun, mutta ei se sit kuitenkaan törmää. Välillä autan vielä käsillä paikkaa, mutta yleensä tulee ite ihan hienosti.


Kyllä mua oikeesti vähän houkuttais kevään tokokokeet, mut sit kuitenkin ollaan oikeesti niin alkutekijöissä, ettei ole mitään järkeä mennä. Hyppyäkään ei päästä treenaamaan, kun vasta keväällä kentän sulettua ja kuivettua... Ja sit on noi sääntömuutoksetkin, en kyllä tykänny yhtään, kun olin just innostunut lajista ja saanu homman vähän alkuun, niin heti mennään muuttamaan sääntöjä! Syksyllähän ne vasta tulee voimaan, mutta silti tuli vähän sellainen olo, että lopetan ennen kuin olen edes aloittanut.


Perjantaina oltiin pienellä porukalla kentällä ja Tapsan aiheena mm. henkilöryhmä, joka meni todella loistavasti. Pikku raitapaituli seuras hyvällä kontaktilla eikä ihmiset aiheuttaneet minkäänlaista halua mennä nuuhkimaan tai muuta. Jes! Vasenta käännöstä harjoiteltiin myös edelleen vaihtelevalla menestyksellä. En oikein tiedä millä sen sais kuntoon... Luoksetulo maasta meni loistavasti, ei törmäystä pitkästä matkasta tai ilopoppuloikista huolimatta =)

Tehtiin myös paikkamakuuta kultsu-uroksen häiriköidessä. Kultsu teki muutamat luoksetulot Taavin ohi ja hyvin pysyi Tapsa paikallaan. Kyllä se toisen menoa seuraa tarkasti ja vähän kuulemma piippaa silloin, kun toinen koira on kohdalla, mutta ihan hyvä näinkin. Mä olin noin 25 m päässä siitä joko sivuttain tai selin siihen.

Lopuksi tehtiin vielä kontaktiharjoituksia parin muun koiran tehdessä omia juttujaan. Vähän aiheutti häiriötä Taaville nämä muut ja kultsu meinas kerran tulla moikkaamaan vähän liian likelle, mutta hyvin me silti pärjättiin.


Sunnuntaina kaatiskukkulalla reenattiin pelastushakua kahden ukon verran. Molemmat ukot alarinteessä hyvin tuulen puolella. Ekalla lähetyksellä Taavi teki melkoisen lenkin, muttei löytänyt ketään. Uusi lähetys vähän rataa eteenpäin ja nyt löyti ukko hienosti. Taavi oli käynyt vähän nuuhkaisemassa naamaa ja aloittanut sitten haukun. Maalimies oli vahvistanut haukkua kehumalla ja niinhän se paukutti hienosti mun tuloon saakka. Otin Taavin sivulle, muutaman käskyn se vaatii ja Taavi jatkaa edelleen haukkua siinä mun sivullakin.

Toinen ukko samalla puolen, mutta aika kaukana radan loppupäässä. Taavi kuitenkin sai tästä hajun ja sinne se pinkoi umpihangessa ja aloitti haukun hyvin itse ilman apuja. Maalimies oli haukun katketessa sanonut "Taavi", jolloin haukku oli jatkunut taas. Luulen, että Tapsu olis kyllä ilman puhettakin jatkanut, mutta hyvä kuitenkin vahvistaa maalimiehellä pysymistä ja ilmaisun yhtäjaksoisuutta. Tälläkin kertaa Tapsa haukkui hyvin mun tuloon asti ja vierelle tulon jälkeen mm sai luvan palkata.

Ihan hyvä treeni kaikkinensa, mutta pitäis joskus tehdä kentällä tuota pelkkää ilmaisutreeniä.


Nyt kun olen tän vuoden päivätöissä, olen ajatellut ottaa tästä kaiken "ilon" irti ja hain viime vuoden lopulla naapurikaupungissa toimivaan tokoryhmään . Pääsis joka toinen viikko treenaamaan sisällä hallissa ja nyt ei jäis treenejäkään väliin sillä tahdilla kuin vuoroa tehdessä. Tokoporukalta sais myös paljon apuja, kun muuten tulee tehtyä niin paljon omineen tai sitten toisten aloittelijoiden kanssa.

Hakutreeneistä menin siis suoraan tokoryhmän "pääsykokeisiin". Ryhmän vetäjä halusi nähdä, millä mallilla meidän tekeminen on ja arvioi sitten ollaanko sopivia sen jatkavat kisapennut -ryhmään, josta aukesi yksi paikka. Näytettiin miten me osataan seuraaminen, jättävät ja luoksari. Seuraaminen vaatii vielä tekemistä, jotta pidemmälle matkalle saadaan kestävyyttä, mutta muuten meni tosi hyvin ja paikka ryhmästä irtosi. Ollaan kuulemma jopa vähän edellä ryhmän tasoa ja keväällä valmiit kokeeseen... Mutta katotaan nyt ensin, miten meillä menee kunhan päästään hallille muiden koirien kanssa tekemään hommia.


Iltapäivällä Nappi kävi vielä leikittämässä Taavia ja loppuillan olikin kotona oikein rauhallinen pieni pyrrimuru.

torstai 1. tammikuuta 2015

Vuodenvaihde

Aatonaattona käytiin uhmaamassa sakeaa lumisadetta kentällä pienimuotoisen treenin merkeissä. Hinkattiin ALO -luokan liikkeitä. Ei me kyllä taideta kokeeseen olla vielä pitkään aikaan menossa, harmi kun ei ole edes möllejä tiedossa ennen kesää...

Mutta niistä liikkeistä; tänään vire vaihteli aika lailla, välillä into oli hirveä ja välillä ei sitten meinannut kiinnostaa ollenkaan. Olis niin kiva kun olis halli, mihin pääsis treenaamaan, niin ei tarvis tuolla lumihangessa pohrata :/ Mutta käännöksiä kuitenkin harjoiteltiin ja välillä meni hyvin ja välillä sitten ei niin hyvin. Vasemmalle käännyttäessä väistää välillä tosi kaus (talloin tässä yks päivä taas lenkkillä seurauttaessa sen tassuille) ja välillä jätättää. Mutta paljon oli tosi hyviäkin pätkiä!

Liikkeestä maahanmeno ja seisominen meni tosi hienosti, seisomisessa tosin vielä pieni käsiapu ja palatessani vierelle Taavi menee herkästi istumaan. Luoksetulot oli oikein mallikkaita ja tänään Taavi jopa malttoi odottaa käskyä ennen sivulle tuloa. Hypyt olikin sitten hauskoja =P "Hyppy" -käskyllä Taavi pomppasi ensin antamaan mulle pusun ja sitten esteen yli, ja tämä toistui jokaisella kolmella toistolla. Taavi myös hyppää tosi lähelle estettä ja on niin helkkarin nopea, että "seis" -käskyllä se on jo tulossa takaisin esteen kohdalla mun luokse. Tähän vois varmaan kokeilla purkkia esteen takana tai jotain sellaista.


Aatto hirvitti etukäteen kamalasti. Oltiin molemmat töissä ja Tapsu yksin kotona =( Jätin sen kylppäriin ja sinne paljon tekemistä ja radio päälle ja ikkuna peittoon. Harjoiteltiin myös vähän etukäteen ilotulitus- ja ammuntanauhoitteiden ja tähtisadetikkujen kanssa. Niihin Taavi ei juurikaan reagoinut (söi ja leikki vaikka telkkarista pauhasi kova pauke ja rätinä). Lenkilläkin aattoa edeltäneinä päivinä yksittäiset paukut saivat vain korvat ja pään vähän nousemaan. Sisällä ollessa Taavi reagoi enemmän yksittäisiin paukkuihin; nousi ylös ja saattoi haukkua. Mutta onhan se ihan eri asia olla yksin kotona, kun ulkona on täysi sota päällä... =/

Isäni oli kuuden maissa käynyt lenkittämässä Tapsun ja silloin satunnainen pauke ei menoon ollut vaikuttanut. Onneksi pääsin lähtemään töistä vähän normaalia aikaisemmin ja olin kotona jo ennen puoli kahtatoista. Taavi oli iloisena kylppärin ovella vastassa ja puuhalelut olivat kelvanneet. Käytiin nopeasti ulkona ilman mitään ongelmia. Puolen yön kova pauke ja jyske sai Taavin läähättämään, mutta mitään paniikkia ei ollut, ei vinkumista eikä haukkumista. Naminpiilotusleikki onnistui jyskeessä hyvin. Nukkumaan mentiin ennen yhtä ja Taavi läähätti vieläkin, mutta rauhoittui kuitenkin nukkumaan. Vettä oli illan ja yön aikana kulunut paljon normaalia enemmän, liekö syynä pieni hermostuneisuus vai suuri kuivanappuloiden määrä touhuleluissa (Taavihan ei normaalisti nappuloita saa kuin muutaman lenkillä)...?



Tavoitteista sen verran, että mitään suurempia tavoitteita ei tälle vuodelle tullut kai asetettua, mutta ne pienetkin on kyllä täytetty todella hyvin. Näyttelyissä on käyty, vaikkei meidän pitänyt ja menestyskin on ollut huima <3. Tottispuolella on varsinkin loppuvuosi ollut aivan hurjaa edistystä. Seuraaminen on parantunut tosi paljon ja malttia paikallaan oloihin on tullut hienosti. Ja noutokin on edistynyt ja toisten koirien kanssa treenaaminen ei ole enää ihan hirmuisen kamalaa. Hakuhommissa Taavi on löytänyt äänensä ja jälkipuolella esineet ja kepit nousee ylös melko kivasti. Paimennustaipparikin tuli suoritettua vähän vahingossa. Ja mikä tärkeintä, terveystarkastukset on suoritettu ja Taavi terveeksi todettu <3 Ei paljon paremmin enää olisi koiravuosi voinut mennä!


Alkavalle vuodelle jos jotain tavoitteita yrittäis asettaa:

  • hakumetsässä hallittavuutta lisää (olis hienoa jos syksyllä voitais olla metsässä koko ajan ilman hihnaa)
  • jälkihommissa varmuutta esine/keppi-ilmaisuun
  • tottista varmemmaksi ja jos hyvin menee, niin BH ja joku tokokoe, edes mölleinä
  • näyttelykehissä pari pyörähdystä, jos vaikka valioiduttais 
  • paimennusleirille olis kiva päästä
  • uimaan pitäisi opetella
  • kaikkeen kivaan ja uuteen suhtaudutaan avoimesti ja innolla