Sivut

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulunalusviikko

Maanantaina tottisteltiin pitkästä aikaan omineen, jaksettiin kuitenkin raahautua kentälle asti =)

Voi jehna, kun oli pikkumies intoa piukassa ja tekemisen meininki oli hurja! Seuraaminenkin oli tosi hyvävireistä ja muutaman kerran saatiin se vasen käännöskin taas onnistumaan. Täyskäännöksiä hinkattiin myös ihan hyvällä tuloksella. Seurattiin myös kaikenmaailman kiemuroita ja ympyröitä eri nopeuksilla sekä pyörittiin paikallaan. Jos ei muuta, niin ainakin hauskaa meillä oli ja olis varmaan muiden silmissä näyttänytkin hauskalta, sen verran aina johonkin väliin tuli erilaisia pyrripomppuja ja -hyppyjä!

Noutoa tehtiin pikkukapulalla pari kertaa niin, että kapula oli mun ja Taavin välissä. Vauhtia on tullut selvästi lisää! Kotona tavaroita pakatessani Taavi oli hauska; kapula odotti eteisen lattialla mukaan ottamista, Taavi bongasi sen, poimi suuhunsa ja tuli mun eteen istumaan =D Mun ihana pieni <3

Muutama liikkeestä istuminen (tarjosi kyllä herkästi maata) ja luoksareita. Lopuksi vielä eteenmeno, johon yritin yhdistää maahanmenoa. Menihän se maahan, mutta vasta kun purkki oli syöty herkuista tyhjäksi.


Lauantaina menin taas suoraan yövuorosta pelastushakutreeneihin, en taida olla ihan terve =). Kiva tuuli kävi kaatiskukkulan takaa, pakkasta aste ja lumeton maa. Meidän teemana oli pintahakutreeni kolmella maalimiehellä.

Toin Taavin alueelle ja lähetin etsimään. Sitten kävelin itse aluetta siksakkia ja Taavi teki hienosti töitä risteillen. Oli ilo katsoa koiran menoa. Ukot löytyi. Eka ja vika oli vaatinut apua haukun aloitukseen, mutta sen alettua haukkuminen on kyllä hyvää. Toisella ukolla Taavi oli aloittanut haukun suoraan itse tultuaan ukolle.  Pitää siis jatkossa vahvistaa tuota haukkumisen aloittamista.

Otin Taavin tänään ennen palkkausta sivulle, meni paremmin kuin viimeksi. Ei Taavi ihan ekalla käskyllä sivulle tullut, vaan jatkoi vaan haukkumista, mutta sain sen kuitenkin sivulle parilla käskyllä.

Hienosti Tahvo jaksoi juosta ja tehdä töitä koko pitkän harjoituksen ajan.


Sunnuntai aloitettiin kotipihatottiksella. Seuraamista käännöksillä ja jättävillä. Hyvä vire oli tekemisessä!

Lola tuli meille lenkkikaveriksi ja kyllä oli karvakavereilla kivaa!
















Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta 2015!


perjantai 19. joulukuuta 2014

Läpivalaistus


Taavi kävi virallisissa luustokuvissa. Tutkittiin polvet ja kuvattiin koko koira sekä lisäksi otettiin näytteet Hennes Lohen tutkimusryhmälle, MyDogDNA -testiin ja kilpparitestiin. Hurja miten paljon jännitin noita kuvia, edellinen yö meni melkein valvoessa ja mahakin taisi vähän kipristellä...

Kuvien oton jälkeen lääkäri kertoi, että selästä löytyi yksi ylimääräinen lannenikama, mutta se on hyväasentoinen ja hyvin kehittynyt, joten Taavin elämään se ei tule vaikuttamaan millään lailla. Nettiä selaillessani tosin törmäsin kaikenlaisiin kauhutarinoihin (joo, tiedän ettei pitäisi netistä näitä asioita tutkia), mutta jätettäköön ne omaan arvoonsa. Nämä kauhutarinathan käsittelivät kuitenkin niitä epämuodostuneita nikamia ja Taavin mahdollinen 8. nikama on "terve".

Lisäksi kuvasta laskemalla onnistuttiin löytämään vain kaksitoista kylkiluuparia normaalin kolmentoista sijaan... Näin maalaisjärjellä pähkäillessäni asiaa nikamien lukumäärä on siis aivan oikea eikä mitään ylimääräisiä liikanikamia ole. Yhdet kylkiluut vain puuttuvat ja siten viimeinen rintanikama on aiheuttanut tulkinnan ylimääräisestä lannenikamasta?

Ei auttanut kuin jännityksellä jäädä odottamaan Kennelliiton virallisia lausuntoja. Viikon niitä sain odotella ja jännittää. Kun lausunnot viimein saapuivat, oli olo kyllä tosi helpottunut. Muuten kaikki priimaa, paitsi siitä viimeisestä rintanikamasta puuttuu kylkiluut ja tästä seurauksena VA1 eli lievä nikamien epämuotoisuus.


Polvet: 0/0
Kyynärät: 0/0
Lonkat: A/A
Selkä: LTV0, VA1 (viimeisestä rintanikamasta puuttuu kylkiluut)
TGA: negatiivinen  (0 %)


Mulla on siis vähän erilainen, mutta terve koira, jonka kanssa on ilo elää ja harrastaa!



Lonkat


Kyynärnivel
Kyynärnivel

Kaularanka

Rintaranka

Lanneranka


Lanneranka


Huomioita nukutuksesta:

  • sitkeästi pää nousi, vaikka unen olisi pitänyt tulla
  • nukutus n. klo 9 ja viiden jälkeen Taavi oli aika lailla oma itsensä, vaikkakin koko ilta meni lepäillessä
  • tassut ja korvat olivat tosi kylmät vielä illallakin



Nukutus oli myös käytettävä hyväksi takajalkojen yleensä niin vaikeasti leikattavien tuplakannuskynsien lyhentämiseen.




maanantai 15. joulukuuta 2014

Vähän meni lorvailuksi tämä viikko

Tää viikko on menny melko tekemättömissä tunnelmissa. Alkuviikko toivuttiin näyttelystä, loppuviikosta sentään vähän jotain saatiin aikaiseksi.


Perjantaina käytiin kuitenkin vähän esineruutuilemassa ja kokeiltiin Sarin vinkkiä. Laitoin Taavin istumaan ja vein alueelle sen nähden kaksi esinettä. Sitten käveltiin vähän matkaa pois ja tehtiin pari tottelevaisuusliikettä ja sitten paluu lähetyspaikalle. Hyvin Taavi lähti etsimään ensimmäistä esinettä, samalla tavalla kuin ettei oltais käyty välillä pois. Esine löytyi melko nopeasti ja palautus oli Taavityyliin vauhdikas ja iloinen.

Vein taas esineen alueella Taavin nähden ja sitten käytiin vähän kääntymässä muualla ja palattiin lähetykseen. Kyllä Taavi alueelle meni, mutta todella hitaasti ja vähän sitä piti kannustaa... Esine kuitenkin löytyi lopulta ihan hienosti ja palautus oli taas hyvä. Kolmannen lähetyksen kokeilin niin, että vein esineen Taavin nähden ja lähetin heti perään. Nyt se ei sitten lähtenyt ollenkaan. Pari metriä meni alueelle ja rupesi sitten syömaan keppiä... Menin sitten itse myös alueelle ja yhdessä edettiin vähän matkaa ja Tapsu muisti mistä on kyse ja lähti itse etsimään. Mä palasin alueen reunalle ja odottelin esineen tuontia, joka taas oli vauhdikas.

Keräsin sitten merkkejä pois ja olin jo unohtanut, että ruutuun jäi vielä yksi lelu. Siinä nauhoja poimiessani oli sitten kohta koira mun edessä nalle suussaan =) Eihän siinä muuta kuin kovat kehut ja namia! Se siis selvästi tietää mitä pitää tehdä, jos metsästä löytyy jokin esine, mutta millä ilveellä sen saisi menemään sinne ruutuun innolla etsimään niitä esineitä? Aina se ensimmäinenkin ruutuun meno on todella paljon hitaampi kuin koirilla, joiden olen nähnyt tekevän ruutua. Eihän Taavista mitään superohjusta tarvisi tullakaan, mutta kunhan menis ruutuun innolla ja varmana, eikä epävarmasti hiippaillen... No käännyin taas kokeneempien puoleen ja nyt olis tarkoitus alkuvuodesta joulukiireiden helpotettua käydä yhdessä vähän ratkomassa tätä meidän ongelmaa...


Lauataille oli suunniteltu ohjatut jälkitreenit, mutta yöllä oli satanut 10 cm lunta, joten se niistä treeneistä. Aamupäivä menikin sitten erikoisessa joulukuisessa ukonilmassa kaatuvien puiden seassa lenkkeillessä.


Sunnuntaina pelastushakuiltiin illalla pimeässä kaatiskukkkulalla. Taaville kaksi ukkoa ja harjoituksen ajatuksena ns. pintahakutreeni. Kiivettiin kukkulalle ja tuuli kävi vastaisesti. Siinähän kävi sitten tietysti niin, että Taavi sai hyvin alkuvaiheessa hajun ukosta ja sinne se pinkoi, ihan kukkulan toiselle laidalle ukon luo haukkumaan. No minä perässä, kysyi vähän kuntoa juosta nuoskalumessa pilkkikengät jalassa muutama sata metriä =). Taavi jaksoi hyvin haukkua koko mun pohraamisen ajan.

Löytö oli hyvä ja nenänkäyttä ainakin kunnossa, mutta mulla meni omat pasmat ihan sekaisin, kun pitikin miettiä miten jatkan alueen takalaidasta... Palasin takaisin alkuunpäin ja lähetin Taavin uudelleen etsimään. Tänään sillä oli ihan hirveä motivaatio ja se juoksi hyvää lenkkiä kummallakin puolella keskilinjaa, yliheitotkin onnistui tänään aika hienosti. Toisinaan Taavi jopa irtosi vähän liiankin kauaksi jos niin voi tässä hommassa edes tehdä. Hyvää laatikkoa kiersi kuitenkin ja aina välillä kutsuin sitä takaisin ja lähetin taas toiselle puolelle. Monta hyvää tyhjää pistoa tuli tehtyä, eikä Taavi hyytynyt ollenkaan. Tähän olen tosi tyytyväinen!!

Toinen ukko löytyi viimenään myös melko läheltä alueen takarajaa toiselta puolen kuin ensimmäinen ukko. Tuolta puolen ei tuuliapuja kovinkaan paljoa saanut, maasto on sen mallinen. Tällä ukolla Taavi oli käynyt hetkeä aiemmin jo kerran, mutta olin samaan aikaan kutsunut sitä pois. Taavi oli hetken miettinyt ukolla, mitä tekee, mutta mun uusi kutsu sai sen kuitenkin jättämään maalimiehen... Uudemman kerran ukolle tullessaan Tapsu oli sitten ollut vähän hämillään siitä mitä pitäis tehdä, kun äsken juuri aloitellessa haukkua olin kutsunut sen pois... Hyvä maalimies luki kuitenkin tilannetta hienosti ja auttoi vähän Tapsua. Taavi haukkui todella hienosti ja kun pääsin paikalle, yritin Taavin sivulle ottoa (hallintaa metsässä ei siis olla vielä treenattu, nyt pitäis pikku hiljaa sekin homma aloittaa). No sehän haukkui niin tohkeissaan, että kattoi vaan mua ja jatkoi haukkumista ilman elettäkään vierelle tulosta. Muutama käsky lisää, ei mitään reaktiota, haukku vaan jatkui hyvin vaativana. No vähän lisää houkuttelua ja sain Taavin sivulle, mutta se jatkoi siinäkin haukkumista. Annoin maalimiehelle luvan palkata ja Taavi oli tyytyväinen =)

Tämäntyyppisiä treenejä ja sitten sitä kartan lukua pitäisi harjoitella tosi paljon lisää. Mulle on jotenkin tosi vaikeaa miettiä miten itse liikun ja milloin kutsun koiran pois ja mistä lähetän uudestaan. Tänään Taavi oli kuitenkin ihan super, vaikken itse oikein omaan tekemiseeni ollutkaan tyytyväinen.



maanantai 8. joulukuuta 2014

Messari 2014

Miten nää meidän näyttelypäivät tuntuu aina menevän ihan toisella tavalla kuin on alunperin itse suunnitellut?!

Tänään oli vuorossa Voittaja 2014 -näyttely Helsingin Messukeskuksessa. Hyvin nukutun yön sijasta mulla oli takana viisi tuntia flunssaisen katkonaista torkkumista. Lisäksi hammasta on särkenyt niin, että huomenaamulla on mentävä kipupäivystykseen... Aamutoimet takkusi sen verran, että suunniteltu tunnin aamulenkki vaihtui puoleen tuntiin. Taavi olis hyvä saada vähän väsytetyksi, jotta kehäkäytös olisi hillitympää.

Messukeskuksessa olin kuitenkin vain vartin suunnitellusta aikataulusta myöhässä. Ja mun aikatauluhan oli olla paikalla todella hyvissä ajoin, jotta Lärppis ehtii sopeutua hälinään. Siinä sitten käppäiltiin vähän ja etittiin oma kehä. Taavi oli yllättäen aika rento, odotellessamme jopa pötkötteli ihan rauhassa. Kehä oli vain vähän myöhässä ja Tapsa oli ainut avoimen luokan uros eli eka pyrri kehässä. Täytyy sanoa, että enää tämän vähempää ei voi valmistautua näihin kinkereihin. Viimeksi näyttelyhihna on ollut kaulassa WDS:ssa enkä edes harjannut Taavia ennen näyttelyä. Lahjattomat harjoittelee vai miten se nyt menikään?!

Kehässä meillä meni ihan hyvin, nenä kävi maassa vain vähäsen eikä laukka-askelia tainnut tulla ollenkaan. Taavi antoi tuomarin katsoa hampaat aika hyvin ja pallitkin se antoi kopeloida, vaikkakin vähän kyykisteli. Tuomari tutki myös takajalkojen kannukset ja mun ihmeeksi Herra Herkkätassu ei nyhkinyt jalkojaan ollenkaan, hyvä niin. Tuomarina meillä oli Saija Juutilainen, josta tykkäsin kovasti. Tuloksena ERI, SA, SERT ja CACIB sekä Voittaja 2014 -titteli!

Arvostelu:
19 kk mittasuhteiltaan oikea nuori uros, hyvä raajaluusto, rodunomaiset kulmaukset ja käpälien malli, urosmainen pää, erinomainen purenta, ilme, kaunis korvien asento, hyvin asettuneet kaksoiskannukset. Hyvä väri ja karvapeite. Liikkuu hieman löysästi edestä, tyypilliset takaliikkeet, miellyttävä luonne.

ROP -kehässä vastassa oli Pihka ja ympyrää juostessa Taavi vähän kuikuili taakseen, mutta aika hyvin meni kuitenkin ja ROP -ruusuke annettiin meille. Olisin kyllä hyvin mielelläni suonut sen Pihkalle jo siitä syystä, että itselläni odotti yövuoroon meno.

Tulos oli kuitenkin se mitä oli ja niinpä jäimme odottelemaan kokoomakehää. Taavi kävi autossa nukkumassa pari tuntia ja sillä aikaa minä tutustuin myyntikojujen tarjontaan ja kävin katselemassa houkutusten highwayta, kyllä oli hauskaa!



Kokoomakehä oli tietysti tunnin myöhässä ja ryhmien esitysjärjestystäkin muutettiin meille epäedullisempaan suuntaan. Tuomarina Jan De Gids. Ja koska aikataulu oli tiukka ja tuomari tarkka, kävi toimitsija jossain vaiheessa hoputtamassa häntä ja vähän ajan päästä kertoi, ettei aikaa enää ole. Tästä seurasi se, ettei tuomari ehtinyt meitä ryhmän viimeisiä koiria sitten katsoa ollenkaan :/ Tuomari pahoitteli tätä kovasti ja kävi kyllä sitten peräpään koirat nopeasti läpi siinä vaiheessa kun odotimme vuoroamme isoon kehään menoon.

Isossa kehässä Taavi esiintyi ihan kivasti, vaikka vähän loikkaa sinne väliin taisi tulla, mutta nekin hyvin musiikin rytmiin ;) Mitään yllättäväähän siinä ei tietenkään ollut, ettei me sijoituttu, mutta kiva oli käydä näyttäytymässä. Ja sitten virkeänä yövuoroon.

Kiitos avusta ja seurasta Hannalle!


Kuvat Hanna Pasinen
Vähän harjoittelua



Kopelointia

Hajut oli tosi mielenkiintoisia

Tyyppi on tosi edustava, hirveen kaunis korvien asento ;D





Salokannel Chaos "Pihka"



lauantai 6. joulukuuta 2014

Ahkeroitiin koko viikko!

Maanantaina yritettiin vähän esineruutuhommia. Ollaan kyllä tehty ruutuharjoittelua aika usein lenkkien yhteydessä, mutta omasta mielestä homma ei oikein edisty... Taavi hakee esineen, jos näkee edes sen, että sieltä metsästä tulee ihminen. Toista esinettä se ei sitten lähde enää etsimään ilman ihmisen ruudussa käyntiä. Tätä on nyt sitten tehty, jos pieneen päähän se ajatus joskus homman ideasta kirkastusi. Hyviä neuvoja otetaan vastaan. (Sari tuonne aikaisemmin jo kommentoikin neuvoja, joita koitetaan heti, kun ollaan valoisaan aikaan liikkeellä eli ehkä ens kesänä...)

Esine tulee vauhdilla, kunhan se vain ensin löytyy...

... ja luovutuskin on ihan mallikas




Tiistaina 20 h vanha, reilu 300 m pitkä verijälki. Keli pari astetta pakkasella ja pientä tuulta. Alkumakaus oli taas niin kiinnostava, että sammaleet olis pitäny saada vetää lounaaksi. Kehotuksesta alkoi jäljestys, joka oli tänään ihan hyvävauhtista ja melko tarkkaa paria pientä jäljen hukkausta lukuun ottamatta. Niiltäkin korjasi itse takaisin jäljelle.

Kulmamakaukset oli tällä kertaa aikaisempia kertoja enemmän veretetyt ja ne kiinnostivat Taavia todella paljon. Niiltä jäljestyksen jatkamiseen joutui oikein yllyttämään. Loppukaatona tuore sorkka, joka taisi haista Taavin nenään jo kauempaa, viimeiset parikymmentä metriä mentiin nimittäin vahvasti ilmavainulla vauhdilla sorkalle. Viime kerrasta viisastuneena en laskenut Taavia irti ja mun yllätykseksi se jaksoi päättäväisesti kantaa painavan sorkan koko matkan kotiin asti.




Vähänks tää painaa, mut hyvin mä jaksan!



Keskiviikkona käytiin pikaisesti toko-ohjaajan tilannetarkistuksessa. Saatiin kovasti kehuja edistymisestä seuraamisen suhteen (on nähnyt meidät viimeksi syys-lokakuun vaihteessa). Seuraava tehotreenin paikka on täyskäännöksissä, jäävät vähän väljäksi. Ja mun ajoitus on edelleen pahasti pielessä, mut täytyy Tahvon kunniaksi sanoa, ettei se ihan turha koiruus ole, kun näin onnettomalla ohjauksella kuitenkin edistyy tässä hommassa =)

Tehtiin myös paikkamakuuta nuoren belggariuroksen tehdessä kontaktiharjoituksia ohjaajansa kanssa. Nenä pitkällään Taaavi yritti haistella kaveria, mutta pysyi kuitenkin maassa.

Muutama hyppykin tehtiin viisi lautaa korkeasta esteestä ja Taavi on niin hauska, kun toi palkaksi heitetyn narupallon takaisin hypyn kautta =). Lopuksi vielä eteenmeno. Vietiin Taavin kanssa yhdessä purkki ja sitten tultiin kentän toiseen päähän tekemään vähän seuraamista. Voi hurja kun toinen odottaa sitä käskyä lähteä =D Ja kun käsky tulee, niin lähtee kuin ohjus. Millonkohan siihen uskaltais yrittää sitä maahanmenoa...


Torstaina jälkiporukan kanssa tottisteltiin. Nyt oli sellainen vilske kentällä, ettei mun eikä Taavin keskittymiskyky oikein meinannut riittää. Oli pieniä pentuja turistimatkalla ja uusia ihmisiä kattelemassa touhua ja hirveesti isoja vauhdikkaita koiria.

Me treenittiin sitä täyskäännöstä. Koira tekee ihan hyvin ja minä kävelen ihan päin honkia... Kun opin kävelemään, niin tämäkin saattaa onnistua. (taas sain kyllä täysin päinvastaisia neuvoja keskiviikkoon verrattuna...). Tehtiin seuraamistakin muutenkin ja mitä??? Käännös vasemmalle on hukkunut johonkin! Mitä ihmettä?!  Vasemmalle kääntyessäni Taavi pomppasi mun eteen. Enkä ole edes tallonu sen tassuille! No, ompahan taas mitä treenata... =)

Ilmoittautumista harjoiteltiin kahteen kertaan onnistuneesti. Ja sitten tehtiin pari liikkeestä maahan menoa ja siitä luoksari. Sit vähän kaikkee epämääräistä häröilyä. Ei oikein ollut kumpikaan tänään iskussa, mutta eihän sitä kai aina voi ollakaan.


Perjantaina oli vuorossa pelastushakuporukan tottikset. Taaville seuraamista ja henkilöryhmää. Kentällä oli tänään jokin todella ylitsepääsemätön haju ja nenä ei meinannut millään nousta sieltä maasta... Seuraaminen oli tänään ihan kohtalaista ja henkilöryhmässä tehtiin pari ihan kelpo suoritusta. Käännökset oli tänään taas vähän hankalia ja kaiken kaikkiaan Taavi meinas jätättää. Tehtiin myös eteenmenoja: vietiin purkki yhdessä ja sitten vähän seuraamista ja käsky. Sinne meni hienosti. Toisella kertaa muuten samanlailla, paitsi kentän haju vei voiton ja matka tyssäsi puoleen väliin, Uudella käskyllä sitten meni purkille asti.

Paikkamakuuta tehtiin kultsu-uroksen häiriköidessä ja se meni ihan hienosti. Lopuksi tehtiin vielä seuraamista kolmen koiran rivissä ja siitähän ei sitten menannut tulla mitään, kun vieressä oleva kultsu-uros oli nyt niin kamala, että meni ihan rähjäämiseksi =/ Sitten kun viimenään sain Taaviin jonkin kontaktin, niin onnistuttiin mekin ihan kivasti.


Lauantaina rähtäsateessa ja kohtalaisessa tuulessa peha -harkat. Me tehtiin tänään kokeen omainen harjoutus ja kyllähän se on mulle tosi vaikea. Mistä lähetän koiran ja miten liikun ja milloin kutsun sen pois ja vaikka ja mitä.

Eka lähetys vasempaan etukulmaan jossa ukko oli vähän matkaa kulmasta eteenpäin hyvin piilossa kuusen juurella. Mm:n mukaan lähes oppikirjasuoritus! En kuitenkaan saanut lopettaa harjoitusta tähän hyvään onnistumiseen vaan jatkettava oli ;)

Toinen lähetys oikeaan etukulmaan ja sielläkin oikein mallikas suoritus. Sitten alkoi ne mun vaikeudet. Miten pitkälle etenen ennen uutta lähetystä? Paikan löydettyäni lähetin Tapsun ja hyvinhän se sinne lähti ja teki töitä aikansa. Kutsunko pois vai en? On niin helppoa jos tietää maalimiehen olevan siellä, silloin voi antaa koiran tehdä töitä pitkäänkin. Mutta nyt kun ei ollut tietoa, missä ukot on, niin milloin ihmeessä mä kutsun koiran sieltä pois? Taavi onneksi ratkaisi tämänkin ongelman tulemalla itse jonkin ajan kuluttua takaisin. Uusi lähetys toiselle puolelle ja ilmeisesti äskeinen tyhjä vei vähän intoa ja uskoa ja nyt Taavi ei uponnutkaan kovin syvälle. Sain kuitenkin ohjeen jatkaa lähettämällä vastakkaiselle puolelle yliheitolla. Ihan ei Taavi tajunnut yliheittoa ja otettiin sitten ihan normi lähetys. Sinne se painui metsään, mutta tuli taas melko pian pois. Uusi lähetys ja nyt se meni jo paremmin. Tällä puolella oli hyvä vastatuuli ja jostain Taavelo oli hajun napannut ja haukku alkoi raikua melko kaukaa lähetyspaikasta.

Viimeinen lähetys meni sitten taas ihan hyvin ja ukko löytyi hienosti ja haukut tuli kanssa. Tänään kaikkinensa erittäin hyvä treeni sekä koiralle että mulle. Tänään Taavi käyttäytyi maalimiehillä todella hyvin, haukut alkoivat hyvin ja jatkuivat lähes katkeamattomina ja hyvin kuuluvina mun paikalle tuloon saakka.Taavin työmoottori on kova ja tästä se tykkää hirveesti. Meidän porukka on ihan mahtava ja treenaaminen on tosi kivaa!



<3 Lärppä <3

lauantai 29. marraskuuta 2014

Tälläkin viikolla tehtiin jotain...

Torstaina vähän tottisteltiin, henkilöryhmää ja paikkamakuuta. Makuussa toinen koira (apua, minkä rotunen se oli? Jokin lintukoira...?) teki luoksaria. Tehtiin kolme toistoa. En mennyt kovin kauaksi Taavista ja kahdella ekalla kerralla olin kasvot siihen päin ja kolmannella kerralla sivuttain. Meni ihan superhyvin!

Henkilöryhmäkin meni meidän tekemäksi ihan kivasti, vähän piti Taavia muistutella kontaktista. Ja koska nää meni niin hyvin, niin en viittiny pilata hyvää tunnelmaa, ja niinpä tehtiin vain vähän jättäviä ja sitten kotiin.


Perjantaina jälkeiltiin. Vajaan tunnin vanha jälki, kolme kulmaa, 400 m, kolme keppiä, neljä esinettä. Tuuleton, märkä metsä.Jana n. 8 m.

Taavi lähti hyvin janalle ja suoraan oikeaan suuntaan. Vähän se jäljesti sivussa oikeasta jäljestä, mutta muuten meni hyvin. Toinen keppi jäi nousematta, muuten kaikki tuotiin innolla mulle. Yhdellä kulmalla iso lenkki, muuten kulmat hienosti. Vauhtia oli tänään taas niin paljon, että sai jarrutella ihan tosissaan.





Lauantaina pelastushakuiltiin lumettomassa nollakelin lähes tuulettomassa metsässä. Taaville kolme ukkoa. Eka todella tiheässä kuusikossa hyvin piilossa ja hienosti Tapsu löysi sen. Haukut oli tänään vähän houkuteltava, mutta kun ääni löytyi, niin hyvät haukut tuli. Toinen ukko oli melko syvällä, varmaan noin 80 m. Senkin Taavi löysi hienosti, mutta oli meinannut jättää ja mm:n oli pitänyt muistuttaa mistä hommassa on kyse.

Kolmas ukko olikin sitten todella vaikea, ympyrää kävelevä omineen höpisevä tyyppi. Taavi meni hienosti ukon luokse, mutta sitten se oli kyllä tosi hämillään, eikä yhtään tiennyt mitä olisi tehnyt. Siinä se aikansa juoksenteli eestaas ukkoa ympäri ja tuli lopulta takaisin mun luo. Uusi lähetys ja kävelevältä ukolta sen verran apua, että Taavin sinne tultua ukko pysähtyi. Nyt Taavi haukkui. Ukko jatkoi kävelyään ja Taavi oli taas vähän hämillään, mutta pienellä avustuksella ja välipalkalla haukkuakin alkoi tulla. Oli kyllä pikkumiehelle tosi vaikea! Näitä lisää!

Metsäosuuden jälkeen mentiin vielä kentälle tottistelemaan. Taaville perinteinen paikkamakuu toisen luoksareilla. Tällä kertaa toisena koirana kultsu, eikä mitään ongelmia Taavin paikallaan pysymisessä. Kovasti se seuraa toisen tekemistä ja vähän piippaa. Olin sivuttain Taaviin päin ja kultsu oli kyllä melko laiskalla tuulella. Täytyis saada häiriöksi joku tosi menevä tyyppi, niin näkis pysyykö Tapsu oikeesti vai ei...

Ilmoittautumistakin harjoiteltiin ja siinä ekalla kerralla kättely oli taas Taavin sietokyvyn ylittävä juttu. Toisella yrityksellä onnistuttiin hyvin. Henkilöryhmäkin meni ihan mallikkaasti sekä hihnassa että ilman. Vähän vielä perusasentokäännöksiä ja seuraamista käännöksillä ja jättäviä ja lopuksi luoksetulo. Kyllä me oltiin taas tosi eteviä!

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Taas on touhuttu vähäsen

Maanantaina käytiin leikkimässä Napin kanssa. Vaikka Nappi on isompi ja raskaampi, niin leikki on edelleen tasaväkistä. Sen minkä Taavi häviää koossa, voittaa se ketteryydessä.











Keskiviikkoaamuna häiriöpikatottisteltiin pk sakemanniuroksen kanssa. Taavi malttoi keskittyä hyvin ja jäi taas ihan kiva fiilis. Vaikka seuraamisessa on vielä ihan hirveästi tekemistä, niin olen tyytyväinen siihen, miten hyvin Tapsu piti kontaktin, vaikka kierrettiin sakemannia ympäri ämpäri. Myös pakkamakuu meni hyvin, vaikkei sitä luoksetuloa sakemanni tehnytkään. Olin myös kasvot siihen päin...


Perjantaina pitkästä aikaa pääsin ryhmätottikseen. Taavin lisäksi neljä koiraa oli uskaltautunut syksyn ensimmäiseen lumipyrytreeniin. Tänään ei keskittyminen millään meinannut riittää ja muut koirat kiinnostivat kovasti, vaikka Tapsu kyllä yritti ihan hirveesti.

Ensin istuttiin perusasennossa, kun molemmat ohjaajat tulivat vuorotellen luokse. Taavi odotti nätisti ja antoi kopeloida hienosti. Sitten oli vuorossa toisten koirien ohi pujottelu seuraten. Taavi oli aika hyvä, vaikka aina piti vähän vilkuilla muita ja yhtä hoffia olisi pitänyt ihan väkisin päästä haistelemaan.

Sitten tehtiin maahan menoja ja luokse tuloja lyhyestä matkasta ja nehän Tapsu taitaa! Maahan meno on tosi nopea ja luoksetullessakin tulee nätisti lähelle istumaan. Välillä tosin meinaa ennakoida sivulle tuloa, vaikkei sitä olla kauheasti tehtykään, pelkkää perusasentoa hinkattu vaan kovasti...

Sitten taas pujoteltiin samoin kuvioin kuin edellinenkin kerta ja lopuksi luoksetulo pitkästä matkasta. Jätin Taavin paikkamakuuseen niin, että muut koirat olivat rivissä Taavin sivulla. Kävelin jonkin matkaa ja sillä sekunnilla kun käännyin, lähti Taavi mun luo. Tais toiset koirat sen verran hirvittää, ettei malttanut odottaa käskyä. No, koira takaisin ja uusi yritys onnistuneesti. Mutta hei, ei yhtään rähjäystä tai karvojen nostelua tänään!!


Lauataina piiiitkän tauon jälkeen pääsin mukaan myös pelastushakutreeneihin. Ensimmäiset hakutreenit tänä syksynä lumisessa metsässä. Keli hyvin vähätuulinen, - 2 *C. Taaville kolme ukkoa ja taas oli jannu ihan liekeissä! Eka haamuna ja todella loistavat haukut! Toinen ja kolmas ukko valmiina, molemmat meni tosi hyvin. Käytös maalimiehillä oli korrektia ja haukut tuli ilman avustusta. Kyllä meillä oli taas kivaa! <3  Metsäosuuden jälkeen olis ollu tarjolla tottista, mutta mun piti tietysti lähteä töihin... ehkä sitten ensi kerralla.


Sunnuntaina oltiin pk-hakutreeneissä lumisessa metsässä parin pakkasasteen lähes tuulettomassa kelissä. Taaville kuusi ukkoa; valmis, valmis, haamu, valmis, valmis, valmis.

Ekalle lähti tuttuun tyyliin kuin tykin suusta, valitettavasti vain melko vinoon. Kutsuin takaisin, mutta Taavi ehti ennen sitä saada hajun ja silloin se ei kyllä tule. Ja siinä vaiheessa sainkin ohjeen olla kutsumatta enempää, kun koira selvästi on hajulla. Vähän oli pitänyt jelppiä haukun kanssa. Toinen valmis oli sitten hyvä suora pisto ja haukkikin irtosi jo paremmin. Aina toisinaan toi ekan ukon haukku on vähän vaisu, vaikka haukutankin Taavin ennen radalle menoa.

Kolmas oli haamu ja se meni hyvin, aivan kuten olin odottanutkin. Neljäs ukko olikin sitten n. 15 m keskilinjasta. Lähetin Taavin jonkin verran ennen ukkoa ja se meni vauhdilla suoraan takarajalle, jossa kääntyi hienosti rataa eteenpäin ja teki tosi kauniin "laatikon". Takaisin tullessa sai sitten vainun maalimiehestä, joka oli todella hyvin piilossa kaatuneen kuusen alla. Vähän aikaa Taavi seisoi siinä vieressä kuin miettien jotain ja sitten aloitti ilmaisun. Tähän pistoon olin tosi tyytyväinen, vaikka ilmaisun aloitus vähän kestikin.

Viidettä ukkoa en nyt millään muista miten se meni, mut kai se sitten meni ihan hyvin, kun ei siitä mitään erikoista jäänyt mieleen?! Viimenen oli sitten takakulmassa valmiina. Mm oli kahden kivilohkareen välissä ikään kuin olisi ollut osa kiveä. Taavi lähti hyvin ja teki pitkään töitä, jopa niin pitkään, että olin kutsumassa sitä jo taikaisin. Kokeneemmat neuvoivat kuitenkin olemaan kutsumatta, antaa koiran tehdä rauhassa töitä. Piilo oli Taaville ilmeisesti jotenkin vaikea, kun se oli pitkän aikaa istunut siinä kiven päällä ja ihan varmasti tiennyt, että siinä se mm nyt kököttää, mutta ilmaisun aloittamiseen se oli lopulta tarvinnut pienen namipurkin kolisuttamisen avuksi.

Tänään harkoissa hyvää oli erityisesti se, että Taavi ei nuoleskellu kenenkään naamaa ja oli ihan hyvin hallittavissa ilman hihnaa maalimiehiltä keskilinjalle tultaessa. Vähän noi pari mietiskelyä ennen ilmaisua jäi mietityttämään, mutta ehkä Taaville on vaan ruvettava rohkeasti tekemään vaikeampia juttuja, jotta homma edistyy. Nyt alkaa sitten talvitauko, toivottavasti kevät tulee pian!