Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarkkuusruutu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarkkuusruutu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. kesäkuuta 2022

Kesä on täällä

Viime torstaina aamusella taas yritys onnistuneesta nurmijäljestä Sinnille. Nyt paikkana kaupungin kupeessa oleva nurmialue ja saatiinkin tämän kesän paras jälki. Vieressä kulkeva tie tarjosi tarpeeksi häiriötä ja pari lokkia ja valkoposkihanhea myös, mutta olen kyllä tyytyväinen Sinnin keskittymiseen, vaikka välillä piti päätä vähän jäljeltä nostaakin. Kepit edelleen tuottaa vaikeuksia, nyt kolme kautta viis nousi. Mut löytyneet kepit kyllä ilmaistiin sit tosi hyvin. Jälki oli vain 150 metriä ja siinä oli yksi kulma. Kulman Sinni otti aluksi tosi hyvin, mutta sitten tuli kai uskon puute, kun piti kuitenkin kääntyä tekemään tarkastuslenkki kulman ympäri ja sitten taas nousi jälki. Tuuli oli kova ja siirsi jälkeä vähän sivuun, mutta ehdottomasti olen tähän suoritukseen tyytyväinen, kun vertaa paria aikaisempaa nurmijälkeä. Menisköhän seuraavan kerran metsään vai yrittäiskö vielä nurmea?




Maanantaina hakuilua. Sinnille kuusi ukkoa, osa taputuksilla, osa haamuina. Ajatuksena parin Sinnille pidemmän etsinnän jälkeen vauhdikas ja ilmaisuun painottuva hauska treeni. 

Kyllä mun on pikku hiljaa uskottava, että Sinni osaa rullailmaisun. Kaikilta ukoilta poimi rullan hienosti ja vei näytölle hyvin. Ei väliä, oliko maali tuttu vai vieras, mies tai nainen. Luovutuksetkin jo parempia, vaikka ne kaipaakin vielä hiontaa.

Toki kaiken maailman variaatiot maalimiehistä ja niiden asennoista ja olinpaikoista pitää vielä yleistää, mutta pohjat on hyvät. Kunhan ei tulis mitään isompia takapakkeja!

Ennen vikaa ukkoa Sinni kävi uimassa ja sen takia ravisteli itseään rullan haun jälkeen ja rulla putosi. Niin hyvin on iskostunut ajatus siitä, että rullan saa ottaa vain maalilta, että Sinni palas ukolle hakemaan rullan uudestaan. Tällä vikalla näytölle lähtö vähän kangerteli, kun uimalampi ois ollu vieressä.

Rullan haku, video A.Kuoppala



Heli:


Lähetys


Taavi teki vain tottista ja kävi vieraan miehen rapsuteltavana. Ollaan metsitytty tässä viimeisen vuoden aikana niin paljon, että pitää vähän kunnostautua Taavinkin sosiaalisuuspuolella.


Tiistaina Sinnin kanssa käytiin taas harjoittelemass veneilyä ja varsin rennosti meni. Tammiossa se sai osakseen paljon rapsutuksia, joten hyvä reissu senkin kannalta. Vain kyynärsauvan kanssa kulkenut ihminen oli kovin epäilyttävä.


Pattitilanne saarelaiskoiran kanssa, kumpi väistää?






Illalla Taaville vieraan tekemä jälki. Kaksi tuntia vanha, 650 m, nostomatkaa sata metriä, esineitä/keppejä viisi. Treenin isoin tarkoitus oli saada mulle taas varmistus, että osaan lukea Taavia. Ennen janalle lähtöä viiden minuutin paikkis, meni hyvin.



On se vaan kova! Ei ois juuri paremmin voinut mennä. Hyvä nosto oikeaan suuntaan, varmasti koko jälki ja kaikki kepit/esineet ylös. Aikaa meni 17 minuuttia. Osaan lukea koiraani.


Keskiviikkona aamupäivällä Sinnille jälki. Reilu 400 metriä, viisi keppiä/esinettä, kaksi tuntia vanha. Nostomatka n. 40 metriä.

Ennen jäljelle lähtöä kahden minuutin paikkis. 



Jälki nousi haparoiden. Ensin vahva reagointi jälkeen, mutta silti yli siitä. Toisella yrittämällä sitten varovaisesti jäljelle. 

Sinni oli jotenkin ylen rauhallinen. Ei se mikään tykki ole jäljellä ollutkaan, mutta jostain on vauhtia saatava kyllä lisää. Ehkä varmuus tuo sitä ajan kanssa. Enkä osaa vielä yhtään lukea sitä. Kulmat meni osa paremmin, osa huonommi, mutta kyllä se koko jäljen meni rauhalliseen tahtiin ilman apuja. Aikaa meni kuitenkin 25 minuuttia... mut kaikki esineet/kepit määrätietoisesti ja varmasti!





Illalla olin molempien kanssa tokotreeneissä. Aloitettiin paikkiksilla, johon osallistui Sinni. Hyvin meni minuutin paikkis. Treenattiin jättäviä ja ruutua. Jättävissä ehkä aavistuksenomainen ahaa-elämys etenkin maahan menon yhteydessä. Ehkä me joskus ne opitaan, pitäis vaan treenatakin joskus. Ruutuun Sinni juoksi kolme kertaa namipallolle. 




Taavi kävi tekemässä enemmänkin rallyn juttuja hömpötellen. Tais toiset koirat vähän häiritä, kun piti taas haukkua ärsyttävästi. Muuten teki oikein kivasti.


Torstaina aamulla koirat uimaan. Sinni ei kuitenkaan juurikaan uinut, reikkui vaan enempi rantavedessä. Hyvin viilensi kuitenkin molempia.






Illalla Taaville hakua kahdella ukolla. Hienosti meni. Toiselta tosi pitkä ilmaisu, toiselta palkka muutaman haukun jälkeen.

Treenien jälkeen käytiin vielä porukalla uimassa.


Iltasella vielä vähän tarkkuusruuttua molemmille. Sinni kokeili juttua ekaa kertaa ja meni superhienosti!



maanantai 25. huhtikuuta 2022

Kevät tulee ehkä sittenkin

Olin reissussa maailman äärissä pari viikkoa ja matkan varrella vuoristossa kohtasimme paljon koiria. Osa oli kuin ilmettyjä pyrrejä, joten katurakin nimitys tälle rodulle ei ehkä ole niin kaukaa haettu =D =D.

Oli ihana vierailla kulttuurissa, jossa eläimet saavat kulkea vapaana ja niistä pidetään hyvä huoli, vaikka elämän resurssit ovat huomattavasti niukemmat kuin meillä täällä hyvinvointivaltiossa. Koirista huomasi myös sen, että terverakenteinen koiran näköinen koira on se, joka menestyy. Kun kaikki koirat olivat sekarotuisia kyläkoiria, ei joukossa ollut yhtään ääriominaisuuksia omaavaa yksilöä. Kaikki olivat sopusuhtaisia jokaisella mittapuulla. Myös käytökseltään koirat olivat keskivertoja, vaikka lähempää tuttavuutta rabiesriskin takia niihin ei arvannutkaan ottaa. Eri kyliin saapuessamme oli koirat vastassa ja osa kävi nuuskimassa housunpuntit. Lähtipä jostain kylästä myös koira tai pari saattamaan meitä reviirinsä laidalle asti. Aggressiivisuutta tai ylitsevuotavaa ystävällisyyttä ei ollut havaittavissa, kultainen keskitie on selkeästi se paras.

Keskenäänkin koirilla näytti olevan selvät sävelet ja vieras koirayksilö tutkittiin tarkkaan ja tarvittaessa sille kerrottiin selvästi, mutta mahdollisimman hienovaraisesti, ettei sen seuraa kaivata. Vapaus ja rakkaus, mitä sitä muuta elävä olento kaipaa!




Muru ja Seija pitivät koirista huolta mun reissatessa, iso kiitos siitä!

Taavin ja Kostin tappelut alkoivat, kun Kosti oli puolitoistavuotias ja olin ollut reissussa ja palasin kotiin. Tervehtimistilanne oli silloin liikaa, vaikka olimme ulkona ja koirat tulivat eri aikaan luokseni. Tästä johtuen hieman jännitin, kuinka nyt käy. Kotiin tullessa Taavi pääsi ensin tervehtimään mut ulkona. Sitten oli Sinnin vuoro ja lopuksi kävin molempien kanssa yhessä pienellä kävelyllä. Meni kyllä kaikin puolin niin hyvin, että toi taas lisää uskoa tämän kaksikon keskinäisen sopuisuuden säilymiseen myös jatkossa.


Toissa keskiviikkona palattiin harrastusarkeen Sinnin tokotreenien merkeissä. Päivän varsinainen aihe oli merkkien kierto ja sen lisäksi tehtiin kapulahommia, seuruuta ja häiriötreeniä sekä paikkis.

Seuruussa pientä edistymistä, mutta edelleenkään perusasentoon tulosta Sintturalla ei ole hajuakaan. Hurjan vaikea se tuntuu olevan, vaikka itse seuraaminen menee jo ajoittain ihan mallikkaasti. Kapulan pito on jo vakaata ja ihana, kun Sinni ei pureskele kapulaa yhtään. Edelleen tarvitsee paljon treeniä kapulan luovutukseen. Merkkien kierrossa on paljon hyvää, mutta etenkin merkeille lähtö tarvitsee vielä kovasti vahvistusta. Paikkiksessa Sinnille on ihan kamalan hankalaa se, kun joku kehuu koiraansa. Häntä rupee siinä vaiheessa vispaamaan niin, ettei maassa meinaa pysyä millään ja välillä sieltä pitää nousta katsomaan kehujaa... Paaaljon treeniä tähän. Häiriötreenit oli aika vaikeat Sinnille, mutta hyvä eka kerta tuollaistakin. Eniten sitä kiinnosti kanssatreenaajien käsissä mahdollisesti olevat namit ja niitä pomppasi pari kertaa tutkimaan. Ahne pirulainen!




Lauantaina Sinni treenas ilmaisua ja vähän tottista ja Taavi tarkkuusetsintää ja tottista. Sinnin ilmaisut oli vähän sinnepäin. Hajut meinas viedä mennessään ja ihmisten ihanuus... tottiksessa se pystyi keskittymään aika hyvin siihen nähden, että oltiin ekaa kertaa ulkona. 

Taavi etsi viiden sentin kolikon hienosti, vaikka etsintäpaikan vieressä oli paljon häiriöhajuja. Tottiksessa se teki omaan tyyliinsä kohtalaisesti. Ei siltä kyllä tule enää paljoa vaadittua.

Ennen treenejä käytiin Ainon kanssa hihnalenkillä.



Maanantaina yritin tehdä esineruututreeniä molempien kanssa, kun löysin pienen alueen sulaa metsää. Taavi haki esineet omalla tyylillään rauhallisesti, mutta varmasti. Sinnillä meni sitten taas enempi kauriinkakan syömiseksi. Tarvis selkeesti jonkun kaverin noihin Sinnin alkutreeneihin ainakin, yksin ei oikein hommasta tullut mitän.






Tiistaina käytiin Sinnin kanssa taajamaetsintäharkoissa. Hienosti se pystyi keskittymään, vaikka kauniin kelin ansiosta liikkeellä oli paljon porukkaa. 



Pikkusen liian innokas löytäjä.


Keskiviikon tokotreeneissä Sinni teki kapulan pitoa ja vähän seuruuta. Meidän suurin haaste on edelleen muut ihmiset, joiden luo Sinni karkailee edelleen ilakoimaan. Lisäksi tehtiin paikkis, joka meni oikein hyvin, kun olin tosi lähellä. Lopuksi hömpöteltiin, kun treeniporukan uuden jäsenen koiran palkkausörinä oli useamman muun koiran mielestä hieman epäilyttävää. Uusi jäsen siis örisi ja me muut tehtiin kivoja juttuja. 


Torstain tokossa keskityttiin eteentuloihin ja kapulan palautuksen loppuasentoon. Lisäksi todettiin, ettei Sinnillä ole mitään hajuakaan perusasennosta. Eteentuloihin tarvitaan jonkinlaiset ohjurit, muuten Sinni pyrkii vähän vinoon asentoon ja kapulan palautuksessa on nyt ruvettava vaatimaan loppuun asti tuomista. Perusasentotreeni on aloitettava ihan alusta uudestaan, jotta saan Sinnin tajuamaan sen...


Taavi täytti perjantaina jo yhdeksän vuotta! Mihin tämä aika oikein menee? Voi miten ihana tuollainen vanha koira on, kuin ihmisen mieli. Tunnemme toisemme niin hyvin, että kumpikin tietää mitä toisella on mielessä ja ennakointi puolin ja toisin on usein saumatonta. Onnea Taavi ja paljon terveitä vuosia lisää <3 <3 <3 <3

Synttäreitä juhlistettiin kaverilenkillä.



Lauantaina Sinnin kanssa treenattiin hakua pienimuotoisesti, kun metsästä löytyi lumeton lämpäre. Into ja taito etsimiseen löytyy ja ilmaisukin toimii joten kuten. Irtorullat varmemmin kuin kiinto. Pitää jatkossa keskittyä antamaan maalimiehille tarkemmat ohjeet, miten toimia. Mut hyvällä mallilla kai kuitenkin ollaan, vaikka onhan rullailmaisu satakertaa vaikeempi kuin haukku... 

Molemmat myös jäljesti lauantaina. Tai Taavi ei kyl jäljestänyt, sillä oli joku ihan oma hajumaailma, missä se pyöri. Jouduttiin lopettamaan jälki kesken, kun siitä vaan ei tullut mitään. Ei mitenkään tyypillistä Taavia.

Sinni sen sijaan yllätti positiivisesti. Nosti pari tuntia vanhan jäljen hyvin, kulmat suoritti hyvin ja esineetkin ilmaisi, tosin todella niukasti. Jäljellä oli pituutta kolmisen sataa metriä ja kulmia oli kolme. Mun täytyy opetella nyt vaan lukemaan Sinniä, se on jotenkin niin vähäeleinen.


Sunnuntaina Sinni kävi mätsäreissä pyörähtämässä ja meni kyllä hyvin. Se juoksee tosi nätisti, paitsi loppukehässä sitä vähän hirvitti, kun takana tuli iso lansu. Sitä piti pari kertaa korvat luimussa kurkata, mutta ravi pysyi hyvänä koko ajan. Seisominen on vähän vaikea, jala harittaa aina johonkin suuntaa. Hampaat antoi naistuomarin katsoa hyvin. Nähtiin myös paria pentua ja muutenkin hengailtiin koirien ja ihmisten seassa. Lapset oli vähän pelottavia, pienet pirulaiset kun eivät osaa käyttäytyä, vaan tulevat ihan liian kovaa ja kovaäänisesti iholle. Ärsyttävää! 




Iltapäivällä käytiin vielä molempien kanssa pitkällä metsälenkillä Ainon kanssa. Olipa ihan pitkästä aikaa päästä metsään kunnolla kävelemään!




lauantai 26. kesäkuuta 2021

Helteinen juhannusviikko

Viime viikon perjantaina aamusta Sinnille jälki. Oli taas aika kuuma ja kun jälki oli paikassa, jossa sattui taas tällä kertaa olemaan paljon muitakin liikkujia, niin Sinnin keskittyminen oli aika koetuksella ja jäljestä ei toisin paikoin meinannut tulla mitään kun olisi vain pitänyt päästä rakastamaan ihmisiä. Kun keskittyminen riitti, niin jälki meni ihan hyvin. Ruoho oli tosi lyhyttä ja on kyllä itse vaikea olla varma jäljen paikasta, kun ei nää askelia ollenkaan ja kulmissa olin vähän epävarma, kun Sinni ei ollut ihan satasella mukana.


Käytiin myös uimassa ja ekaa kertaa Sinni ui ihan kunnolla. Sillä oli pelastusliivit päällä, niin homma sujui oikein mallikkaasti!



Koska helle vain jatkui ja paheni, niin kaikki treenit oli koko juhannusviikolla peruttu. Uimassa käytiin useampaan kertaan, toivottavasti ei tulisi sinilevää. Kiva kun Sinnikin on innostunut siitä uinnista. Se tosin lotuaa kaikki mahdolliset kuralätäköt lenkeillä ja se ei aina ole niin mukavaa... suihkukeikka melkein joka lenkin jälkeen.


Rapatassu


Hellettä uhmaten käytiin keskiviikkona aamusta Kotkassa viime keväänä avatulla uudella hallilla treenaamassa vähän tottelemisjuttuja. Samalla reissulla kaksi kärpästä, kun hain koirille matokuuria lomareissun varalle samalla tontilla sijaitsevalta eläinlääkäriltä. 

Halli oli pienehkö, ulkoilmaa selvästi viileämpi, mukavan oloinen paikka. Tein molempien kanssa vuorotellen pari settiä. Sinni aloitti ja ekaks meinas mennä maton hausteluksi, mutta aika nopsaan alkoi homma toimia. Hirmu kivalla fiiliksellä tehtiin kaksi noin kymmenen minuutin pätkää, jossa erilaisia hömppäliikkeitä ja seuruun sekä jättävien alkeita ja luoksetuloa. 

Taaville myös pari reilun kymmenennen minuutin pätkää seuruuta, rallyjuttuja, luoksetuola ja ihan lyhyitä paikkiksia muutama. Kivasti teki sekin, vaikka sille tais olla liian lämmin.






Torstaina oli vähän viileämpää ja tein Sinnille n. 150 askeleen jäljen samaan tyyliin kuin aiemminkin. Nyt ei ollut häiriöitä, niin meni tosi hyvin. 


Perjantaina aamuvarhaisella taas jälki ennen kelin lämpenemistä. 160 askelta, kaksi kulmaa ja nameja ja namittomia tasaisen epätasaisesti koko matkan. Tykkäsin kyllä, kulmat oli hyvät ja muutenkin pysyi kivasti jäljellä. Yritän myös itse opetella vähän puhumaan ja kehumaan jäljellä, jottei siitä muodostu häiriötä.




Taavi teki tarkkuusruutua kahden esineen, hylsyn ja kolikon, verran. Hienosti meni silläkin, ihana nuuskutus vaan kävi esineitä etsiessä.



Päivällä käytiin Sinnin kanssa juhannusveneilyllä saaressa. Vähän hirvitti laskea se irti, kun molemmin puolin naapurimökeillä oli porukkaa ja luoksetulo ei edelleenkään ole Sinnin vahvimpia puolia. Mutta hienosti pysyi omassa pihassa ja tutki innokkaasti paikkoja. Uimassakin kävi omatoimisesti useampaan kertaan. Samalla reissulla käytiin myös Kotkassa jätskillä. Veneily ja kaikki muukin sujui oikein mallikkaasti. 




Pienet päiväunet kesken reissun.




Kotiin tultuamme oli Taavin vuoro päästä uimaan.





Taavilla on paikat edelleen aika kovasti jumissa ja ihan en taida saada kotihoitoohjeita tehtyä niin kuin pitäisi. En vaan saa jotenkin lapaa liikkumaan niin hienosti, kuin fyssari näytti. Pari kertaa oon hieronu Tahvoa ja jumia kyllä on. Sinnin riekkuminen ei ainakaan auta jumien kanssa, kun välillä se kiusaa Taavia ihan liikaa ja pari kertaa on myös juossut vahingossa täysiä päin.




sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Lomahommia helteessä

Sunnuntaina mulla oli makuupäivä, mutta intouduin kuitenkin loman alkajaisiksi treenaaman. Ensin tehtiin esine-etsintää, jossa Taavi ei ollut mitenkään erityisen hyvä. Intoa oli enemmän kuin tolkkua ja kovassa vauhdissa taisi nenä vähän unohtua. Lopulta kuitenki  löytyi kaikki kolme esinettä n. kolmen hehtaarin alueelta.

Seuraavaksi jäljestettiin kaksi tuntia vanha jälki ja sen Taavi osasi. Reilu 400 m jälki, joka nousi heti oikeaan suuntaan ja jonka Taavi jäljesti varmasti alusta loppuun nostaen kaikki neljä esinettä. On se kyl semmonen jälkikoira, ettei paremmasta väliä. Keli oli melkein helteinen ja tuulta vain vähän.



Maanantaina tokoiltiin peruutusten ja askelsiirtymien merkeissä helteisessä säässä. Taavi keskittyi aika kivasti ja peruutukset onnistui pääsääntöisesti hyvin. 

Askelsiirtymätkin oli hyviä, kunhan itse sain jalkani aseteltua oikein. Loppuun vielä vähän ryhmäliikettä.




Keskiviikkona helteet jatkuivat ja koska en edellisviikon oikean etsinnän jälkeen ollut päässyt tekemään kunnon palauttavaa harjoitusta, niin nyt oli sen vuoro. Kolme helppoa ja hauskaa ukkoa, muistikuva ja kaksi taputusta.


Torstaina treenattiin käveleviä maalimiehiä. Alku taas hieman hankala ja Taavi tarvi vähän apuja, mutta kolmas meni jo hyvin.

Ukkojen haukkumisen lisäksi tehtiin myös tarkkuusruutua kaksi toistoa. Molemmilla kerroilla Taavi löysi esineen aika nopeasti, mutta palautuksessa esineet tippui pari kertaa.


Lauantainakäytiin aamulenkillä Martan kanssa.





Lenkin jälkeen treenattiin taas käveleviä ukkoja ja tällä kertaa kaikki neljä haukuttiin heti ilman apuja! Tehtiin taas myös tarkkuusruutua ja vähän paikkistakin. Iltapäivällä käytiin vielä vähän tosihommissakin.